Uppiniskasuutta Lapista!

Mie sitte ihmettelen tätä EUrostoliittolaista menoa, jossei kansalaisia kuulla. Miten ihmeessä tämä jatkuu ja jatkuu. Ei net kreikkalaiset halua sitä nöyryytystä ja opastusta, jota nyt sinne on kaajettu. Eikä met haluta niitä päättömiä määräyksiä, jossa kohta kananmunaki kiellethän, ko sitei saaha direktiivillä määriteltyä.

Mie luin täälä Lapin perukalla Euroopan pakastheen heltteessä Nils-Aslak Valkeapään pamfletin terveisiä LAPISTA, Otava 1971 ja tulin provosoiduksi. En kirjaa vasthaan vaan sen vieläki niin ajankohtasten asioitten puolesta.

Se kauhistellee, kuinka kaikki asiat ja ihmiset yritethän saaha samhan muottiin. Huolta kannethaan ongelmakläpeistä, mutta tavalinen ja lahjakas lapsikaartti on oman onnensa nojassa mitä sattuu koulussa. Se eppäilee, että älykkyys ja sivistys ois uhka valtaapitäville. Tyhmää kansaa, jollei ole vaikutusmahollisuuksia on helpompi hallita.

Se sannoo, että herrat pelkää kansan viissautta ja vielä enämpi kansan viisastumista. Alentaminen ja pilkkaaminen salakavalasti ja haluthan saaha kansa keskenhään kähisseen, son oiken virkamiesten ja politiikkojen ase.

Raha on ainoa, joka puhu ja puhhuu vieläki. Ja lyhytnäkösyys. Kattaisen fantastinen poika fantasioi ittensä pyörrykshiin jo aikoja sitte ja on julkisesti ylimielinen kansan viissauelle.

Kylmät kirkot ja kirkonmiehet huseeraa ja vielä tänäki maailman aikana välitethäänki jostaki semmosestako hyväksyykö kirkko vai ei jotaki. Uskonnot on tehneet ja tekkee tuhoja lappalaisille, suomalaisille, maahanmuuttajille, joka paikassa. Rakkausse kait on uskontojen syvin viesti, muttako netki tullee järjestelmiksi ja rakentaa mausoleuminsa, alkaa tapahtua pahoja.

Enontekiöllä vai sanottaankosse Karesuvannossa ja täälon heltteitten jälkheen pohjostuuli, lämmintä 5 astetta ja vettä sattaa ja mulla kaminassa tuli ja kesäloma.

Emmä ihmiset uskokko meitä höntitethän, aattelema itte!