Naisten työmarkkina-asema vaatii tukea, ei uhkailua kotihoidon tuen lakkauttamisella  

Professori Markus Jäntin johtaman riippumattoman työllisyyden tutkijaryhmän raportti on julkaistu vihdoin tänään. Raportti sisältää monia hyviä keinoja työllisyyden kohentamiseksi, kuten työllisyyspalveluiden vahvistamista ja osatyökykyisten työllistämisen tukemista.  Työllisyyttä edistäviä toimia todella tarvitaan, jotta talous saadaan kasvu-uralle Koronan jälkeen.

 

Raportissa on nostettu yhdeksi kärjeksi kotihoidon tuen lakkauttaminen. Keskusteltaessa perhevapaista ja erityisesti kotihoidon tuesta tulisi katse kääntää leikkausten sijaan naisten työmarkkina-aseman parantamiseen. Kotihoidon tuen leikkaaminen on inhimillisesti ja taloudellisesti järjetöntä, sillä se sotii perheiden valinnanvapautta vastaan ja siitä tulee myös kustannuksia valtion kassaan. Esimerkiksi alle yksivuotiaiden varhaiskasvatuksen hintalapun on arvioitu olevan kuukaudessa yli 1000 euroa lasta kohden. Kaikista pienimpien lasten varhaiskasvatus on runsaasti syliä, aikuisen hoivaa ja huolenpitoa vaativaa. Lähes 90 % perheistä käyttää Suomessa kotihoidon tukea.

 

– Perhearvoille ja lapsen parhaalle pitää olla sijaa myös työllisyyspolitiikassa. Myös siksi naisten työmarkkina asemaan on puututtava muilla keinoilla, kuin kotihoidon tuen lakkauttamisesta pelottelemalla. Alhaisen syntyvyyden keskeisin syy on nuorten aikuisten kaikkinainen epävarmuus. Myöskään sitä ei kannata ruokkia perhe-etuuksien heikentämisellä. Työllisyyspolitiikka ja väestöpolitiikka kävelevät ennemminkin käsi kädessä, Kemppi korostaa.

 

Naisten työmarkkina-asema vaatii tukea. Perheystävälliset työpaikat, lapsen hoitovastuun jakaminen vanhempien kesken ja joustavat perhevapaat ovat edellytyksiä toimivalle perheen ja työn yhteen sovittamiselle.

 

– Hallitus tukee pitkään perhevapailla olevien työllistymistä kehittämällä heille räätälöityjä työllisyyspalveluita. Myös määräaikaisissa työsuhteissa olevien naisten työelämässä kohtaamaa raskaussyrjintää tulee ehkäistä ja tästä on myös hallitusohjelmassa lupaus. Pidän näitä uudistuksia erittäin tärkeinä, jotta naisten työllisyyttä saadaan lisättyä, Kemppi kertoo.

 

– Perheystävällisten työpaikkojen konkreettiset valinnat voivat olla joko työpaikan rakenteiden joustoja tai avoimen perhepositiivisen toimintakulttuurin toimintatapoja. On myös hyvä huomioida, että eri maakunnissa ja kunnissa on erilaisia perheiden tarpeita. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä joka viidennessä lapsiperheessä on vain yksi huoltaja, mikä on huomioitava työntekijän jaksamista tuettaessa, Kemppi lisää.

 

Hallituksessa saatiin reilu vuosi sitten sopu perhevapaauudistuksesta, joka on tasa-arvo uudistus eikä se leikkaa perheiltä .

 

– Sovittu perhevapaauudistus pitää sisällään joustoja, kuten kotihoidon tuen ja isien kiintiön pidentämisen kuukaudella. Keskustalle on tärkeää, että perheet saavat valita lapsen kannalta parhaan vaihtoehdon. Valinnanvaraa tulee olla ja siksi keskusta on muun muassa alentanut varhaiskasvatusmaksuja, tukee perhepäivähoitoa ja haluaa mahdollistaa kotihoidon, Kemppi kertoo.

 

– On selvää, että työ ja perhe on pystyttävä yhdistämään nykyistä paremmin. Loikkia hyvään suuntaan on onneksi myös tehty, sillä hallituksen tiedepaneelin mukaan 60 % suomalaisista pystyi tekemään Koronan myötä keväällä etätöitä ja yhdistämään sitä kautta perhe-elämää ja työntekoa entistä joustavammin, Kemppi iloitsee.

 

0
hilkka
Keskusta Asikkala
Ehdolla kuntavaaleissa

Kansanedustaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Reipas opettaja sekä aktiivinen varttikarjalainen Hämeestä. Keskustelut jatkuu twitterissä @hilukemppi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu