Näyttelypalkkiomalli on suuri askel taiteilijoiden toimeentulon parantamiseksi

Taiteilijoiden turvattomasta toimeentulosta ja ansaintalogiikasta on keskusteltu vuosia. Tähän huoleen vastaamiseksi on kehitetty muun muassa näyttelypalkkiomallia, jonka tarkoituksena on edistää taiteilijoiden toimeentuloa. Hallituksen budjetissa esitetään Eduskunnalle vihdoin pysyvää miljoonan euron lisämäärärahaa näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseksi. Asiaa käsiteltiin eilen Eduskunnassa vuoden 2022 budjetin lähetekeskustelussa.

– Näyttelypalkkiomalli on rakenteellinen uudistus taiteilijoiden ansaintalogiikkaan ja siksi sen vakiinnuttaminen on tärkeää. Summa voi tuntua pieneltä, mutta kyse on merkittävästä uudistuksesta taiteilijoiden toimeentuloon. Tämä oli vahva viesti myös näyttelypalkkiomallia käsittelevässä kansainvälisessä Fair Pay for Artists -symposiumissa, jossa olin puhumassa sivistysvaliokunnan edustajana viime perjantaina, Kemppi kertoo.

Näyttelypalkkio on kuvataitelijoille maksettava korvaus museonäyttelyn eteen tehdystä työstä. Näitä työtehtäviä ovat esimerkiksi näyttelyn suunnittelu, ripustus, taideteosten kuljetukset sekä näyttelyn markkinointiin ja oheistapahtumiin, kuten taitelijatapaamisiin, osallistuminen.

– Taiteilija luo työllään sisällön taidenäyttelyyn.  Siksi on oikein ja kohtuullista, että taiteilija saa korvauksen taidenäyttelyn pitämisestä. Tärkeintä on huolehtia, että tämä lisäys on pysyvä parannus taiteilijoiden toimentuloon. Nyt esitetty museoiden näyttelypalkkiomalli ei vielä korjaa kaikkia taiteilijoiden toimeentulo-ongelmia, mutta se on askel kohti kunnon palkkaa ja yhdenvertaisia korvauskäytäntöjä. Mallin laajentamista myös gallerioihin tulisi selvittää seuraavaksi, jotta yhä useampi taiteilija pääsisi mallin piiriin, Kemppi lisää.

Luovia aloja ja kulttuuria tuetaan monin tavoin vuoden 2022 budjetissa. Näyttelypalkkiomallin lisäksi kulttuurin tekijöille tärkeä yksityisen kopioinnin hyvitys säilyy nykytasolla 11 miljoonassa eurossa ja luovia aloja ja kulttuuria tukevaa rahastoa pääomitetaan 7,5 miljoonalla eurolla edistämään alan toipumista koronasta ja uuden kasvun luomista.

– Valtion rahoitusjärjestelmä on vanhanaikainen siltä osin, miten taiteilijoiden toimeentulo tänä päivänä on järjestetty. Koronan myötä tuli näkyväksi, että muun muassa sosiaaliturva ja elinkeinotoiminnan tuet eivät tunnista erilaisia työsuhteita, kuten freelancereita ja erilaisia kevytyrittäjiä. Me tarvitsemme luovan alan ammattilaisten toimeentulon turvaamiseksi kokonaisuudistuksen, jonka ensimmäinen askel taiteilijoiden näyttelypalkkiomalli on, Kemppi päättää.