Elämme ilon aikoja!

Niin elämäkös met ilon aikoja?
Saamakos met olla ilosia?
Saako sitä olla ilonen, vaikka on hättää.
Vaikka surettaa, huolettaa ja asiat vaivaa.
Joku syyttää.
Joku moittii.
Pilkkaa.
On suruja.
Maailma myllertää.
Vaarat uhkaa ja pelättävvää riittää.
Joku on vanha ja vaivanen.
Joku näkkee nälkee.
Kittuu ja kärsii siinä vieressä.
Joku tekkee kuolemaa jossaki.
Joku kuolee.

Niin, mites son?
Iso kirja käskee itkeä itkevien kans.
Nauraa nauravien kanssa.
Tai joka vaivojansa vaikertaa, vaivojen on vanki.
Raakaa tekstiä.
Mutta kyllä se taitaa olla tosi.
Met voima olla ilosia ja onnellisia.
Jopa kiitollisia.
Ihan vappaasti ja omalla luvalla.
Jumalan luvalla.
Vaikka mitä tapahtus.

Meät luottiin rakastammaan.
Met synnyimä olehmaan rakastettuja.
Maailma ei siittä parane, jos piättelemä ilot.
Ei mikkään muutu paremmaksi kärsimällä.
Ei se parane, jos kaveriki kaverina kärsii.
Niin – kärsi kanssani!
Kärsi kanssani – on peli, joka houkuttaa.
Kärsiä toisen kans elämisen tuskaa.
Sais kirkkaamman kruunun?
Kummallinen kysymys.
Semmonen elämän kohta.
Valinnan paikka.
Kärsiminen joskus helpompaa, ko eläminen?

Niin, mitähän tapahtus, jos suostuis ja myöntys.
Myöntyis ja tyytyis.
Alkas sitä ihan ikiommaa ommaa elämää.
Eläs tässä ja nyt näine hyvihneen.
Japanilaiset näyttäs vähän sen suuntasilta?

Ilosta mieltä ja terveyttä ja hyvvää oloa!
Hyvvää vointia!
Itkemä ko itkettää ja nauramako naurattaa.
Ei ole valmista elämää eikä sopivaa muotoa.
Ei yhtä oikeaa tappaa eikä menetelmää.
Eikä ole mittään hättää.
Ei ollukhaan mittään ongelmaa?
Elämä ja maailma tarjoaa parastaan.
Joka hetki on paras hetki.
Millon mitäki ja minkäkilainen meno päällä.

Mitä jumalia met olema väittään muuta.
Täällä Luojan luomassa maailmassa.
Met Luojan luomat.
Meät on luotu elähmään täällä maailmassa.
Tai emmie tiä Luojasta.
Mutta emmie ainakhaan itte ommaa elämää valinu.
Lahjaksi sain.
Voin valita, että mitä mie tehen lahjani kanssa.
Aika monasti voin itte valita.
Valita itte mitä tehen oman elämän kans.
Oman suhtautumisen kans.
Sen verran valita ko milloinki voin valita.
Valita vappaasti sen mikä on mahollista.
Valita sen mikä on omissa käsissä.
Ottaa vastuun omasta ja – toimia!
Loput on mitä on.
Herran halthuun!

Vappaata, kaunista ja täyellistä viikonloppua!
Semmostako itte kellekki mahollista.
Isolla rakkaudella Hilkka
http://www.laronia.com/