Haluan Suomen armeijan pysyvän Suomessa

Onko suomalaisten upseerien lähettäminen rauhan aikana ulkomaille ja ketä net tosiaan johtaa sielä, eihän vain ole varusmiehet menossa perässä, niin onko se vastuunottamista?

Onko isäntämaasopimus vastuunottamista?

Uskottakostet vieläki, että Jumala siunaa meän suomalaisia sotihlaita ja on kaunista kuolla sotimalla, että saa taivaspaikan sotimalla?

Sehän on tappamista tai tulla tapetuksia? Väkivaltaa? Kylvää pelkoa ja vihhaa toisia ihmisiä kohtaan, vastustajia kohtaan?

Eikö sole vanhanaikasta, kähistä toisten ihmisten kans, kisailla vahvuuesta, varustella kerräämällä kiviä, joila heittää toisia?

Entä onkose oikeasti Jumala, joka siunaa molempia puolia, ko kumpiki puoli rukkoilee voittamista?

Mehän olhan ihmisiä kaikin, met suomalaisekki olhan ihmisiä vain, pieniä ja keskeneräsiä, jokka hädän tullen soassaki huutaa äitiä?

Sotavarustelu on pois sortunheilta ja kärsiviltä sillain, että ostettaan hävittijä sen sijhaan, että suunnattas rahat pienille ja niile, jokkon elämän haavottamia.

Sota on väkivaltaa, mitä mie tässä selitän, mie en tajua, kuinka ihmiset uskoo sotimisseen, eihän siittä tule loppua, aina joku voittaa ja kaikki kärsii, pelko on ihan kaikila.

Sota tuhoaa ja on säälittävvää ja kauheaa.

Suomalaisia eijjole onnistuttu aivopesehmään, kansa ei halua ees Natoa, mutta meilon tämä puolueitten valta, puolueitten isot herrat jostain ihmesyystä kääntyy isonrahan puohleen hetikko pääsevät valtttaan, jopa persut ja sotateollisuushan pyörittää lääke- ja ruokateollisuuen kans maailman talloutta ja joku hiiskatin bildenpbergiläinen hapatus vie järjen meän herroilta, voi voi meitä.

Siis halusin vain sanoa, että haluan rauhaa rakentavan Suomen ja ihmettelen, niitä ääniä, jokka kylmästi rakentaa sottaa ja jopa puolustaa sotahulluja politiikkoja.

Heips t. evakon lapsi, jokei hyväksy sotavarustelua eikä Nattoon menoa!