Keppi ja ruoska ei ratkaise hoitajapulaa

Eräs opettajani sanoi minulle aikoinaan:

– Apinakin oppii temput, mutta vain ihminen osaa hoitaa ihmistä.

Tämä lause on edelleen suurta viisautta. Meillä voi olla miljoonia maksavat kuvantamislaitteet, laboratoriokokeet ja älylaitteet, mutta silti tarvitsemme ihmistä hoitamaan ihmistä. Nämä kaikki muut ovat vain tukemassa hoitajan arvokasta työtä.

Helsingin Sanomat kirjoitti aikaisemmin tällä viikolla, kuinka hallitus pitää hoitajien palkkoja liian korkeina ja aikoo puuttua asiaan monin eri keinoin.

Pakkolaki pysyväksi

Kun hoitajat lakkoilivat kaksi vuotta sitten, teki vasemmistohallitus suurimman virheensä, Pakkolaki-Akin heiluttaessa tahtikeppiään, säädettiin pakkolaki. Hoitajien mielenosoituksessa demareiden kansanedustaja Jukka Gustafsson huusi mielenosoittajille eduskuntatalon rappusilla: ”HILJAA!”, kun hoitajat eivät suostuneet kuuntelemaan hänen selityksiään pakkolaista. Tahtotila oli selvä: tehdä hoitajista jälleen nöyriä ja näyttää heille paikkansa.

Kun pakkolakia sorvattiin yötä myöten, varoitettiin Marinin hallitusta samalla Pandoran lippaasta, jonka tulisivat aukaisemaan. Varoituksia ei kuunneltu. Nyt nykyinen hallitus on tekemässä pakkolaista pysyvää. Tämä tulee rajamaan hoitajien mahdollisuuksia työtaisteluun merkittävästi – mahdollisesti jopa puuttumaan heidän oikeuteensa irtisanoutua työstään. Samalla se antaa hallituksille mahdollisuuden pakottaa ihmisiä tiettyyn työhön.

Vientimalli palkkaneuvotteluihin

Samanaikaisesti hallitus on jo pitkään valmistellut vientimallia tuleviin palkkaneuvotteluihin. Vientimallilla naisvaltaisten alojen palkat lukitaan lain voimassaolon ajaksi jäämään pienemmiksi kuin miesvaltaisten vientialojen palkat. Sukupuolten välinen tasa-arvo jää toteutumatta.

Vientimalli rajaisi neuvotteluoikeutta ja samalla kutistaisi valtakunnansovittelijan roolia lähinnä kopiokoneeksi, jonka pöydästä saadaan aina sama ratkaisu alasta toiseen. Tämä heikentäisi mahdollisuutta aitoihin neuvotteluihin.

Nöyrät hoitajat

Koko sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla kärsitään valtavasta työvoimapulasta. Viimeisimmän ammattibarometrin mukaan kolme eniten työvoimapulaa kokevaa ammattia ovat:

• Sairaanhoitajat
• Lähihoitajat
• Varhaiskasvatuksen opettajat

Vanha oppi, jonka mukaan kun työntekijöistä on pulaa, palkat nousevat, ei päde puhuttaessa naisvaltaisista aloista. Hallitukset vuoron perään marssivat keppi ja ruoska kädessä neuvottelupöytään kertomaan, ettei hoitajille voi maksaa ammattinsa arvostuksen, osaamisen tai työvoimapulan mukaista palkkaa, vaan huomattavasti vähemmän. Mikäli hoitajat onnistuvat saamaan paremman neuvottelutuloksen, on Suomen heikko taloustilanne aina heidän syynsä.

Hallitus haluaa tehdä hoitajista nöyriä kaikin keinoin. Aikuiskoulutustuen poistaminen estää monia vaihtamasta alaa. Pakkolaki estää työtaistelut, ja vientimalli lukitsee palkat. Edessä on mielenkiintoinen kevät.

——

Blogisti on kirjoittanut tämän kirjoituksen yksityishenkilönä. Kirjoitus ei heijastele mahdollisia työnantajan mielipiteitä. Jos kirjoitusta lainataan tulee tämä tehdä selvästi niin, että blogisti esiintyy yksityishenkilönä.