Älä kessyynny yhen tottuuen mittaseksi
Huomenta kaikile, elinvoimiensa lähtheillä, ja tääläki Usarin plokeissa met rapsutelhaan toisiamme, kumartelema pikkusta ja isoa tietoa ja oikeita mielipitheitä, viissautta, vuoroin sie minua ja mie sinua, tämon semmonen rakkauen rakentamismaailma tämäki tämä virtuaalitoellisuus, tai sitte ei, helei, jess!
Ja mielelle kaikki on mahollista, hygienisiä ajatuksia ja mielenrauhaa kaikile, Oulussa sattaa vettä pimpeli pompeli pom, eikä elämä joka suhtheessa ole duuria eikä vaatimattomuus kaunista, älä anna elämän kesyttää sinun ilmentymistä täälä maailmassa johonki yhtheen, no itkemä välilä, ilo on itkun alla!
Son niin helppo nauraa toisen tärkeää, ei kertakaikkihaan se oma sielu aina singgu, siinei ole tillaa ymmärtämiselle, ymmärtämisseen tarvithan jären lisäksi syäntä tai sielua, sillä Rölli-peikolaki oli ymmärryksen syän.
No tässon se oikeassa olemisen riemu tai omat tuntheet nujertaa myötätunnon tai ymmärtämisen.
Joo tämä aamufilisooffi nyt juo toisenki kupin kahvia, enkä toivottele ees pientä pallaa satheista taivasta, jos molen jotaki oppinu, niin sen, että ihmiset ei tykkää ylheensä satheesta, mie tykkään, mullon semmonen luontheen laatu tai kohtalo tai horoskooppimerkki, mutta näilä menhään, sato tai paisto!
Eikä elämä ole johonmukasta, ko kaukaa kattoen, se järjestys on se oma suhtautuminen, nojoo, nytton ämmi putoamassa jo viientheen rapakhoon tämän tämänaamusen söpötyksensä kans, muistakaa ihmiset leikkiä ja höpöttää, sillain vaatimattomasti ihan, poikki pihan höpötellä ja leikitellä, antaa naaman naruaa ja syämmen hyppiä, sillain vaan luontevasti eikä sitä tartte kenenkhään muun huomata, ei ittenkhään.
No heips ja pai pai! t ämmi
Muuttolinnut ovat saapuneet ja taistelu pesäpaikoista yltyy konsertiksi. Samanlaista meteliä täällä blogistanissa, eli jokainen haluaa säilyttää onman mielipiteensä reviirin puhtaana. Sitä sitten kutsumme keskusteluksi, vaikka se ei johtaisi mihinkään. Linnut kuitenkin hiljentyvät hautomaan muniaan, mutta haudotaanko tällä yhtään mitään. Puhetta riittää mutta missä ovatkaan ne kuuluisat villat?
Ilmoita asiaton viesti
Villat taitaa täälä vanua rastoiksi ja niitten omien rastojensa äärellä kovasti pöhisthään eikä hoksata, että non likhaantunheet ja menheet pilale, siinä vain itte kukaki joustamattomien rastojensa kans hinkkaa toistensaki villoja kovettunheiksi rastoiksi – jossoltas vähän hiljempää ja sievästi tutustusima ja silittelisimä toisten ja omia villoja, pesisimä ja kampaisima välilä, niin sitä ei tiä, mikä toimiva ja vastuullinen villatehas meilois täälä.
Ilmoita asiaton viesti