Elämää sovussa fiirusten kans

Miehän olen lukenu viime aikoina ihan päntiöhnään, monet on kyllä varotellu, ettei viisasta, mutta niistä kirjoistaki mie kyllä olin tietää, että firukset on uhka ihmiskunnalle ja pandemioita tullee.

Ja mie pienessä päässäni olin aatellu, millonkahan se muaailman iso terhffeysjärjestö laittaa taas liikheelle uuen firuksen, että saahan lääkebisneksiä lissää.

No ei kukhan tarkottanu tämmöstä, jonka takia koko maailma on nyt karampteenissa. Tai en sitäkhään tiä. Mistäpä sitä tietää.

Mutta tässä olhan ja hyvä niin, olhan ees jossaki eikä ole sota, kohan tallous ja ihmisten niinsanottu kulutushyvinvointi massamatkaihluihneen vaarassa.

Mummot yksin kotona ja jos laitoksissa, son loppu lähelä heilä.

Muttako oon lukenu niistä utopioistako ja areenassaki on yks dokumentti, kuinka maa kärsii ja sen monimuotoisuuen pallauttaminen äitimaan onneksi, on ainaki 7 vuen työ yhellä maatilalla, niin että syntyy se harmonia, ellää petojen ja matojen ja rottien kans sopusoinnussa.

Tällä pallollahan on kymmeniä miljoonia pakolaisia, köyhyys on puolittunu ja kaikkea hyvvää on tullu, mutta osa on muka jotenki liikaa ja jotaki liian vähän.

Mutta entäs, jos soiski niin, että just nyt on kaikki hyvin, mei olla jumalia tai jos olhan, kuinka ois luotu vääränlainen maailmanmeno, kaikki on ok, mie luulen.

Ihmetelhään nyt sitte karampteenien kans, voiko elämä mennä näin nurin, ettei piäkhään olla sosiaalinen, ei piä mennä viisasthuun maailmalle, että henki onki yhtäkkiä vaarassa ihan joka puolella. No henki on joka päivä vaarassa, kiitosko sain aamula herätä, jua kahvia ja niin paljon aihetta kiitokseen, mutta son lainaa vaan tällekki ämmille.

Aikani täälä pällistelen ja höpöttelen ja jokuhan se minukki vie, vie minne vie, mutta jotenki täältön lähettävä. Kaikki tasa-arvosesti lähtee tältä ihanalta ohikiitävältä keikalta tämän Luontoäitin ihmepallon päältä. Alkuaihneet jää tai pikku-hilkan elämisen läppäisemät jokku tuhkat, en tiä, mikä se minunki loppu lie, johonki tuone kuusen juurelle kuukahan tuhkana.

No se firushomma, joka puolella puhuttaan firuksesta ja virheistä, joita sen suhtheen tehhään, mutta paljon ois matkaa siihen, että sovussa vaan ittensä ja elämänsä kans kateltas kuunneltas kevättä.

Olikhan mulla vielä jotaki syämmen laijjalla, yks kyseli, mistä sie nuita höpinöistä rustaat, en misthään, syämmen pohjasta on liian mahtipontista sanoa, mutta son vain sitä, että mie niin rakastan ja kunnioitan elämää ja ihmisiä, ettei äärtä eikä laitaa.

No vielä sehän soliki, nythän mie sen muistinki, että se minun elähmään kuulunu tyrannihan se yrittää vieläki käyä minun elämistä ja touhuja pilkkaamassa, mitätöimässä, alentamassa, mutta onneksi olen uskaltanu nähä sen, annan hetken sen pörrätä päässäni ja sitte komennan pois, kaikkia mielikuvituksen tuotheita ei piä jäähä päivittelheen.

Mee pois tyranni, mee pois ja vie ruma naamataulusti, olen kuullu juttusti, nei ennää vaikutakko mullon tämä oma pieni ihana elämäni, jonka löysin kauan sitte ja son mulla niin kauanko on.

Että näin, kiitosko sain sanoa ja son toinen pääsiäispyhä ihmekevhäänä 2020, voikaa hyvin ja pysykää kunnialla karampteenissa, tehkää ja ostakaa kasvomaskinne, elämä on silti kaunista ja ihanaa.

– Pikku-Hilkka

hilkkalaronia

Kaikilla ihmisen oikeuksilla ❤💙💜💛💚🖤🧡🙏🍀🌲🌼💕http://laronia.com/

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu