Demarimenoa
Valta on vaarallista. Vielä vaarallisempaa se on, kun se keskittyy kovin kokemattomalle joukolle. Näin on käynyt demareille ja hallitukselle.
Vai mitä mieltä olette siitä, kun ensimmäisen kauden kansanedustaja, ylioppilas Matias Mäkynen Vaasasta alkaa neuvoa kansantaloudessa Nobel-palkittua taloustieteilijää?
Mäkynen ei ole mikä tahansa mäkynen, vaan SDP:n varapuheenjohtaja. Demarit on hallituksen selkeä veturi, kun niin keskusta kuin vihreät ovat ongelmissa. Taloustieteilijöiden lisäksi osansa Mäkysen ruoskasta saivat valtiovarainministeriön virkamiehet ja muiden puolueiden poliitikot, jotka hänen mukaansa menevät virkamiesten selän taakse piiloon. Mäkynen ei omien sanojensa mukaan luota loppuun asti tieteeseen ja tutkimukseen, vaan arvoihinsa. Mitä tahansa ei pitäisi suustaan päästää, vaikka kuntavaalit ovatkin tulossa.
Sote-uudistuksen läpivienti ja oppivelvollisuuden pidentäminen ovat Mäkysen arvojen mukaisia uudistuksia. Molemmat vain lisäävät julkisen puolen kustannuksia ja mahdolliset hyödyt mitataan joskus 2030-luvulla. Lisäksi demarien sote-guruna häärii HUSin entinen toimitusjohtaja Aki Linden, joka ei pitkän johtajauransa aikana saanut sairaanhoitopiirin korruptoituneita hankintoja järjestykseen. Lindénin mukaan ne menivät kuitenkin 98-prosenttisesti oikein. Lindenille vain tiedoksi, että sote-miljardeissa jo kaksi prosenttia on todella paljon rahaa.
Lisäksi Linden on sosiaalisessa mediassa paukutellut henkseleitään kuinka hänellä kului yli 800 työpäivää edellisen sote-uudistuksen kaatamiseen. Olisi Lindenin kannattanut keskittyä päätyöhönsä eli HUSin toimitusjohtajan tehtävään.
Työelämän uudistuksista kuten paikallisesta sopimisesta tai julkisen puolen tehokkuuden lisäämisestä tai kuntien paremmasta yhteistyöstä Mäkynen ei puhu mitään. Ne eivät ilmeisesti kuulu hänen arvoihinsa.
Mäkynen sanoo, että kulujen leikkauksista puhutaan liikaa ja leikkaaminen on vieläpä helppoa. En tiedä, missä roolissa Mäkynen on ollut kuluja alentamassa ja tehostamassa toimintaa. Mutta minä olen olen, Matias, monessa roolissa sitä joutunut tekemään eikä leikkaaminen ole koskaan helppoa. Mäkynen puhuu lämpimästi kasvusta ja tuottavuudesta, mutta hänen arvojensa mukaiset uudistukset eivät näihin mitenkään vaikuta.
Kasvu, investoinnit ja uudet työpaikat syntyvät yrityksissä ja erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.
Ja mikä on Mäkysen ja kollegojensa viesti yrityksille? Demarien puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin väläytti Ylen puheenjohtajatentissä yritysverotuksen kiristämistä. Varapuheenjohtaja Nina Malm jatkoi säestämällä, että julkisista veloista päästään verotusta, erityisesti yritysten verotusta kiristämällä.
Eli tällaisella porukalla ja meiningillä suomalaisten tulevaisuutta rakennetaan. Ei hyvältä näytä. Onneksi on vaihtoehto.
Miten sitä sanottiinkaan: Muna kanaa neuvoo.
Ilmoita asiaton viesti
Tai poika neuvoo isäänsä miten lapsia tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Äitini totesi minulle useinkin; ’Muna on viisaampi, kuin kana’! No, enpä tuosta mieltäni pahoittanut, mutta keskustelu kuitenkin loppui siihen.
Olin vissiin ns. ’pikkuvanha’ viisastelija!
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla niin että me kaikki olimme viisaimmillamme siinä 15 kahta puolta.
Sitten alkoi vähitellen järki kasvaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun olisit vaan Hjallis pysynyt Kokoomuksen listoilla viime vaaleissa, niin meillä olisi kokoomukselainen pääministeri ja sinä itse voisit olla vaikka tiede- ja kulttuuriministeri. Ja Joel istuisi vieressäsi Eduskunnassa. Ja vielä mahdollisesti tämä kaikki yhdessä demarien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Mäkynen näyttäisi puhuvan nopeammin kuin ajattelee. Tarkentaessaan näkemyksiään Mäkynen sanoo ”Arvoista eivät päätä tutkijat eivätkä virkamiehet, vaan ainoastaan poliitikot.” Mäkynenhän ei päätä minun arvoistani, eikä kukaan muukaan poliitikko. Sen toki ymmärrän, että arvot vaikuttavat päätöksiin, mutta Mäkynen vastatkoon ihan vain omista arvoistaan ja antakoon muiden vastata omistaan. Jos poliitikot pystyisivät päättämään arvoista, mihin ihmeeseen puolueita tarvittaisiin?
Ilmoita asiaton viesti
Koko tuo käsite ”arvot” on tuotu politiikkaan vain ja ainoastaan siksi että sillä voidaan sumentaa kaikki asiapohjainen keskustelu.
”Arvoihin” voidaan sisällyttää aivan mitä tahansa, niillä voidaan tukea tai kaataa ihan mikä asia tahansa. Viitataan vain ”arvoihin” ja tyrmätään asia kuin asia. Tai toteutetaan asia kuin asia.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtaako herra Arvo Pohja tulla taas kuntavaaleihin mukaan?
Ilmoita asiaton viesti
Ei arvokeskustelussa mitään vikaa ole. Vaikkapa progressiivista verotusta voi sekä perustella että kritisoida arvopohjaisesti. Ongelmana toki se, että se toimii argumenttina vain jo konvertoiduille, eli samat arvot omaaville. Jos haluaa kääntää jonkun pään, pitää pystyä asia-pohjalta osoittamaan, että hyöty on niin suuri, että kannattaa joustaa arvojen osalta.
Näin kuntavaalien alla olisi esimerkiksi Helsingissä syytä käydä arvokeskustelua siitä, kuuluuko kaupungin toimia kaupunkilaisten kollektiivisena sijoitusyhtiönä, vai olisiko syytä antaa kaupunkilaisten itse päättää rahoistaan, siltä osin kun niitä ei ole pakko veroina kerätä menoja kattamaan. Asia-pohjalta ei liene epäilystäkään, että sijoitusvarallisuuden kerryttäminen on kaupungin talouden kannalta positiivista.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö voisi vain käyttää nimitystä keskustelua kaupungin talouden hoidosta?
Mitä tuo ”arvo” tuo siihen muuta kuin sumua?
”Sama arvopohja”, mitä se merkitsee?
Tarkoittaako se että minä saan yhtä paljon korruptiorahaa kuin sinäkin? (Ei siis sinä ja minä,)
Ilmoita asiaton viesti
On arvovalinta verotetaanko raha pois ihmisiltä koska pystytään, vai annetaanko heidän itse päättää pistävätkö rahansa hankintoihin vai sijoituksiin. Helsingin vuosi vuoden jälkeen ylijäämäinen talous mahdollistaisi veroäyrin laskun, mutta on ollut päättäjien enemmistön arvomaailman mukaista kerätä enemmän veroja kuin menojen kattaminen vaatii. Arvokeskustelu liittyy siihen, miksi kerätään enemmän veroja kuin tasapainoinen talous vaatii. Asiapohjalta voinemme yksimielisesti todeta, että kaupungin talouden kannalta on sitä parempi, mitä enemmän sillä on tuloja ja varallisuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Tuohon loppuun. Jos kyse on vain kaupungista juridisenba henkilönä.
Koska tulot muodostuvat kaupungin asukkailtaan keräämistä veroista ja maksuista niin asia on aivan toinen.
Tuo ”arvovalinta” on taloudellinen valinta, sillä ei ole mitään muuta tekemistä kuin sumuttaa käsitteitä ja toiminta jonkun ihme ”arvo”-nimisen sumun sekaan.
Ja juuri siksi se on keksittykin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, tarkoitin kaupunkia juridisena henkilönä.
Tuskin veroäyrin nosto vaikka 0,5:llä saisi niin montaa muuttamaan Helsingistä, että verotettavat tulot vähenisivät 3%. Nosto olisi siis edellä toteamamme premissin perusteella kannattava, jos oletukseni pois muuttavien vähäisestä määrästä pitää paikkansa.
Arvopohjalta voidaan kuitenkin argumentoida, ettei kaupungin kuulu kartuttaa varallisuutta vain koska se voi, vaan että minun tulee itse saada päättää noiden eurojen käyttötarkoituksesta. Joku muu taas voi arvopohjalta argumentoida, ettei yksityishenkilölle kuulu jättää kuin välttämättömät menot kattava summa ja kaikki sen yli pitää kerätä veroina yhteiskunnan kassaan, jonka käytöstä päätetään demokraattisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, arvopohjalta voidaan myös argumentoida että kaupungin kuuluu rikastuttaa itseään koska se voi. Eikä minun, yksittäisen kansalaisen tule saada päättä yhteisten varojen käytöstä vaan siitä pitää kollektiivin päättää.
Arvopohjalta voidaan edelleen väittää että kollektiivinen päättäminen on perusteltua koska silloin toteutuu demokratia. Ja edelleen voidaan argumentoida että koska kollektiivinen vastuu on…. ei kun ei ole kenkään vastuu niin kukaan ei tee virheitä.
