Niin pieni ihmissyän on

Jokku syntyy sopimattohmiin nahkoihin, mutta joilekki oma nahka istuu ja suojaa keveästi, mutta kaikila on omat ongelmansa.

Jokku kieppuu samojen ongelmien kans, jokku älyää, että ongelmat ei ole heissä eikä maailmassa ja kaikki on oikeasti ok eli hyvin ja elämä on.

Italiassa suvut hallittee kaupunkeja ja valtio on siissään syöny korruptoitunheet syysteemit.

Suomi on ollu pikkuhetken hyvinvointaltio. 1990-luvulla suunta käänty.

Nyt molhan vähänkö Italia.

Italiaki on saanu suuryhtiöitten eli ison rahan linnakkeita, mutta Suomen ne on vallanheet.

Suomessa on puolueissiin perustuva demokratia, jota vielä näytelhään, mutta eppäilen edustuksellisen demokratian haipuvan käyttökelvottomana kokohnaan pois.

Enkä tiä, miten näitten maailman jopa hyväntekeväisyysbisnesten kans tapahtuu, mutta valta on siirtyny jo niille.

No, siis talousjärjestelmien valta perustuu sota-lääke-ruoka-teollisuutteen. Miettikääpä mihin Ruottin tallous perustuu, sotateollisuutteen.

Entä, miksei väliä syrjäytyneillä tai saihrailla, on sillä väliä, pörssiyhtiöt välittää(?) (tai tekkee siis bisnestä niilä. Läpit sijotettuna kalhiissiin laitossysteemeihin, vanhukset laitoksissa, joitten rahajälet johtaa tällä hetkellä pihlajalinnaan.

Meän pitäs tajuta Suomessa, tässä meän ihanassa kauhniissa pikkuvaltiossa se, että ihmiset on yksilöllistynheet, läppien pittää saaha kunnioitusta ja koulutusta ja yhteistyö oltava luovaa ja rakentavvaa, ei kethään vastaan eikä kenenkkään puolesta.

Ihmisten välinen yhteistyö on tapa(?) hoitaa yhteiset asiat niinko ennen sanottiin Suomen politiikasta, nyt tulevina aikoina yhteistyö ei tarkota rahan- eikä vallanjakoa, vaan tavalista asioitten hoitamista.

Mikhän nykynen raha ei riitä näihin monimutkassiin nykykoukeroihin eikä meän teko-muka-turvallisuusteollisuuksiin. Ei ees Suomessa. Ei varsinkkaan näin pienessä maassa.

Diplomatia ei kuole ees jäykissä turvallisuuskokkouksissa, jos se tarkottaa kunnioittavvaa ja rakastavvaa toisen ihmisen kohtaamista. Sillon puhe kylmästä soasta kaikyy tyhjyytteen ja ihmiset keskittyy piehneen omhaan ohikiitävvään hetkeensä.

Ja jäykät ja joustamattomat muodot heikon moraalin kanssa hyydyttää minkä tahansa hyvän ajattelemisen jopa järjestelmän, vie eli tappaa joustavuueen ja luovuuen. Lamaannuttaa hmiskunnan hyvän syämmen ainaki ulkoreunoilta.

Suomi on pieni maa, olema olheet ahneita ja tärkeileviä ja teeskennelleet olevamme jotaki, mitä emmä ole, molhan pieniä tähtiä jokhainen.

Ei oikeasti ole Suomen kansaa, on yksilöitä, joila historia ja tyyli ja geenit, mutta kaikila vähän erilaiset omansalaiset asiansa ja kaikissa henki, joka on taatusti ainutkertanen ja erilainenko toisella suomalaisella.

Maailma on pieni ja maailmankaikkeus ihme ja salhaisuus niinko met ihmisekki. Tiede määrittellee, minkä ossaa ja voi, muttei tiä meitä eikä maailmankaikkeutta kokonaisuuessaan, se on varmaa.

Nooh, jatkettaampa kaverit, mie vähän innostuin taas, miese jaksan innostua, vaikken ennää kykene osallistuun tämmösseen yhteiskuntapolitiikkahömppään, mitä ylet ja muut höntityssysteemit meile tarjoaa.

On vaan aateltava itte, ihan kaiken uhallaki, on rakastettava ja uskottava siihen ihmiskunnan suuhreen syähmeen ihan kaikesta huolimatta, hei hei, pai pai.

Rakhauella hilkkapien.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu