Minun hetkeni!
Mie maalasin minun hetkeni.
Maalasin kippojen pohjista loppuvärit paperille.
Ja hetikkö se kuva tuli näkösälle, heti tiesin.
Mie tiesin sen.
Heti tunnistin.
Siinä se on.
Siinä on minun hetkeni.
Minun mieleni maisema.
Sillonko taivas tummuu.
Kun pilvet kassaantuu taihvaalle.
Tiäthän sen hetken!
Taihvaanrannalta nousee pimeä pilvipeitto.
Se on minun hetkeni.
Se on puhas hetki.
Pyhä.
Ainako mie näen, että nyt maailma tummuu, mie herrään elloon.
Hetikö hoksaan, että taitaa alkaa satahmaan.
Heti ja samantien, mie niinko laskeudun siihen hetkeen.
Mulla elämä kirkastuu, ko taivas tummuu.
Se hetki, ko valoa on vähän enämpi ko pimmeyttä.
Kaikki pöllytys loppuu.
Näen, miten on.
Mittään muuttamatta.
Mittään parantelematta.
Saatan alkaa siivoahmaan.
Tai keksin sen viis hauskaa hommaa.
Hoksaan sen, mitä en koskaan muulosten hoksais.
Alkaa tapahtua sisäsesti ja ulkosesti.
Energinen, tekevä ja hoksaava Hilkka herrää henkkiin.
Olen paikalla.
Läsnä oleva ja toimiva Hilkka, joka luottaa elämään.
Heti paikalla, ko taihvaanranta tummuu.
Heti semmonen turvallinen olo.
Aivanko joku kaikkivoipanen lempeys täyttäs maailman.
Ja löytyy oikea tahti ja tempo.
Oikea tempo ja tahti yhessä oman elämän kans.
Itteni kans.
Tuntemukset ja tuntteet selkiytyy.
Ei liikaa eikä liian vähän mittään.
Se hetki on.
Elän ja toimin siinä hetkessä.
Ei muuta.
Niin ja joskus mie ruppeutan itteä.
Kuvittelen, että taivas taitaa olla tummumassa.
Kerron ittele, että kohta sattaa.
Sillonko en taho saaha jotaki hommaa tehtyä.
Ja toimii.
Aina toimii.
Vappaasti ja sovussa itteni ja maailman kans.
Sullekki, siis sulle rakas ihminen sinun hetkiä!
Sulle sinun omia hetkiä.
Sinun hetkiä sinun mielesi maailmasta!
Jos soppii ja haluat!
Suosittelen.
Rakastavin terhveisin Hilkka Laronia
http://www.laronia.com/
Puulta tuo minusta näyttää, pihlajalta. Eikös pihlaja juuri ole suomalaisten pyhä puu, pyhä pihlaja.
Mie olen rauhaton sielu. Mulla vaatii jonku verran ponnistelua, että pääsen siihen tilhaan. Mutta mieki freistaan.Mie luppaan.
Ilmoita asiaton viesti
kiitos Merja ja onkosse pihlaja pyhä puuu. Tuo on sitte varmasti pihlaja. Sehän on se tunnelma tuossa, joka on se minun hetki. No freistaa nyt sieki ja kerro mulle ja meile, mikä se sinun hetkesti on ja kuule se juutuupi, mihis se jäi!
Ilmoita asiaton viesti
Woi hitzi, woi hitzinhitzi, pihjala eli Raunin puu
se näyttää olevan hyinki ja se Rauni taas oli sen
itse Ukko ylijumalan puoliso vielä ennen Lumisotaa.
Hyvin pitkälti.
Nyt kun met olema kaikki kusessa tämän tšuhnaporukan
kera niin wanhat jumalat net onki nostettu nahkurin
orsille kuivumahan.
Wapaa tyhjäntoimittaja, Harmaasusi™
Ilmoita asiaton viesti
Mie hohotan täälä äähneen, vaikka tsuhnaporukat on tehneet tuommosen konnan työn, ei siinole nauramista. Ja siis Raunin puukos se on, tulipa siis tehtyä aikamoinen ploki, ko pihlajaki pääsee arhvoonsa! Nyt alkaa olla tarpheen, että herräämä hoksaahmaan net omat hetket, ko net meilä on eikä tsuhnat, net ei voi niitä meiltä viä.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa, olikos sillä Ukko Ylijumalala akkaki, o´herratunaika senthään, mole kuullukhaan! Riethaallista porukkaa net oliva netki. Ei sole sitten kumma, että oli se pihlaja puhä puu heän mielestä Son semmonen puu, että siittä tullee kuulema päihinki…ko malttaa vain ootela, että pakkanen pannee net marjat ensinä. Ja kukistaki voi kuulema tehä oikein viiniä, jos halvaa olla fiinimästi päishään.
Ilmoita asiaton viesti
Koranuksen koranus son miehleinen tuo minun tyyräämä tiuhtein äläskelponen kuva son jo nimettykki Ukko-Ylijumalan hameniekan mukhaan ja korea son niinko fiinit traasut päällä ja siis tuo stoori nuista pakkasen panemista marjoista passaa seki, emmäkä höystä emmäkä pane lapinlissää, eikö tilhien kans kilpaa syöhmään net, kohan kerkiää ennen Lumisottaa! Hiipatti viekhöön, emmä mole mitenkhään kranttuja!
Ilmoita asiaton viesti
Taas niin mieluista slangia jota kuulee Merjalta, Helenalta ja on täällä muitakin. Se on tammipuu, voi olla vaahterakin.
Ilmoita asiaton viesti
Tammihan on se johon voi tarttua, sen vahvoihin oksiin, jess! Kiitos Pentti, ko tykkäät meänkielen slangista ja onko täälä joku Helenaki, ompa hienoa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt mulla on kahvihetki, ja lupasin itselleni piipahtaa sen aikana täällä. Mie luin ensin, että ”henki”, siis vaikka luki että hetki. Siittä mulle tuli heti miehleen, että pyhä…ja siittä etheenpäin eteni. On se pihlaja ollut muinaisille suomalaisille pyhä puu.
Juutuupin mie nyt jätän suosiolla välhiin, ettei mene liian vaikeaksi se hetken löytäminen. Mie muuten pianaikaa alkasin kuuntelehmaan sitä juutuupimailmaa.
Mutta nyt on kysheessä OMAN hetken metsästys. Kyllä mieki tiän, että se mullaki sielä jossaki on, mutta sen takia häätyy sulkea netti. Televisiota mulla ei onneksi ole….ettei mene aivan kauniitten ja rohkeitten puolele tämä elämänkaari mullakhaan.
Sunkhaan mie ossaa kertoa, mikä se hetki mulle on. Enhän mie ole taitheellinen niinko sie. Mutta se hetki häätyis löytää, ettei jouvuta kokonhaan menheitten maile tästä. Pirhana. Perhana.
Mie menen nyt mettästämhään sitä ommaa hetkeäni. Hei hei ja paipai.
Ilmoita asiaton viesti
Hei hei ja pai pai ja miepä laitan ihan itte, kukas sitä ilmasia louhnaita saiskaan, niin paitsi met usarilaiset Herliniltä ja iso kiitos sille ja sulle! No sie ja miehän kyllä ilmaseksi toisia palvelema, muttako sulla piti nyt mennä sitä hetkeästi hakehmaan.
Siis mie maalasin minun hetkeni ja hengenki soppii se seki ja siis juutuupissa se tekkee lasinkuultavan laulun: olet kauneinta mitä on. Seki sattu. Se minun hetki on kauneinta mitä on, arkista ja jotenki täyttä pyhhää elämää!
http://www.youtube.com/watch?v=MVDclUfni78
Ilmoita asiaton viesti
Solet joutunu etuflemerhiin nyt. Onneksi mie en alkanu juoruamhaan enämpi, vaikka kielenpäälä oli. Sie olet nyt SUURI PÄÄ.
Joo, kiitämä met näistä ilmasista onnen hetkistä Herliiniä. Vaikka mie vähän salasesti koen ristiritasia tuntheita tästä nettinäpyttelemisestä, ja nyt mie tiän syynki. Son just se, että estyy se OMAN HETKEN löytäminen. Mutta eihän meän kannate muita syyttää omista synneistä, tai siis minun synnistä. Joten kiitollisia olhaan.
Ilmoita asiaton viesti
No, mieki katoin, ko tulin, että tässä on jotaki outoa ja sitte käsitin, että molen menny etuframilekki pitähmään ommaa hetkeä, no kiitämä ja joo piämä pään kylmänä ja syämen lämpimänä ja näköhjään välilä etuframiaki emmäkä anna maailman emmäkä näppäinten viä mihin sattuu!
Ilmoita asiaton viesti
Hilkka!
Voin vahvistaa että pihlaja on pyhä puu. Tilhit ainakin saavat
pihlajasta euforisen fiiliksen. Ihmettelenkin miksi krapulaisia
en ole koskaan nähnyt syksyisin pyhäaamuna pihlajan alla.
tv. Ville
Ilmoita asiaton viesti
No ei passaa kenenkkään sitte sitä ommaa hetkeänsä pihlajan alta hakea? Onkohan net tilhet tehneet siittä pihlajasta sen pyhän puun? Pyhä ja pyhä, siis pyhäaikanahan sitä krapulaisetki liikkuu enämmän. No joo, siis hei, miepä laitan sulle Ville yhen juutuupin ja Merjalle ja Suutarin tyttärilelle:
http://www.youtube.com/watch?v=8iWMjMw61aE
Ilmoita asiaton viesti
Tänään on karkkipäivä.
http://www.youtube.com/watch?v=lG-pFKLsiH0&feature…
(M.A. Numminen & Seppo Hovi)
Syö karkkia vain karkkipäivänä, niin voit nauraa milloin vain.
Terveisin Suomen Hammaslääkäriliitto
Ilmoita asiaton viesti
Jahas sulla on kovapintanen kommentti, mutta hammaspeikot pystyy siihenki ja Tommy Tabermannin sanoin ”Tulla lujaksi ja pysyä pehmeänä, siinä sitä tehtävää on yhelle elämälle!” Terhveisiä hammaslääkäreille ja niitten hetkille ja naurama vain, koska vaan!
Ilmoita asiaton viesti
Melkein tuli ilon kyynel silmähän.
Sitten rupesin ajattelemahan että nämä on taas näitä akkoin juonia millä pitäs saada mies mattoja puistelemaan…
🙂
Ilmoita asiaton viesti
No olikohan se se sinun hetkesti siinä just – ja sitte se vanha siivousvammanen aatami pilas hyvän homman ja hoksasit, että akka se taas ajeeraa mattoja puistelemmaan!
Ilmoita asiaton viesti
Täälon hyä fiilis. Mieki tulin vielä pistäytymhään. Seku vain.
Hetki, soon vielä löytymättä. Mutta mie menen takasin hakemhaan.
Sitten se ainaki tullee, ko on kunnola pimmeys ja kaamos, ja siihenkö sattaa kunnon lumisatheen, semmosia isoja hiutalheita. Sillon se tullee varmastikki se hetki mullekki. Hyyää kannattee aina ootela.
Ilmoita asiaton viesti
Tämän plokin jälkheen et muuten ole entisellästi, mie luppaan sulle sen. Lupaan, vaikket luvanukkaan luvata. Ei kukkaan ole entisellään, jos jaksaa lukea tuon minun jutun. Semmosta son tyttäret ja pojat aivopesu ja mielen manipulointi, mutta mie luppaan senki, että son pelkkää hyvä, mitä tästä hommasta löytyy.
Ompa mukavako kävit Merja ja siis älä mene sen pyhän pihlajapuun alle, ettei tule krapulaisilta tilheiltä marjasoossit niskhaasti, niin ja se hetki muuten yllättää sinut, ei kannata kovasti alkaa niinko vonkaahmaan sitä! Ens kerralla yllättää ja sitte sen voi noutaa tarppeen mukkaan ittestään. Se muuten on jo sinussa. Ei solekkaan pyhien puitten alla eikä isoissa lumihiutalheissa, tai joo se onki just sielä. Siinähän se oli Merja sinun kans, vai oliko?
Ilmoita asiaton viesti
Joo, joo. sunkhaan mie mithään vonkaa.
Helskutti ko sie olet viisas ihiminen. Jo pelkästhän sinun takia tämä US:n synti oli kannattava homma.
Mie käyn sitten aamula uuesthaan lukemassa tuon sinun kirjottamasti jutun, jos en ole siihen mennessä löytäny ettimääni.
Ilmoita asiaton viesti
Joo et sie mikkään vonkaaja olekhaan. Hetket on sitä paitsi elämän lahjoja. Elämä on hetkiä. Aika pyörryttävä ajatus ja helpottava, ei huolta niin kauanko hetkiä riittää. Mitä nuita oottamhaan.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä männyn ylärungon kyljessä, ilta-auringon punaista hehkua.
Katselkaapas kukin tykönänne.
Ilmoita asiaton viesti
Kattokaa joo, ihan rauhassa. Siittä voi hahmottaakki jotaki ja vaikka mitä, mutta son kans yks semmonen peri-ihminen, jonka voi tavottaa tämmösessä vain, tämmösessa muutamanlainen kuva ja sitten ihmiset laittaa sanoja, niin semmosen yhteisen jonku tietosuuen tavottaa. Meissä kaikissa on joku semmonen, jolla tajuama toisia tai nooh, jotaki kuitenki. Niin ja suhteessa maailmaan.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät hehkuneet männynkyljet enää vanhoilla päivillä kansallistaiteilijoillamme ja kulttuurimme ”mukamas tärkeillä”. Oikein sen kirjeissään toisilleen sen sanoivat.
Ilmoita asiaton viesti
Niin nuista oikeista taiteilijoista, kansallisromanttisista varsinki, niin se oli raakaa peli. Kyllä net Sibeliukset ja Haloset väsy ja pelas raakaa peliä kans. Ei se ollu mittään herttasta hyrinää sekkään taitteen sarka.
Ilmoita asiaton viesti
🙂
Odottelen että ehkäpä jonkun luomisvimma tuottaisi vaikka taideteokset kaikista puolueista! Ehkäpä joistakin ehdokkaistakin!
Ilmoita asiaton viesti
Olipa minun vaikea ymmärtää, mie tuijjotin tuota sinun kommenttia ennenkö käsitin. Tiäthän sen, ko on itte ihan toisessa kohassa ja siis joka ihminenhän on laulun arvonen ja jos lähtee ihan ihmistä kuvvaahmaan, siinähän ei vastakkainasettelut niin helposti synny. Mutta siis, joo hyvä kysymys, mie meinasin olla kapeakatseinen, kiitos, tuo oli hyvä kysymys, mutta nyt mie ootan sinun kaverina ja ihan innokkaasti!
Ilmoita asiaton viesti
Joo ja tietenkin puu jököttää keskellä…
Ilmoita asiaton viesti
Niin jos kattos niinko vain nuita valokohtia, näyttää vähän eriltä. Mutta Lauri, totta puhut, tyhmä asettelu ja ei mikkään sinänsä, mutta kokonaisuuen ja ennen muuta värien ja tummuuen ja kirkkaitten värien tuoma tunnelma, se on se juttu ja kyllä sie tiesikki.
Ilmoita asiaton viesti
Jottei mene ihan kanojen kotkotukseksi… Tässä harvoin kuultu suomirokin helmi, Baddingin Kukkolaulu.
http://www.youtube.com/watch?v=PEPrX1-pCr4&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Eläköön, kiitos ja kukkoparka joutu vanhan mummon tunkiolle ja mummon mökki oli tiilitalo! Noh, tuo oli paikallaan ja tässä on hetki, ko tuolit on tyhjiä ja ihminen täysilä soittaa:
http://www.youtube.com/watch?v=hPyD7ldcwdM&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinhän tuo soitto sujui. Siitä viis että yleisö oli kaikonnut. Vain kuvaaja jäänyt. Oliko sukulaispoika? Tyhjään saliin soitto-oppilaat pitääkin työntää harjoittelemaan. Kaikkien parhaaksi…
Tässä Leo Jokelan tähtihetki. Puoli minuuttia Palmua ja kumppaneita.
http://www.youtube.com/watch?v=5KHZcCik9JY&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Olipa mahtava video, kiitos. Ja joo se tekeminen pitäs olla semmosta ittensä varassa on yleisöä tai ei, jos yleisöstä tai mistä vain on riippuvainen, elämä ja oleminen on aika taistelua. Kaikotkoon kansa, ittensä kanssahan son elettävä.
Ja yksinhän täälä oikeasti ollaan ja semmoset selviää paremmin monasti toisten kans. Ja yhen elämän ko saa hyvin elettyä, son paljon se, mitä sitä enämpi voi pyytää, noh tietenki net – minun hetkeni – mitä ne nyt millonki on,
http://www.youtube.com/watch?v=7xdhIaY9VpE
Ilmoita asiaton viesti
Eilen oli täällä niin mahtava taivas siinä kuuden maissa, että sepä se vasta sinun hetkesi olisi ollutkin, Hilkka! Hurjan musta pilvimassa vyöryi mereltä ja luulin että yöksi tulee kaamea räntäsade, vaan ei. Talvi antaa odottaa itseään.
Palataan Leon jälkeen vielä siipikarjaan. Kukko jo tässä kävikin, ja nyt puhun teinikanoista. (Seuraavana Siipikarja-sarjassa voisivat olla broilerit, poliittiset.)
Hilkan blogia lukevat varmasti vähän aikuisemmat ihmiset, joten kukaan ei varmaankaan loukkaannu tästä tietoiskusta.
Ensiksi: Pissis, mikä se on? Ehkä joku tietää ehkä ei.
Mutta mikäs on teinikana?
Näin kertoo Hikipedia:
”Teinikana on pissiksen sukulainen: teeskentelee ja puhuu kanamaisella äänellä.
Käyttäytyy kuin nynny vihannes ja haisee hielle.
Teinikanoille ominainen lausahdus on ”mitä kyyläät?”, jota toistellaan mahdollisimman usein `coolin´ imagon säilyttämiseksi.
Teinikanoja tavataan yleensä kanaloista ja toisinaan myös koulun tupakkapaikoilta.
Teinikanat poikkeavat pissiksistä siinä suhteessa, että he ovat nuorempia, sosiaalisempia, pukeutuvat vähän soveliaammin eri tilanteisiin
ja söpöilevät enemmän kuin pissikset.”
Tätähän eivät pissikset ja teinikanat lue, joten anteeksipyyntöni olisi turha.
Musiikkia ei nyt tällä kertaa heru.
Ilmoita asiaton viesti
Ai sie tiät nyt sitte minun hetkeni ja näky sielä teiläki päin. Ja kiitos sivistämisestä, emmie tieny. Pissikset haisee hielle vai teinikanat? Molemmat lausahtellee, mitä kyyläät, mutta teinikanat kesympiä. Eikä musiikkia eikä antteeksipyyntöjä!
Ilmoita asiaton viesti
Tässä sittenkin musaa. Tulin herkälle päälle tuosta omasta linkistäsi. Tämä laulu kertoo siitä ettei se ulkonäkö kumminkaan ole tärkeintä ihmisessä. Vähemmän komeakin voi löytää rakkauden.
http://www.youtube.com/watch?v=-46oqNQAfqE&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Ai, sie herkistyit, noh joo – olet kauneinta mitä tiedän -jutun voi löytää rumaki. Ja entäs, jos olisimaki itte ittele kauneinta mitä tiedän. Kokkeihlaankos?
http://www.youtube.com/watch?v=4YwwAdWCWwA
Ilmoita asiaton viesti
Älyttömän hyvä blogikirjoitus.
Nyt ei tullut Tervot tai homot mieleen! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Iso kiitos! – oisko net omat hetket semmosia, ettei pää jauha sitä yhtä ja sammaa, en tiä.
Ilmoita asiaton viesti
Aila Meriluoto:
V i i m e i s e t a k v a r e l l i t
1.
Kera loistavan syksyn hitaasti sammui pois
hänen paletistaan heleitten värien tuli.
Hän sieluunsa katsoi, ja oli kuin sielläkin ois
sama tihkuva päivä, mi ulkona usvaan suli.
Hän miettien maalasi maiseman ympärillään
ja maiseman sielussaan, ja säikähti hiukan,
kun enää välkkyvän kullan häivettäkään
ei eksynyt hiljaisuuteen taulun niukan.
2.—– (säästetään tilaa)
3.
Ja luminen aamu saapui ja kaiken vei.
Ikivanhoin silmin, uupunein ja rammoin,
hän sieluunsa katsoi: ja muuta ollut ei
kuin valkoista, niinkuin valkeaa siementä ammoin
olis kylvetty sen tummaan uumeneen
ja nyt, kypsyyden päivänä, kantais se valkoista viljaa.
Ja pöydällä vartovan paperin valkeuteen
hän katsoi, sen valmiiksi näki ja istui hiljaa.
—
Tämä runo on Meriluodon esikoiskokoelmasta Lasimaalaus.
Eikö olekin kaunis? Ajattelin että tämä sopisi aiheeltaan hyvin juuri tähän blogiin.
Ilmoita asiaton viesti
Siis kaunis, kiitos Runotyttö! Enkä kuittaa, muttako tässä olhaan peruskysymysten äärellä ja rakkaushan on sitä ja Lauri Viita oli kuulema, niin olen kuullu tämän Meriluodon mies, Lauri Viitaa vähän, siittä Luominen -runosta ja ulkomuistista:
Taivas täynnä auringoita,
meri täynnä pirsaroita,
aallon alla aalto uus.
Tuuli, tuuli vaeltaa.
Uumenissa ajan, aineen,
puhki maailmoiden paineen
suuri, suora, yksinäinen
vuorenhuippu kohoaa.
Tuhat kertaa tuhat vuotta
mitään ei voi tehdä suotta.
Ilmoita asiaton viesti
Tervo on ihan p***a *o**. Hilkka ei tykkäis. Siksi laitoin tähtiä. Ko Hilkka tykkää, että meän häätyis rakastaa jokhaista. Mutta mie en ole vielä niin pitkäle etistyny, mutta yritethään.
Ilmoita asiaton viesti
Mie nauran. Äähneen. Memmä ole mittään mittaahmaan kenenkhään eistymisiä, eikös se iso kirja sano sillainki!
Ilmoita asiaton viesti
Tästä tuli hyvä mieli! Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Ihana kuulla ja tässä hetkistä vähän toisessa mielessä, Päivä vain ja hetki kerrallansa, tässäki se tunnelma on jotaki:
http://www.youtube.com/watch?v=0xf3VctNP3k
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos vielä siitäkin!
Ilmoita asiaton viesti
Hieno runo. Minulla on ollut tänään siivouhetkiä. Monesti netti vie aikaa siivoushetkiltä niin että joka paikka pollyää. Viime viikon Kunigaskuluttaja-ohjelmassa eräs henkilö selitti eri sähkälaitteiden kulutusta. Esim. jos tietokonetta pitää jatkuvasti päällä, se kuluttaa yllättävän paljon sähköä. Minulle tuli siitä ahaa-elämys, että tosiaan tietokoneen voi sulkeakin. Yksikertainen konsti vähentää sähköä ja nettiriippuvuutta.
Tässä vielä runo, se on vähän surullinen verrattuna sinun runoosi.
KESÄKISSA
Kissa pieni pehmoinen, kovin on nyt viluinen.
Syksyn viima puhaltaa, puista lehdet putoaa.
Oli kesä onnen aikaa, ilma lämmin ja nauru raikaa.
Vaan nyt on kissa pikkuinen, hylätty ja viluinen.
Joka paikkaa paleltaa, kauheasti pelottaa.
Perhe sen on lähtenyt, yksin kissan jättänyt.
Kissa raukka hämillään, yksin sekä nälissään.
Rappusille käpertyy, ja ilta alkaa hämärtyy.
Yöllä tulee pimeää, entistäkin kylmempää.
Kissa pieni poloinen, peloissaan ja itkuinen.
Luottaa, toivoo, odottaa, että ovi aukeaa.
Aamu tulee kalpea, sumuinen ja kolea.
Aurinkokin nousee jo, päivä jälleen alkanut.
Mutta kissa pienoinen, nähnyt sitä koskaan ei.
Turhaan kissa odotti, toivoi sekä rakasti.
On pieni sydän jäätynyt, ja sielu ylös lentänyt.
Nyt on kissa suloinen, enkelinä taivaiden.
On toive sillä kaunoinen,
et joka kissa pikkuinen, kodin saisi lämpöisen,
eikä jäisi jäätymään, yksin ulos kylmissään.
– Laura Mäkinen –
Ilmoita asiaton viesti
Huh, kiitos Rina ja oikeaan paikkaan se tuoki runo tuli, meissä on kaikissa se hylätty kissaki. Sekihän on hetki, se hetki, ko tuntuu, että kaikki hylkää eikä aurinko nouse ja oottamallakkaan ei kukkaan tule. Hui, että olipa tuoki, mutta siis emmä hylkää kesäkissoja emmäkä itteä, vaan olhaan ittele ja kissoile kavereita. Meilä on kaikilla hetkemme, kissoilla ja meillä!
Heei, tahroja paperilla, näinhän se meni tämäki minun stoori, meillä oli hetkemme:
http://www.youtube.com/watch?v=xVfWPhUZvpI
Ilmoita asiaton viesti
Tosi tärkeää, ettei hylkää eikä kadota itseään, eikä hylkää kissojakaan. Ne tahrat paperilla voi korjata vaikka korjaustussilla!
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, emmä välitä tahroista paperilla, piämä ittestä lujasti kiini Rina ja jokkainen aikunen ihminen! Tuntuupa hyvältä jako on tuommonen järjestys ei jää net omat hetketkään roinan eikä sotkujen alle! Jess!
Ilmoita asiaton viesti
”Niin kauvan kun on valoa enemmän kuin pimeytä ” osuvasti oivalsit sielunmaisemmaasi kuvata , yhdelle se on ehkä se että sittenkin viellä jaksan uudenpäivän , toiselle se hetki sininen ,monelle jotakin aivan muuta , mitäkö minulle , kaikella on tarkoituksensa .
Ilmoita asiaton viesti
No Pertti.P taisi jäähä kesken tuo kommentti? Mitä sinulle, vai onko se se, että kaikella on tarkoituksensa. Nuita viissauksia ei lasketa, missä kohassa, sie kyllä hoksasit minut, kerro, jos voit, mitä sinulle!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Hilkka ja kiitos. Sait urputtajankin hyvälle mielelle. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kiitosta vain, mutta ittehän sie sen teit, mie olin vain joku tyhjänpäivänen virike. Kiitos ko sain olla virike. En mie kettään mihinkkään saa, mutta arvaat varmaan tuosta, että itteni saan kyllä! Jos tarvis vaatii, niin energiat satasseen yhellä mielikuvalla ja käy äkkiä!
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi keskeytys. Tärkeä tiedotus.
Metsästysajat ja rajoitukset 1.8.2010–31.7.2011
(Metsästäjäin Keskusjärjestö)
HIRVI => Riistanhoitopiirin luvalla 25.9.-31.12.
http://www.riista.fi/?group=00000140&mag_nr=13
(turpa kiinni hirvi!)
Ja vielä seikkailukertomus nimeltä
Tulta täysilaidalta eli Hirvi vai ei?(Mitkäs sillon jalassa, jalassa)
http://www.youtube.com/watch?v=bC4xnp4AHqA&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Antheeksi toinen keskeytys, meillon on mettäkonfferenssin aika, mie ja koira 15,5v menemä nyt methään, pimeän jänkhän laittaan tervehtiin korpikuusia ja pusikoita, josko net taas puhus meile!
Tässä on turhan railakas versio, se nuotiopiiri ois ollu parempi, mutta taas kuitenki, se hetkihän tässä on:
http://www.youtube.com/watch?v=1IFkPcsRbKs
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos. Kuorolaulu on aina komeaa. Ja videossa oli upeaa luontokuvausta.
Ilmoita asiaton viesti
Joo tuo oli hieno, mutta tässä on se hetkien laulu, jota mie hain:
http://www.youtube.com/watch?v=JRj9yxkc8vY&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Muistaako kukaan Bat Mastersonia? Onko täällä ketään niin wanhaa?
Ehtaa nostalgiaa
http://www.youtube.com/watch?v=IRNImRxRNjc&feature…
Back when the west was very young,
There lived a man named Andersson
He wore a cane and derby hat,
They called him Claes, Claes Andersson
A man of steel the stories say
But women´s eyes all glanced his way
A gambler´s game he always won
His name was Claes, Claes Andersson
The trail that he blazed is still there
No one has come since, to replace his name
And those with too ready a trigger forgot to figure
on his fighting cane
Now in the legend of the west,
One name stands out of all the rest
The man who had the fastest gun,
His name was Claes, Claes Andersson
eeeeh, kukaan ei huomannut mitään, eihän
Ilmoita asiaton viesti
Tuttu nimi ja kiitos linkistä ja Claes Anderssonista, jonka runo siittä, että älä sie omia hetkiä laita kenenkkään toisen kämmenelle tai vältä ainaki semmosta erhettä ja onneksi omia hetkiä ei kukhaan voi sulta eikä multa viä loppujen lopuksi, niin kauanko henki pihisee:
”Ensin sinä et luvannut mitään
sitten pidit sen mitä et ollut luvannut
Sitten lupasit ettet koskaan enää pettäisi
Sitten petit (sinähän et ollut luvannut mitään)
Minä vannoin sin ulle uskollisuutta alusta alkaen
Minä petin sinua
Se ei ollut koskaan alkanut
Sinä jouduit suunniltasi
Sinä kaduit kaikkea, lupasit mitä tahansa
Olen pettänyt sinua, sanoin rehellisesti (tappaakseni sinut)
Sinä peruutit kaiken
Sinä petit minut, definitiivisesti
Minä raivostuin, yritin ottaa hengen itseltäni
Yritin pettää sinua
Se ei ollut enää mahdollista
Minä en ollut enää minä
Minusta oli tullut sinä
Itseäni minä en pystynyt pettämään, sinuna
Me menetimme kaiken mistä me emme koskaan olleet piitanneet
Sen myötä me olimme menettäneet kaiken”
Ilmoita asiaton viesti
The High Chaparral theme (korkealaatuinen)
http://www.youtube.com/watch?v=Fu4g-N8bQKE&NR=1
Ilmoita asiaton viesti
Haitsapparallaaa ihanaa, kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Mahtavaa nostalgiaa edelleen.
Veijareita ja pyhimyksiä-sarjan intro (the persuaders theme)
http://www.youtube.com/watch?v=t99QQIXez4M&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Siis täydellisen hurmaava!! Niinhän se oli. Makustelhaankos tuota kauneutta ja olhaan kauhniita kumpiki ja taas kaikki
http://www.youtube.com/watch?v=u9RqcfJLAJA
Ilmoita asiaton viesti
Tykkäät varmaan tästäkin.
Intiaanin sotahuuto, lapsuuteni lauluja.
Tämä saa vieläkin kylmät väreet kulkemaan käsivarsissa.
http://www.youtube.com/watch?v=rK6SSlNj94U
Ilmoita asiaton viesti
Merkkisavut nousi viestin kuljettain, joo tykkään, eikö ollukki hyvä!! Ja mahtava musiikki ja sanat, erämaasta tuuli tuo huudon vaienneen.
Sammaa lapsuuen tunnelmaa on tässä hottentotti-laulussa ja mie muistanko kuulin ens kerran tämän. Sekihän on hetki. Menin mummon tykö ovesta sisäle ja se kuulu radiosta ja heti ponggasin ja kuuntelin. Sitte kyttäsin, että saisin kuulla uuestaan ja se tuli varmaan Muumiradiossa:
http://www.youtube.com/watch?v=1yMlRKmfVUM
Ilmoita asiaton viesti
Laitoit vahingossa Kuustosen uudestaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ko sanoit, methän aina autama toisia, nyt korjasin!
Ilmoita asiaton viesti
Tästä vasta kylmiä väreitä meneekin selkäpiihin. Tämä on makupala Sacred Spirits -poppoon inkkariteknomusasta, josta tykkään kuin hullu puurosta. Useimmissa laulaa aito alkuperäinen intiaani, mutta kuunnelkaapa tätä!
http://www.youtube.com/watch?v=dH-b6EUDg8o
Kyeisestä laulusta, ”The Counterclockwise Circle Dance” kerrotaan, että sen laulaa aito alkuperäinen amerikkalainen, mutta nyt on niin, että kyseessä on Terje Tretnesin saamelainen joiku (”Normo Jovnna”). Sen äänitti alankomaalainen tv-kanava Channel 4, joka tallensi sen haastattelun aikana esimerkiksi siitä miltä aito joikhaaminen kuulostaa. Meniköhän h oikeaan paikkaan…
Ilmoita asiaton viesti
H meni oiken, mutta ompa vahva juutuupi ja tuoko siinä on soittimet, se tekkee kyllä aivanko pelottavaksi. Siis upea. Niin ja kuulehan sen, että soitto ei ainakhaan kuulu tunturista. Mutta hieno, kyllä, tallensin kirjanmerkkeihin ja suosikkeihin! Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Siis Sacred Spirit, ei Spirits
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Nahanna on vielä pakko pistää tänne, tässä laulaa nyt oikea alkuperäisamerikkalainen. Videokin on kertakaikkisen hieno.
http://www.youtube.com/watch?v=3VvVw60XvQw
Ilmoita asiaton viesti
Hooih olipa tosiaan hieno, kiitos! Ja sopi tähän plokkiin, alkuperästä ihmistä läytämässä tai jotaki, siis tullee miehleen se kirja Viesti oikeitten ihmisten maailmasta! Vaikkei met mittään aporiginellejä ollakkaan!
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy lopetella, mutta sitä ennen pitää ihan kysellä, mitenkäs tätä yhtä biisiä ei ole vielä soitettu, vaikka tämä niin selvästi liittyy blogin otsikkoon:)
Sopii Kirkan ystäville, mutta ei ole Kirka tällä kertaa, vaan se alkuperäinen.
The McCoys tarkoittaa suomeksi muuten jotain sinne päin kuin että
Ne ehdat ja aidot.
Beat the clock
http://www.youtube.com/watch?v=yXboLnpD67E&feature…
Kiitos oikein miellyttävästä seurasta.
Ilmoita asiaton viesti
Kiiitos, olipas mulla ihanaa seuraa, kiitos ja menneitä en kyllä taho, mutta antaapa Laura Voutilaisen lausua näkemiin meille, kiitos ja olhaanpa olemassa ja löyämä hetkiä ja uusiaki hetkiä, mutta hyvvää yötä rakhaat ihmiset, elämä on kallisarvonen keikka ja olipa hauskaa!
http://www.youtube.com/watch?v=X2ujTrdsp-I
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Laura Voutilaisen live-esitys Hetki lyö -kappaleesta on suorastaan tyrmäävä. Bändikin on _mahtavan hyvä_, enkä tippaakaan kehu turhaan! Jos Lauran keikka on tällainen energiapurkaus päivänvalossa niin millainen tunnelma sitten lieneekään iltapimeillä.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä vähän aitoa ja tavalista, oooooih tämäki on ihanaaa!! Hyvvää viikonalkua ja tsemppiä!
http://www.youtube.com/watch?v=j8ebmmx9jA8&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Sitä jäin miettimään, että miksi tavallinen jätkä ei tavallinen ois, jos seuvvulta muuttais pois… Kuin niin?
Laulaja itse ei taida enää ollakaan ihan niin tavis kuin on joskus ollut. Ruotsin Idols-voittaja? Laulaa ilmeisesti ainakin neljällä kielellä, kun meänkieli katsotaan omaksi kielekseen. Ihan joka sanaa en laulusta ymmärtänyt. Mutta onko siis meänkieli oma kieli vai murre? Minä katsoisin sen murteeksi. Jos suomalainen haluaa ymmärtää meänkieltä niin ei sitä ymmärtämistä ainakaan ensin tarvitse opiskella erikseen oppilaitoksissa.
Ilmoita asiaton viesti
No rakas ihana kuukernuppi, emmähän met ala saivartelheen. Meänkieli on tornionlaaksolaisten kieli ja sie voit vappaasti sanoa sitä murtteeksi. Ja ruottalaisethan sen kans on saivarrelheet ja tapelheet, niinko sie varhmaan tiätki.
Minunki isä kerto ko olit läppinä laskamessa Rissin törmästä mäkeä, niin ruottalaisten opettaja ilmotti, että tänne ei ennää tulla, ko nuokki tullee tänne eli niilä oli se pakkoruotti sielä menossa. Nykyhjäänki net jotaki sielä saikkaa, en ole perilä.
Mutta kuulethan tuosta Markuksen laulusta, siinä on just siinä kielessä se oikea nuotti, oih, se tuntuu niin hyvältä, kuulostaa oikealta.
Se oma oikea on joskus niin taihvaallista, mutta mie annan kyllä arvon sinunki oikealle. Ja olema varovaisia sen oikeassa-olemisen-riemun kans, sitähän se tämä plokistaniaki on täynä ja kisailua riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Hilkka hyvä, enhän minä väitä olevani oikeassa yhtään minkään suhteen. Joskus nuorempana tuli siihenkin sorruttua, mutta Sibir opettaa, Sibir opettaa. Siperia siis.
Siitä oikeasta nuotista en osaa sanoa mitään, se ei näin etelämpänä syntyneen korvaan osu, mutta auta armias jos joku puhuu minun lapsuuteni murretta väärällä intonaatiolla niin kyllä puhisen. Korvaan käy ja kipeästi ja tulee sanottua herkästi että älä viitsi. Se on se poljento tärkein, niinkus tiedät, eikä sitä opi kuin just siinä ympäristössä jossa murretta puhutaan.
Täällä mistä kirjoittelen olen asunut vuosikymmeniä, mutta ei ole tämä murre saanut niskalenkkiä ikinä. Eikä ole väliä. Hyvää alkanutta viikkoa, ja lisää niitä hetkiä!
Ilmoita asiaton viesti
Joo nuin se mennee, ainaki ennen mie kuulin senki, että onko Kemijokivarresta ja kuinka korkealta Tornionlaaksosta! Niin ja joo Siperiakos se meitä opettaa, niin ja jos on hyvä mieli oppii paljon helpommin, jos haluaa oppia. Pahalla mielellä ei opi mithään, ko pelkäähmään ja ulkosesti.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä oli pakko käydä vielä tänne tuikkaamassa. Monelle rakas
Harry Lime – kolmas mies (alkuperäinen)
http://www.youtube.com/watch?v=n4JpDUMXBqo&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Joo tuo selostusääniki lopussa, siinä on tunnelmaa. Ja nämät vanhat tuo tosiaan jonku vanhan mielikuvan tullessaan tai siis matkassa! Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä nuoremman polven mallia siitä miten se soitetaan
http://www.youtube.com/watch?v=iCU2TdBsa2s&feature…
Ilmoita asiaton viesti
Sulonen näppärä poika ja ihana musiikki, ihana kuulla!
Ilmoita asiaton viesti
Sieltä taivaanrannan takaa nousee suunnaton homo.
Ilmoita asiaton viesti
Sullaki on tuo eideettinen(?) hahmotuskyky, ei tule aika pitkäksi ja omia hetkiä on helppo ruokkia, tai siis kiitos mielikuvasta! Hieno.
Ilmoita asiaton viesti
Wau, Hilkka! Ihana kirjotus 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Helena! Ja siis sinuahan se Pentti tuolla alussa tarkotti, ko se sano, että tykkää ko puhuttaan tai siis sano, että slangia puhuva Helena ja mie sotkin siihen meänkielen, eikö siehän kirjotat sitä ommaa kieltästi! Wau!!
Ilmoita asiaton viesti
🙂 Myö ollaan tämmössii rakastettavii ämmänriähkänöitä 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Joo herrajiekatti, ei mittään vistompia taphauksia ollakhaan eikä katheenpaskoja eikä nuttuskehveleitä, senkalu viekhöön, ko son niin soma tällä omala präntilä päästellä ja näemmä met tähän ishoon usarin väärttitokhaan mahuma! Lykkyä tykö Helena ja Merja, piämä kielestä kiini!
Ilmoita asiaton viesti
Hei! Aurinkoiset kotisivut sulla, kävin kurkkaamassa tämän blogin kautta, kun tänne ensi kertaa pujahdin. Yhdenlainen spesiaali hetki itselleni tuntuu olevan kirkas tähtitaivas ilman niitä pilviä! 🙂 Niin sitä ollaan erilaisia. Avaruudesta, tähdin pilkotusta tummansinestä pohjattomuudesta huokuu uskomaton rauha jäseniin ja mieleen. Tuntuu, että ihan pohjiin asti. Hiljaisuus laskeutuu ajatuksiin. Nyt onkin ollut monena iltana tähtitaivas pilvien takana ja lenkkeilijä on jäänyt vaille lataustaan.
Puu näyttäisi minun silmiini jalopuulta, paksu tumma runko ja vihreät lehdet. Ne ovat lähellä sydäntä, vaikka niitä harvoin tässä elämässä on tavannut.
Tulenpa uudelleenkin luennalle tänne, kun nyt tämän löysin.. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Routa, ompa sulla viileänpuoleinen nimi, ilmankos kirkas tähtitaivas puhuttellee sinua. Ja tuo, lähellä syäntä, eikösse olekki just se juttu, jotenki tuommosilla sanoilla sitä löytää omat hetkensä! Sulle kirkkaita taihvaita, mulle luppauksia satteesta, niin se mennee meän kans se yksilöllisyys! Tervetuloa toistekki tänne ja sinne!
Ilmoita asiaton viesti
Mut – täähän oli yks perkheleen masterpiissi! Kuva ja teksti kaikkineen.
Ilmoita asiaton viesti
No, jess, löysit sieki hetkesti, vai mitä!