Ilmoita asiaton viesti
Noin on Helsingissä pitkään toimittu ja minusta olisi hyvä että kaupunkilaiset tietäisivät millä arvopohjalla ehdokkaat toimivat.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän hallituksesta muistetaan kielteisessä mielessä pakkolait, kikysopimus ja aktiivimalli. Tämä on johtanut myös siihen, että SDP:n puolella skeptisyys yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt. Ei niin, että yritystoimintaa ei saisi olla, mutta niin, että yritysten vastuu yhteiskunnalle ja velvoite pitää huoli työntekijöidensä oikeuksista on keskeisemmässä asemassa ja nostettu voitontavoittelun vaatimuksen rinnalle. Myös kotitalousvähennys on viime aikoina kyseenalaistettu, kun on huomattu, mihin tulo- ja varallisuusluokkaan sen hyödyt menevät.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit Hjallis epäkohteliaasti noista SDP henkilöistä, jotka yrittävät parhaansa isänmaamme eteen. Varmaan he syystä pahoittavat mielensä.
Pitäisikö meidän hyvitellä heitä?
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka tulikaan mieleen Raamatusta Jesajan kirja 3:12. 92-käännös : Kansani valtiaat ovat lapsia, ja naiset hallitsevat sitä. Kansani, sinun opastajasi vievät sinut harhaan, he ovat hämmentäneet askeltesi suunnan.
33/38 käännös on vielä parempi: Minun kansani käskijät ovat lapsia, ja naiset sitä hallitsevat. Kansani, sinun johtajasi ovat eksyttäjiä, he ovat hämmentäneet sinun polkujesi suunnan.
Varmaan valtakunnansyyttäjä nostaa minut tikun nokkaan kun lainaan Raamattua.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisten 50 vuoden aikana (1970-2020) valtion tulovero, niiden tulojen kohdalla jotka ylittävät 200000 vuositasolla, on alennettu aika tasan 40%. Yritysvero on alennettu myös. Vaarallisuusvero on poistettu kokonaan. Kyllä olisi pikku hiljaa paikallaan ruveta puhumaan suurituloisten saamista veroalennuksista. Verotulojen leikkaaminen näyttää kyllä olevan erittäin helppoa.
”It is not very unreasonable that the rich should contribute to the public expense, not only in proportion to their revenue, but something more than in that proportion.” — Adam Smith (1723-1790)
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ihmeessä pitäisi puhua veronalennuksista tai -korotuksista, eikä oikeasta tai kohtuullisesta verotuksen tasosta? Tuon Adam Smithin sitaatin innoittamana, olisi pikku hiljaa paikallaan argumentoida sen kautta, mikä on kohtuullista, eikä ketä verotetaan jatkossa enemmän tai vähemmän, kuin satutaan tekemään juuri nyt, tai on satuttu tekemään joskus ennen.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä yhteiskunnasta jää jäljelle, jollei kukaan osallistu yhteiskunnan kustannuksiin?
Ilmoita asiaton viesti
En ottanut kantaa siihen mikä on kohtuullinen taso, vaan siihen ettei mennyt tai nykyinen taso ole oikeastaan argumentti yhtään mihinkään. Ne kertovat vain aiemmin tehdyistä arvioista, tai pahimmillaan jostain lehmänkaupoista. Verotuksen tasoa määriteltäessä on täysin yhdentekevää onko kyseessä nosto vai lasku, kunhan uusi taso pystytään perustelemaan ja osoittamaan kohtuulliseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Millä kriteereillä Te sitten määrittelisitte mikä on kohtuullinen verotuksen taso??
Ilmoita asiaton viesti
Kohtuullinen verotustaso on se millä yhteiskunta selviää sen velvoitteista jäseniään kohtaan.
Eli itse asiassa pitäisi keskustella siitä mitkä ovat yhteiskunnan velvoitteet.
Ilmoita asiaton viesti
Samoilla kriteereillä kuin Adam Smith. On kohtuullista että suurituloinen maksaa enemmän, kuin pelkästään pelkästään yhtäläisen osuuden tuloistaan. Minä lisäisin tuohon, että on myös kohtuullista että tulotasosta riippumatta saa itse pitää puolet ansaitusta lisäeurosta.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy tässä kohdin todeta, että ainakin minä osallistun. Sain nimittäin runokirjani julkaistuksi ja pyysin verohallinnolta verokirjaa tekijänpalkkiotulolleni.
Alin mahdollinen veroprosentti on 38 %. Lisäksi maksan kohtalaisen korkeaa veroa alle 20.000 euron eläkkeeni vuositulosta – joten valtio ja kunta pitävät huolen, että rikastumaan en pääse!
Onnekseni olen terve – sh-kuluja ei juuri lainkaan. Jos käyn kerran pari vuodessa lääkärin pakeilla, niistäkin maksan.
Tuleekin mieleeni, että jossain yhteiskunnan renkaassa täytyy olla vuoto, kun mikään ei riitä!
Ilmoita asiaton viesti