Onkohan meilä hyvvää ihan liikaa?
Pakko kirjottaa kesken vappaapäivän. Kuuntelin Alpo Aaltokoskea 56 v tanssija, ratiossa ja se kerto lapsuuestako ei ollu sähköä eikä vesi tullu eikä menny ja 8 ihmistä asu samassa talossa, jossaki mettäperälä. Sitte se kerto Egvadorista ja kuinka slummista lähtösin olheet läpit sano siihenko sillä teki pahhaa nähhä nälkää näkevät aijjan takana ja meinas, että mitä tekemistä tanssilla ois täälä, ruokaa ja konkreettistahan tänne tarvittaan. Ja net sanoit sille, että kyllä köyhäkki tarttee hengen rikhautta vai eikö sitäkhään annettas niile!
Jotenki kyllä näyttää, että met täälä isossa ittekeskeisessä menestynheessä hyvinvoinnissa kitisemä ja kisailema keskenämme ja kuitenki kaikki on niin hyvin usseimmilla. Ja sitte meilon otsaa hyleksiä niitä, joila eijjole mithän, ei ees henkilöllisyyspapereita ittesthään tai on mamuja, voivoi meitä!
Alama hommiin ja iloittema elämästä ja mie muuten toivon, että sosiaalidemokraatit ottaa ja kuuntelee Erkki Tuomiojan viissautta ja nostaa kannatuksensa. Ja ittestäni eppäilen, että jouvvun äänestään vasemmistoliittoa (en hyleksi köyhiä, vastustan ydinvoimaa ja Natoa).
Kiitosko sain sanoa, nytpä voin lähteäkki ja vaikka tanssia tuola meren rannala tai mettässä niinko Aaltokoski sano tanssivansa, vaikkei kukhan näe ja siis tekkee niitä tanssihommia vaikkon niin vanha! Vanheneminen vaatii rohkeutta ja kuulosti, että tässois mallia meile monille!
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/09/tanssitaiteilija-alpo-aaltokoske…
Ei hyvää ole koskaan liikaa.
Mutta ehkä meillä on vähän väärät käsitykset siitä mikä on hyvää, eikä kaikki mitä meillä on olekaan hyvää, ainakaan jos sitä on liikaa.
Sitä mikä on oikeasti hyvää on usein vaikea ymmärtää, eikä kaikkea sitä saa rahalla.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, joku semmonen tunnottomuus meitä vaivaa, ja site just se kiittämättömyys ja joku ihme ilkeys heikompia kohtaan, sydämmettömyys, se on minusta niin alkeellista, sivistymätöntä minusta.
Ilmoita asiaton viesti
Se on se joku kumman kilpailuvietti vissiin
mikä panee meitä panemaan toinen toisiamme paremmuusjärjestykseen.
Jäin tässä hiljan miettimään yhtä asiaa.
Kun olin korjaamassa pois puutarhasta hallan tähteitä
eräs vanha rouva tuli puhumaan
ja kertoi ihailleensa koko kesän puutarhaani.
Sanoi jotain sellaista että hän ajatteli
että osallistutaan varmaan johonkin kilpailuun
tai ainakin pitäisi osallistua, kun on niin hieno puutarha.
Mietin sitä ja ajattelin että se pilaisi koko homman
menisi oma vapaus tehdä mitä haluaa, tai jättää tekemättä.
Mutta me vissiin ajatellaan kaikessa niin kilpailullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Oi mie taijjan tajuta tuon sinun puutarhajutun, luulen siinä olevan sitä, mikä saa minut lähtehmään lapin mökkiin, joka ei ole mikkään eikä sielä ole mittään varsinaisesti, vesi kaivossa jne. mutta se just, ettei ole olemassa mittään kilpailua eikä arvostelua eikä mittään vaatimuksia, sielä tehen kaiken vaan tekemisen ilosta. Itte vaan se olemassa olo sielä, se varmaan voi tapahtua puutarhurille kans, on olemassa sen tarhansa kans ja ellää niinko sen kans.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, soot kyllä tajunnu sej’jutu iha ookee.
egkä minäkää oikee osaa mitää oikeesti sanoo tolla kiriakielellä,
Vaikka kyllä mä se kiriakiele noi niiku muorollisesti kyllä hallitte.
No, ei ny kyllä nii kovi hyvi, ku ei tullu ällää kiriotuksis.
Mutta jotegki kummigki.
Ku jotai asiaa oikee o,
nii kyl sitte pitää käyttää tätä oikiaa puhetapaa.
Se o vaa nii vaikiaa ku tätä ei taas kukaa muu oikee ymmärrä.
Ilmoita asiaton viesti
Miepä ymmärsin täysin, vaikkoliki aivan jotaki outoa kieltä mulle, mutta just jos on oikeasti asiassa ja sen takana, niin se oma puhetapa on paras, jess, kiitos kunniasta, ko kirjotit nuin. (Mieki ossaan kirjakieltä, mutten näe sitä tarpheelliseksikko emmie pyri näilä täälä kirjottamisilla mihinkhän…)
Ilmoita asiaton viesti
Se on tossa murteella kirioottamises vikana että siinä aina tuloo kovasti kiriootusviheitä. Eikä niitä millää huomaa enngku sitte vasta ku o’jjo pannu se kiriootukse pois ja sitte kattoo uuresttaa. Kyllä sieltä aina kolmannellaki kattomakerralla virheitä vielä tuppaa löytymää.
Tuostaki äskösetä kiriootuksesta nyt löytyy jo monta virhettä. Mutta emminä ny niitä täs enää rupia koriaamaa. Ei täälä kukaa kummigkaa niitä huomaa, ku ei ne ymmärrä mutegkaa mitää koko kiriootuksesta. Mutta kyllä ne virheet silti mua aina vähä jää kismitämää.
———–
Tosta vaa ku sä sanot että sää heti ymmärrit mitä mää kiriooti, tuli mielee yks kaveri joka oli suomalaine mutta asunu Austraaliassa jo muutama vuore ja mukamas puhu jo sitä austraalia eglanitia omasta mielestää hyvi. Kyllä sillä varmaa kielipäätä oli enemmä ku mul, mut sitä mä e uskonu ku se sano, että se ymmärtää italiaa, sillä tavalla että se tietää mitä ne puhuu, vaikkei se osaa sanaakaa italiaa. Sitä minä e ymmärrä mite se olis oikee maharollista.
Ilmoita asiaton viesti
Joo tämä murtheella kirjottaminen on just sillain vaikeaa, ettei näilä kirjaimilla saa ihan sitä, mitä se puhumalla on. Ja sitte on helppo sanoa toiselle, etteihän se nuin mene ja sullon oma kieli, mutta samapa se sille. Ja virheitähän meilä tullee koko ajan kaikila, olhan pöljiä ja huonoja kaikki, kaikki ei vain sitä tiä. Niin se mielikuvitus on kans kiintosa, sitähän voi kuvitella ja luulla mitä vain, kuten tuo sinun kaveri tai sitte on olemassa tuommonen ilmiö, en tiä miekhän tietenkkään, voiko se olla totta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niitä ilmaasuja kyllä aina löyryykkää, mutta aika usee kyllä löytyyki, pitää vaa aikalailla funteerata, eikä pirä nii kovasti piitata siitäkää etta ne kyllä näyttää aikalailla kummallisilta tääm’meirä kiriakiele kannalta kattottuna.
Ilmoita asiaton viesti
Joo paksunahkanen sitä saa olla, jos murtheellansa kirjottaa, mutta toissaalta justse, että kirjottaa omala kielellä, se tekkee vahvaksi ja rauhalliseksi, eikä moitheet ja helppouen vaatimukset paukaha paljon mishään.
Ilmoita asiaton viesti