Olinhan siellä minäkin!
Tämon minun työttömyystarinani.
Molin tässä unohtanu, että olinhan siellä minäkin.
Nyt mie en puhu mithään, minkälaista on löytää työntekijöitä.
Hyviä tekijöitä ei taho löytää milhään konstila, mutta siittä ei ole kyse tässä tarinassa.
Kyse on ensteks minun työttömyyvestä.
Molin kerran työtön työnhaikja.
Mie en kyllä päässy kiini siihen enkä käsittäny mithään.
Molin niinko ulkopuolella ja ihmettelin sitä, että ei mitään.
Rahhaa ois saanu ja puolen vuen päästä tule käyhmään.
No minun homma alko omasta päätöksestä.
Seki on iso asia, jos sen on itte valinu, että laskee hanskat tiskhiin.
Mie ilmotin puoli vuotta aikasemmin, että son loppu minun kohalta.
Mie päätin, että pittää tehä omale elämäle semmonen oikasuprojekti.
No senaikaset työt sain loppuhmaan.
Menin kuiteski siis sitte tuone Oulun työvoimatoimisthoon.
Soli vuosi 2005 ja mie tämmönen vanha ämmä jo sillon.
Noo, sielä oli semmonen iso aula.
Ja sielä paljon väkeä.
Ja mieki istuin alas oottahmaan vuoroa.
Vasthaanottotiskit oli ympäri sitä aulasalia.
Mutta se väki.
Minun pittää sanoa, että sieltä moni ei ollu sen näkönen, että ois pystyny töihin.
Sitähän kuuli net puhheetki, mitä toiset puhu omala vuorohlaan.
Net kaikki ei ollu minkhään työmarkkinan käytettävissä.
Ei kuulkaa, molin lähteny itte siittä työstä.
Rakastin työtäni, omia täyvvelisiä ihana asiakkaitani ja mulloli niin rakhaat, mulloli maailman parhaa kolleekat.
Mutta yhtälö oli mulle ittele tappava.
Liikaa huolta, hättää ja tekemistä.
Minun piti lähteä pois, ko ei sitä sillosta työyhtälöä saanu väänettyä kohtuullisemmaksi.
Ja päätin kattoa, mitä elämä tuo.
Sitte istuin sielä työvoimatoimistossa,
Istuin aulassa ja ystävällinen ihminen anto pari lappua ja soli siinä.
Ei muutako puolen vuen päästä tule käyhmään.
Meni joitaki aikoja ja mie makustelin sitä työttömänä oloa.
Tuli miehleen sen tuhat ideaa.
Mutta kovin äkkiä huomasin, että sekö oli työttömäksi ittensä määritelly, se vammautti minua.
Se työttömyys-rooli.
Joka asian eessä, mie mietin voinkos mie tehä tätä, miehän olen työtön.
Mie aloin laskehmaan, että miten net rahat tullee mulle, net työttömyysrahat.
Laskin sitä millonkas net loppuu.
Ja käsitin, että ei tästä tule mithään.
Tästä ei tule kauppoja tämän ämmilöisen kans.
Peruin koko homman.
Mulle valkeni, molin myymässä elämääni työttömyyvelle.
No, net soitti kyllä vielä sieltä työttömyystoimistosta vai mikä tekes son.
Net sano, että jos et sie täytä sitä lappua ennää, sie menetät net rahat.
Sanoin monta kertaa, että en halua semmosta elämää, jota mie teän kanssa saan.
Ei net kiinostunu siittä, net vain halusi multa sen planketin, että työtön, työtön.
Net halusi kyllä huolehtia minun työttömyysrahasta vai mikä son.
Mie kuulin, ettäkö Ilkka Kanerva oli työvoimaministerinä vai olikos se.
No, olihan se ja sitte sen kaveri pääty työttömäksi,
Siinä se Kanervan Ilkka sitte alko sen kaverinsa kanssa ihmettelheen sitä yhtälöä.
Että mitä tarkottaa, ko ihminen on työtön.
Ei saa tehä mithään.
Ei voi tehä paljon mithään.
Ei voi mennä päivän-parin töihin.
Ei sitä eikä tätä ja siinä tärvääntyy ihminen siinä työttömyysharjotuksessa.
Mie en sitä yhtälöä käsitä.
Tämä meän systeemi on viallinen ja kipeä.
Ei työttömyys hoijju sillä, että met otama velkaa ulkomailta ja jaama sitä rahhaa sitte.
Samahan se minun asioile on enkä mie syytä mithään työttömänä olijaa.
Mutta yksilön kohala se näkkyy kuiteski se työttömyys.
Se voi olla kamalaa sille.
Son kamala asia.
Nuorisotyöttömyyvestä tullee toela isoa laskua koko ajan.
Henkistä ja rahallista ja voi niitä nuoria ihmisiä.
Sille pittää meän alkaa tekehmään jotaki.
Kaikista ei ole yrittäjiksi, eikä tartte ollakhaan.
Mutta tämä järjestelmä ja systeemi on mätä.
Mutta nyt sitä auton pyyhkijöitten ainetta ostamhaan ja niihin yrittäjän ilojen äärele.
Rakastavin terffeisin Hilkka Laronia
http://www.laronia.com/
Hieno kirjoitus, johon tuskin moni uskaltaa ottaa kantaa.
Uskon ymmärtäväni jotain sinun ajatuksesta ja lueskelen juttusi uudelleen vastatakseni haasteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mieki olen ollut pitkiä ja lyhyempiä aikoja työttömänä. Se on osittain ihan ammatinvalinnainen ongelma ollut ja osin siksi, että olen valinnut elämän lähellä kotipaikkaa. Lapsillakin on ollut täällä hyvät ja turvalliset ystävyyssuhteet.
Minua on henkisesti helpottanut se seikka, etten ole kovin kunnianhimoinen. Minä nimittäin uskon, että kuka tahansa tekisi ne samat paperinpyörittelijän hommat kuin minäkin. Äitinä ja ihmisenä sitä kumminkin jokainen on korvaamaton ja yksilö.
Osan aikaa olen peittänyt ongelman opiskelemallakin. Siitä on se hyöty, että on jonkinlainen tekemisen ja yrittämisen meininki ollut, sekin on tavallaan esimerkki lapsillekin.
Työvoimatoimistoa mie en oikeastaan moiti, minulle ei ole sattunut mitään byrokratian upottavia aukkoja, kuten monille on. Se kaikki on niin monimutkaista, että ihmisiä ei tavallaan voi syyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Hilkka, kirjoitat:
”Että mitä tarkottaa, ko ihminen on työtön.
Ei saa tehä mithään.
Ei voi tehä paljon mithään.
Ei voi mennä päivän-parin töihin.
Ei sitä eikä tätä ja siinä tärvääntyy ihminen siinä työttömyysharjotuksessa.
Mie en sitä yhtälöä käsitä.
Tämä meän systeemi on viallinen ja kipeä.
Ei työttömyys hoijju sillä, että met otama velkaa ulkomailta ja jaama sitä rahhaa sitte.”
Surullinen totuus…systeemimme on mätä.
Ilmoita asiaton viesti
Ämmi, hienoa kun olet taas maisemassa. Vähän kiireisenä löysin pienen hetken vilkaista kirjoitustasi ja vastata. Harvinaisen rehdisti kerrot, että Sinusta ei ollut työhösi, ja Teitä työhönne kykenemättömiä on muistakin, kerroit nähneesi heitä. Mutta miten voit sen päätellä ulkonäön perusteella? Lähes kaikki tosiasiassa pystyvät töihin. Jos he työvoimatoimistoin asiakkaina näyttävät lyödyiltä ja kaltoin kohdelluilta, syy on yhteiskunnan ja ihmistenh kovuudessa – Sinussa ja minussa, Ämmi.
Onneksi olet kirjoituksissasi julistanut rakkauttasi. Sitä suot tietysti näille, etkä jaa heitä huonoimpiin, muitten ihmisten alapuolelle, kastiin, joka kirjoituksesi mukaan on työkyvyttömiä työttömiä. Olet kirjoittanut antroposofiasta. Sen ajatuksiin kuuluu rakkaus ja hyvyyden osoittaminen kaikille, esim. kehitysvammaisille. Antroposofian pohjalta onh perustettu arvokasta työtä tekeviälaitoksia ja yhteisöjä kehitysvammaistenkin auttamiseksi. Tosi rakkaus ja ihmisyys ei sijoita ihmisiä kykyjensä tai muitten ominaisuuksiensa nojalla eri kasteihin.
On hienoa, että olet tuonut rakkauden vahvasti keskustelujen aihepiiriin. Rakkaus ei vertaile, ei jaa ihmisiä eri ryhmiin, kyvyttömiin ja kyvyllisiin, niihin jotka ovat omasta halustaan lähteneet työstä ja niihin jotka ovat näiden ”alapuolella”. Rakkaus etsii keinoja rakentaa yhteiskunta, jossa jokaisella on työtä, oikeutta ja hyvinvointia. Nykyhetkessä se etsii keinoja oikeudenmukaisuuteen. Demarit esittivät päivärahaan korotusta, jollaisen porvarihallitus on antanut vain rikkaille heidän tuloihinsa. Hallitus on määrätietoisesti kasvattanut tulo- ja hyvinvointieroja, se on siirtänyt varallisuutta ja hyvinvointia köyhiltä rikkaille, mitä rakkaus ei hyväksy.
Matti Vanhasen hallitus on sen riistänyt työn liian monilta. Kokoomuksen, keskustan ja vihreitten taitamaton ”elvytys”politiikka on saattanut Suomen huonoon valoon EU:ssa ja koko maailmassa. Lisäksi itsekkäät ihmiset ovat syyttämässä köyhiä ja työttömiä eli siis hallituspolitiikan uhreja. He tarvitsevat oikeutta, eivät raippaa. On varmaan monen vaikea katsoa peiliin ja kohdata omaa julmuuttaan ja väärämielisyyttään.
Minä en ole tähän syyllinen, sillä en äänestänyt porvareita. Olen heikoimman puolella, olen demari. Olen oikeuden ja yhdenvertaisuuden puolella. Rakastan sanoissa ja teoissa.
Ilmoita asiaton viesti
PS Olemme antoisissa kommenttikeskusteluissa vaihtaneet lyhyesti ajatuksia myös antroposofeista, siksi viittasin aihepiiriin. Se nimittäin havainnollistaa tässä esitettyä näkemystä jokaisen ihmisen samanlaisesta arvosta, joka kuuluu ihan jokaiselle. Olen ymmärtänyt, että et ole antroposofi, enkä sitä ole minäkään, mutta alue on tullut mukaan keskusteluihimme ja olet viitannut Steiner-kouluun.
Ilmoita asiaton viesti
Suomesta puuttuu järjestelmä, joka ymmärtää yrittäjän monille joskus kestämätöntä painetta. Kuolemanlaaksoa yritetään syöttää jokaisen yrittäjän koettavaksi. Miksi työmiehelle ei suositelle omaa omitusta kuolemanlaaksoa?
Yrittäjä perustaa yrityksensä mielessään oma osaaminen ja menestys. Ei kukaan perusta yritystä kuolemanlaaksoa varten. Henkinen tasapaino se voi yrittäjälläkin järkkyä, mutta järjestelmä odottaa vain kuolemanlaaksosta palaavaksi uudestisyntynyttä ja voimissaan olevaa työllistävää yrittäjää tulevaksi yhteiskunnan palvelukseen.
Jos voimat uupuvat se on heikkouden osoitus ja ehän tästä olisi aidoksi yrittäjäksi ollutkaan puheet kaikuvat luusereiden korvissa. Järjestelmässä on pudokkaan mentävä aukko ja se aukko on täytettävä.
Minokaan yrittäjänä ollut ei ansaitse puolen vuoden karenssia ja hävystelyä yrittäjätaipaleen kariutumisen jälkeisessä elämässään. Yrittäjä tarvitsee myös turvaverkkoa, kuten työläinenkin.
Oravanpyörö voi joskus jouksuttaa yrittäjää liian kiivaasti ja voimat ehtyvät jokaiselta jos vaaditaan liikaa. Missä on kohtuuden rajat? Ei kaikkea voi aina selittää kuolemanlaaksolla. Konkurssin häpeä on Suomessa kohtuuton!
Ihminen voi siis hallitusti ajaa yrityksensä alas ja lopettaa toimintansa niin, että kukaan ei jää paitsioon, paitsi yrittäjä itse. Hänet laitetaan tappamaan kaikki yrittäjyyteen viittaavatkin asiat elämästään ja häntä opetetaan työttömän osaan ja se asia tulee Hilkka Laronian kirjoituksessa selkeästi esille.
Työkkäreissä istuu päivittäin lukematon ihmisjoukko, jolla ei ole mitään valmiuksia kohdata työläisen arkea, saati yrittäjän kuolemanlaaksoja. Silti heillä on oikeus olla turvaverkossa, mutta yrittäjä nimellään vastaa kaikesta.
Yrittäjä ei elä kiitoksella ja lupauksilla juhlapuheissa. Yrittäjä tarvitsee myös oman elämän. Oma elämä ei saa merkitä sitä, että lomia ei ole, kukaan ei anna myötätuntoa, vaan kaikki selitetään kuolemanlaaksion kautta. Yrittäjän on sinniteltävä ja otettava haukut vastaan. Onnistumiset tulee peitellä kateellisilta ja päätään ei saa nostaa missään vaiheessa yli muiden.
Elämää ei voi elää kokonaan työttömyydelle, eikä yrittäjyydelle. Elämä on kokonaisvaltainen organismi, joka tahtoo sielun vapaksi orjuudesta. Orjuutta on täytellä työtöntyötön lappuja, orjuutta on aina hymyssäsuin palvella asiakkaita, vaikka katetta ei jäisi mitään.
Ilkka Kanervan olisi pitänyt huolehtia ministeriön toimivuudesta ja kannustavuudesta työministerinä ollessaan. Hän ei sihen pystynyt, eikä pystynyt Tarja Cronberg. Katsotaan mihin pystyy Anni Sinnemäki?
Minä lupaan laittaa ministeriön uuteen ”uskoon” jos äänestätte minut asiaa hoitamaan. Se on vaikea tehtävä, koska järjestelmä syö sinut ja minut helposti poskeensa.
Työtön ei tänään saa tehdä muutakuin olla ja täyttää planketteja virkamiehille. Se on väärin ja tuomittavaa. Se ei ole ihmisarvon mukaista elämää. Siihen on tultava muutos! Muutos voisi olla osuuskunnat ja työprikaatit, jotka saisivat valmennusta ja vastuuta aluksi yhteiskunnalta.
Parin päivän työsuhteita tulisi kannustaa ottamaan, eikä niitä tule järjestelmällä tukehduttaa. Nyt soviteltu päivärahalaskentasysteemi tuhoaa pienetkin yritykset saada työtä. Passivointi on järjestelmän vika ja siihen tulee voida vaikuttaa niin, että työttömien ei tarvitse olla toisilleen solidaarisia, vaan työssäolevien on myös oltava kaavassa mukana muutenkin kuin maksumiehinä.
Työttömyys ei ole yksilön vika pelkästään, usein ei lainkaan, mutta työ voi olla tilapäisesti loppu. Tilalle pitää innovoida uutta työtä ja se on unohdettu työttömyyden hoidossa. Nyt hoidetaan työttömille korvausta työttömyydestä, kun pitäisi samalla etsiä uutta mahdollisuutta hänen elämänsä jatkumiseksi yhteiskunnassa arvoistettuna yksilönä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, Ämmi, että toit aiheen esille. Syy ei tosiaankaan ole työttömissä vaan valtaeliitissä, hallituspuolueissa, joiden ”elvytys” ja varallisuuden uusjako rikkaille on tehnyt Suomen maailmankuuluksi. Olet oikea ihminen nostamaan kissan pöydälle, koska Sinulla on elämänkokemusta ja hyvä sydän.
Uuden Suomen blogeissa on sydämettömästi leimattu, osoiteltu, halvennettu ja syytelty laman viattomia uhreja. Minulla on tallella minusta kommenteissa esitetyt valheet käyttöä varten. Kiitos Sinulle, että ääni muuttuu kellossa, Sinua tarvitaan täällä.
Ilmoita asiaton viesti
Tulipa aamula vetastua paita pois ja katottua, että mitä sielä minun syämen alla on.
Istahin ja kirjotin tuon minun pikkuplokin pramile.
Eikä tuntunu paljon milthään.
Tiesin, että suohraan syämesta ja sen altaki se nyt on tämä aisa.
Ja nyt mie luin nuita teän kommentteja.
Ja mie itkin.
Ilmoita asiaton viesti
Antroja molhaan kaikki.
Net, jokka sannoo olevansa sitä, saattaa olla kans.
Mie en semmosia sano.
En ole krititty enkä mikhään lahkolainen.
Jos vain hoksaan, joskus vahingossa saattaa käy, että ilmotan semmosia.
Sot tuo Katriinan asia, jota se selittää, son tosi.
Mutta olkhoon tuo antro-homma tuossa.
Koko työttömyysmäräkölli meän pittää kattoa karvan juuria myöten.
Niin ja Kartiina sie kait se olit, joka sanoit, kerran, että jos jotaki kehhuu, se tuntuu, että ois sitte niinko muita vasthaan tai jotaki semmosta.
Semmonen on aivan hullua.
Kiitos pitkästä komenttipuhheen vuorosta ja toisestaki.
Halauksin Hilkka
Ilmoita asiaton viesti
Merja kulta sinuahan piti ensin halata, meilä net tahtoo net hienostelut jäähä, ko molema sieltä Tornionlaaksosta pois,
Mutta missäs taas oli juutuupit?
Niin ompa seki hauska homma kuule, ko sulla ei ole kunnianhimoa. Onkohan mulla, on mulla. Son välilä pöyvälä ja välilä pöyvän alla.
Mutta jatkama ja mie aina luen nuita sinun kommentteja, että älä vain vaiha tuota kuvvaa, ko emmie sitte löyvvä niitä.
Ilmoita asiaton viesti
No Arikulta solit kans sanonu pari sannaa. Mihin tuo kirjotus pitäs panna. Mie ainaski laitan työhuohneen seinän tuon sinun kommentin. Raameihin.
Mie aloin lukehmaan sitä.
Sitte mie pyörryin melkein alussa.
Keskikohale asti jatkoi sen jälkheen ja itkin ja ulvoin.
Joka hiiskatin rivi on semmonen, että mie voisin jatkaa omila ajatuksila aina yhen kirjan rivistä.
Täyttä asiaa.
Sulle pittää se työvoimaministerin virka hommata.
Ei tästä tule mithään.
Niiltä on näkemystä puuttunu ja puuttunu – puu – puu puuttunu.
Anni Sinnemäki kuitenki käsittää, ettei vaki-ikkuisuusvirka välttämättä olekhaan se juttu.
Muuten mie en oiken tiä siittä.
Mutta arvakkaapa ihmiset miltä tuntu lukea tuo Arin kommentti, ko joku käsitti.
Emmie kyllä tiä pittääkö minua ymmärtääkhään oiken kenenkhään, mutta toelakhaan ei tukea eikä apua siinä oman elämän oikasussa tullu misthään.
Ympäristö hoki, että olin niin hyä siinä hommassa ja mahtavat työntekijät ja menestys oli kukoistavvaa.
Minun homeopaattiki sano, että miksisie nyt nuin tehit, ko solet niin tervekki.
Ei sitä moni poika eikä tyttö käsitä sitä yrittäjän ruljanssia.
Varjelkhoon sitäki, että mie omistin sen rakennusrytäkönki jako viemäri alko tulvihmaan, kyllä solin mie, jonka piti tietää, missä se venttili on.
No, mutta tehhäänpä Ari sulle se ministerin paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, Merja sulla on suhe vishiin sen oman työttömyys märäköllisti kanssa. Sehän on hieno homma. Semmonen on tervettä ja komeaa. Ja sullahan on upeat koulutuksekki.
Se kunnianhimo on ehkä siinäki. Vai onko.
Molin pienenä tyttönä töissä myllypirtilä kukkolankoskela kaks kessää:
http://www.youtube.com/watch?v=TT2Sw0XI4r0&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Rinteen malli!
Tiättäkös tet sitä juttua. Sillä Heiiki Rintheelähän oli semmonenki kokemus, että se kiersi pikkuonnikan kans pitkin rantoja, jos sieltäki ois löytyny joku töihin. Soli sitä aikaa ko oli tarve semmosile työntekijöile. Ja kaikenlaisile.
Mutta on varmasti monta estettä alkaa töihin. Ja mullahan on semmonen granninmies ja minusta toela mahtava ihminen ko Jouko Saksio ja sehän sannoo, että son onnellinen työtön. Meiton niin moneksi. Son semmonen lavarunnoilija. Voittanu semmosia runonlaulanta kilpailuja. No se ei kuulu tähän, muutenko että ihminen on aina pyhä ja arvokas. Siis ihmisellä on aina oma arvonsa. Pittääkös täälä nyky-Suomessa semmostaki sanoa, ko ei oiken muisteta. Muistakaa ittekki työttömät, toletta arvokkaita ja ihania ihmisiä jokhainen.
Työ ei ole kaikile sopivaa vaikka mitä tehtäs.
Työpaikkojen tekemiselä ei pitäs leekaila. On alentavaa tehä seku vain, siirrellä tyhjiä laatikoita paikasta toisheen tai jotaki semmosta. Mutta kyllä täälä tekemätöntäki työtä on. Vaikka kuinka paljon.
Tämä mörökölli on toela iso ja monisyinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ämmi, pirhana ko sie minua juutuupipörröä vielä yllytät, että missäs juutuupi 🙂
No missäs…ootappa ko mie hunteeraan…
Minulle eräs minun rakas breiviystävä lähetti tämän Riki Sorsan kappaleen. Hän kun on kierrellyt maailmaa rauhanturvaajien hommissa, ja hänelläkin on oma jokensa.
http://www.youtube.com/watch?v=RCU8qmj839E
Eikö ole mahtava!
No, mie en niin perusta, että onko sitä ”työtön” vai ei. Jokaisella asialla on puolensa. En ainakaan ala sitä suremaan. Jos olisi esimerkiksi sairas, ei siihen liittyvää surua ja harmia voi mitenkään verrata siihen, että on työtön. Suomalaiset ovat vain niin mölliä kansaa.
Ilmoita asiaton viesti
Oi son mahtava.
Ja solet mahtava ja ihana ihminen. Sanossie muuta, ko olema hengissä, niin hengitämä ja nautima menehmään ja soitama välilä juutuupipörröilyjä ja kirjotellema ihmisten kans. Eikä aleta surehmaan, mie tehen niinko mie tehen ja sie tehet niinko sie tehet ja hyvä niin. Oiken hyä.
Ilmoita asiaton viesti
Sie solet vielä mahtavampi ihminen ko mie! Se tekkee kyllä hyyää sielule, että kehuthaan. Sitäpaitti se on ilimasta, ei maksa mithään. Son siittä kätevää.
Tämä mailmanmeno on liika kaupallista. Pitäs ostaa jotaki aina ihimisille, että net tuntis oman arvona. Mutta meiläpä se ei olekhaan niin!
Munki isä loi uransa kyläkauppiaana:
http://www.youtube.com/watch?v=w3ttEK0R5kY&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Ilmaset net kätevimpiä on. Niinko kehuminen.
Asiasta viijjentheen, mie maalainen menin Hlesinkhiin ja net sielä vei minut sauhnaan, ylleiseen sauhnaan, jossaki Kalliossa tai jossaki sielä. Naisten puolela kuitenki mie kävin.
No, sielä oli kans mahtavia ihmisiä, niinko tääläki plokipaanalla, net naiset oli 80 ja ylikki ja niitten juttuja molisin kuunellu vaikka sata tuntia syömättä, itketti ja nauratti ja valastuki varhmaan ja no joo ja yks kysy, että mitäs mie tykkään Hjalliksesta.
Ja mie hoksasin, että Harkimosta ja aloin sitä kehuhmaan ja sitte net sano, ettei net ottas sitä ilmankhaan. Niile kaheksankymppisille se ei kelvanu.
Sielä oli niin sulonen tuoksuki, aivanko Oravaisensaaressa sielä vanhassa saunassa, soli tietenki semmonen vanha iso puukiuvvas, on varhmaan vieläki. Suosittelen!
http://www.youtube.com/watch?v=9WhniXMEXPA&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Hahaaaa…olipas siellä viisaita naisia. Mie voin hyvin kuvitella tilantheen.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi jos itketin.
Tässä lohtua naisille tityy tityy, kuten savolainen talitintti – titipä hyvinnii tyy.
http://www.youtube.com/watch?v=5oGJu3A4dyc&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Ai,n iin minua. No, ei sitä tartte pyytää antheeksi ja saat antheeksi jos niin halvaat.
Otan täysin ja kokohnaan omale vastuule omat itkut. Ja naurut kans. Ja kirjottamiset.
Mie en vain viitti olla kaunis ja söpö, tai siis yritäkhään olla, jos voisin olla ja mie rämisen ja nauran välilä ja son aivan herttasen yhentekevää sille hommalle itkenkö vai nauranko, älkää siittä sillai välittäkö.
Muttako met kirjotama, niin jotenki, niin rehellisyyven ja tottuuven nimheen sanon äähneen, miltä taa pikku-hilkasta tuntu. Jos ei milthään tuntus eikä mikhään kalahtas, en kait mie tätä leikkiä teän kans leikkis.
Kiitos rakhaat leikkikaverit, olhaampa olemassa! http://www.youtube.com/watch?v=FpbC0FRG66o&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Ari on tuo kuperkeikkamies, joka osaa hyppiä ja kantaa itseään reppuselässä;)
http://www.youtube.com/watch?v=8e3QJhipWNY&feature…
Ilmoita asiaton viesti
No sehän oli kerrrassaan mainio ja taidollinen ihminen, elikkä sie tietenki.
Ja molen se nainen siinä, mahtava juttu. Se nauraa kovasti ja itkettää välilä. Molen harlekiinitar! Jess! Jess-jess! Wikipedian mukhaanki. Tämähän on hienosti sanottuna itsetuntemusta:
siis a`la vikipedia:
Harlekiini on uskollinen joskin naiivi, ja kehollisesti pystyvä. Hän on tyhmä, mutta silti hämmästyttävän neuvokas. Vaikka hän jatkuvasti joutuu tukaliin tilanteisiin, hän kykenee aina pelastautumaan keinoin, jotka ovat yhtä huvittavia kuin erikoislaatuisia.
Ilmoita asiaton viesti
Mieki tykkään mustilaislauluista
Kauan sitten oli jotakin, josta vain tänään uneksin.
http://www.youtube.com/watch?v=2wKZChzs7yI&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Oltiin kerran uusia me niin, saatiin olla niin kuin tahdottiin.
Ja met Merja olhaan ja aatelhaanki niinko haluthaan ja osathaan ja jaksethaan. Kerran Kalehvaan net haastetteli minua ja kysyit, että solet jo keski-ikänen, millonka sinusta tullee aikunen. Enm uista mitä oiken vastasin. Että täysikänen ainaki olen vai täyttyykös se sitte minun kohala se täysikäsyys sitte viimisenä päivänä.
Nyt ittenäisyyspuolue alkaa….
Ilmoita asiaton viesti