Taustoista riippumatta met piämä huonosti Suomi-kläppejä!

Luin just, kuinka joku ihan ok-menestyjä ei voi sanoa vaikeita taustohjaan äähneen, koska hyvvää tarkottavat tätisetät ei usko, että kukhan voi omin avuin selvitä hyvin elämässään!

Nyt on isonnettu ryhmäkokoja päiväkodeissa ja kysyn vaan, miten sielä tullee yks pieni ihminen kuulluksi ja nähdyksi. Kuinka hänen tunteitaan ja tarpheittaan kohattaan ja puhutellaan?

Ei mikhän ihme, että voivat huonosti, eivät viihy koulussa, syrjäytyvät ja tullee pöönautteja, ko kukhan ei kerkiä pikkusen kans olehmaan, ottamhaan syllliin, sillonko lapsi haluaa tai ylleensäkkään tutustuun lapseen ja hänen ominaislaattuunsa, hänen ainutkertasuutteensa. 

Pelastakkaa lapset raha-alttarille uhraamiselta, antakaa äitiydelle sille kuuluva arvo!

Ps. Eikä minun plokeilla määritellä arvoja, josset tajua, mitä tarkotan äitiytheen kuuluvalla arvolla, unoha koko juttu!