Lohja tekee kovaa pakolaispolitiikkaa

Lohja tekee kovaa pakolaispolitiikkaa

 

Kiintiöpakolaisten vastaanotosta Lohjalle on keskusteltu koko syksy. Se on hyvä, koska keskustelun myötä erilaiset kannat tulivat kuulluiksi ja tietokin lisääntyi. Keskiviikkoillan valtuustokeskustelussa tämä kuului vain osittain.

Kiintiöpakolaiset ja heidän asemansa pitäisi pitää erillään maahanmuuttokeskustelusta ja maahanmuuttokriittisestä keskustelusta.

Kiintiöpakolaiset ovat menettäneet kotinsa ja kotimaansa ja mahdollisuutensa elää siellä.
YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) on arvioinut puolestamme, että nämä ihmiset tarvitsevat turvapaikan, uuden elämän alun. Seula on tiukka.

Suomi on valtiona sitoutunut ottamaan vastaan 1050 kiintiöpakolaista vuodessa, pääministeri Sanna Marinin johtama hallitus esitti kiintiön korotusta ja eduskunta hyväksyi sen tänä vuonna.

Uusimpien Suomeen tulevien joukossa on alaikäisiä, yksin Eurooppaan tulleita lapsia mm. Kreikan pakolaisleireiltä.

ELY-keskukset hoitavat käytännön järjestelyt kuntien kanssa eli tekevät sopimukset kiintiöpakolaisten vastaanotosta.

Lohjalla on ollut hyvä ja toimiva sopimus kolmen vuoden ajan, ja siihen liittyen kotouttamisohjelma.

Meillä on maahanmuuttotiimi. Meillä on aikuisten perusopetusta ja suomen kielen opetusta Luksiassa ja Kanneljärven opistossa. Meillä on Monitoimikeskus. Meillä on LOVA:n tyhjiä vuokra-asuntoja, joihin tulijat ovat päässeet asumaan.
Meillä on myös perheryhmäkoti erityisellä sopimuksella ELY:n kanssa. Se on tällä hetkellä seitsemänpaikkainen, mutta on kasvatettavissa jopa 21-paikkaiseksi. Siellä elää ja kasvaa alaikäisiä yksin tulleita lapsia.

Iso joukko lohjalaisia toimii eri järjestöjen kautta vapaaehtoisesti kiintiöpakolaisten kanssa arjessa.

Kaikki tämä toimii hyvin.

Lohja on saanut kaipaamiaan uusia asukkaita. Monet heistä ovat koulutettuja ja he tavoittelevat kielitaitoa niin, että työkin alkaisi sujua. Tuntemieni pakolaisten ensimmäinen toive ja ajatus on, mistä saan työtä, voitko auttaa minua saamaan työtä?

Vaikein osa kotoutumista onkin työn saaminen. Siitä olemme me kantalohjalaiset enemmän vastuussa kuin kiintiöpakolaiset. Jo hakemusvaiheessa nimen perusteella tehtävä karsinta on valitettava tosiasia.

Rahasta ei ole kysymys, vaikka niin on haluttu väittää. Kiintiöpakolaisten mukana tulevat rahat heidän kuluihinsa neljäksi vuodeksi. Ja ne tulevat Brysselistä saakka, EU:n ”Turvapaikka-, siirtolaisuus- ja kotouttamisrahastosta”. Näin saamme EU-jäsenmaksuillemme vastinetta.

Emme tiedä, mitä maksaa keskivertolohjalainen? Kallein voi olla kehdosta hautaan täällä asuva, joka on käyttänyt päiväkotia, peruskoulua, terveydenhoitoa ja lopuksi vanhustenhoitoa tai se voi olla asuntomessualueelle muuttava uusi lohjalainen, joka sairastuu vakavasti. Ja Lohja maksaa esim. kehittyneistä syöpähoidoista kaksi miljoonaa vuodessa.

 

 

Yksi kotouttamisohjelman osa on mielestäni onnistunut huonommin, ja siksi Lohjan kaupunginvaltuusto varmaan päätti merkittävästi vähentää kiintiöpakolaisten vastaanottoa, kolmivuotiskaudelle 90:stä vain kahteenkymmeneen!
Kotouttamisohjelma edellyttää, että lohjalaisille, pitäisi jakaa tietoa pakolaisuudesta ja sen lisäksi luoda mahdollisuuksia kohtaamisille ja erilaisten siteiden syntymiselle lohjalaisten kanssa.

Usein sanotaan, että kunnassa ei tehdä valtakunnan politiikkaa. Keskiviikkoiltana Lohjalla tehtiin, ja kansainvälistä politiikkaa ja ihmisoikeuspolitiikkaa.

Perinteisten puolueiden arvot, solidaarisuus, heikoimman puolella oleminen ja toisaalta sivistys ja suvaitsevaisuus, unohtuivat valtuutettujen enemmistöltä.

 

Hilkka Hyrkkö

toimittaja

varavaltuutettu, sitoutumaton

Hilkka Hyrkkö

Olen lohjalainen toimittaja ja toimija. Työtä ja kokemuksia eri puolilta maailmaa Tanskan maalta Tadzhikistaniin kirjeenvaihtajan ja avustustyöntekijän vaihtelevissa rooleissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu