Ajakaa rauhassa pikkuautoillanne

Miten ammattitoimittajatki puhhuu, kuinka fb ei koskhaan ole suojanu yksityisyyttä, kuka yllätty, no mie en ainakkaan.

En ole hetkeäkkään uskonu, että nuot meän omat yksityisyys-julkisuus-valinnat oikeasti vaikuttasko korkheittaan omien kavereitten kesken.

Mitä tänne nettiin kirjotan, son julkista kauppatavaraa.

No ei sollu minun asiako tänne läppärille selvitin itteni, asiani oli, että hermostuin(?) siittä ylen kirjotuksesta, jossa yksityisautoilu oli niin väärin ja paha ja tyhmä juttu, että vaanko vähänkkään yrität, niin voit panna auton pois.

Minua ei kauhistuta eikä närkästytä, että Luontoäitiä suojelhaan, vaan se, että pikkutavikset käy toistensa kimppuun, että älä syö lihhaa, älä saastuta, älä lennä äläkä aja tavalisella autolla.

Mikähän sonse reaalitodellinen saastutusten määrä meän Suomessa ja mikkä tahot sitä tekkee, mietimäkös ja tutkimakos sitä.

Suomi esimerkiksi tukkee yritystuilla, siis meän verorahoilla, meän mittakaavassa jättifirmoja, jokka saastuttaa tosi paljon ja pahoin.

Entä sotateollisuus ja sotaharjotukset, mitä met annama oiken tapahtua täälä rakhaassa Suomemme maassa?

No onneksi on some, siis ihmiset, aatelkaa itte, älkää uskoko mithän, tutkikaa itte, lukekaa, kirjottakkaa ja jakakaa, mutta muistakaa, meitä höntitettään.

Taviksilta, siis meän mieltä manipuloihaan, meiltä pikkuihmisiltä salattaan tosiasioita ja meitä syyllistettään ja panhan kyttään toisiamme, son kuulkaa orjien osa semmonen. Henkisten orjien.

Kiitos ja heips ja hallaus, voikaa hyvin ja hymmyilkää, tämä on ihana keikkka ikkuisuuesta, tämä elämä 

– hilkkapien