Helsinkiä ei nyt johda kukaan

Liike Nyt avaa kampanjansa ensi kevään kuntavaaleissa panostamalla Helsinkiin, muuta maata unohtamatta, ottamalla tietenkin huomioon eri alueiden erityispiirteet. Palaamme siihenkin. Asetun ehdolle Helsingin kaupunginvaltuustoon ja myös pormestariksi ja siihen on monta järkevää syytä.

 

  1. Johtamismalli ei toimi. Helsinki on kuin mammuttimainen monialakonserni, josta ei vastaa kukaan eikä sitä johda kukaan.
  2. Kaupungin pitää keskittyä ydintoimintoihinsa ja päästä turhista rönsyistä fiksusti eroon.
  3. Asukkaiden järjen ääni ei kuulu päätöksenteossa ja niiden valmistelussa. Miksi Helsinki konsernitasolla tekee jatkuvasti vuositasolla 500 miljoonaa euroa voittoa? Nollatuloksella kaupungin veroäyri olisi 14.
  4. Helsingin menestyminen myös kansainvälisessä vertailussa on koko Suomen etu. Koko pääkaupunkiseutua pitäisi kehittää paremmin yhtenäisenä alueena Helsingin johdolla. Työssä käydään koko alueella niin Kirkkonummelta, Hyvinkäältä kuin Porvoosta.

 

Helsingin Sanomissa oli viime viikolla juttu Kaisaniemen ravintolasta. Siinä kerrottiin, että Helsingin kaupunki olisi tehnyt toimitilastrategian, jossa määritellään mitä pidetään ja mitä myydään.

Jos näin oikeasti on, niin hyvä. Tällainen strategia vain pitäisi tehdä koko kaupunkikonsernin toiminnalle.

Kaupungin perustehtäviä ovat myös muualla kuin Helsingissä opetus, terveydenhuolto, pelastus, vesi ja energia. Energiasta tosin voi olla monta mieltä, eri kaupungit ja kunnat ovat ratkaisseet tämän toimivasti eri tavoin.

Helsingissä keskustan tuntuman kivihiilivoimaloista luopuminen on luultavasti oma kallis tarinansa.

Kunnalliset perustehtävät ovat hyvinvointivaltion selkärankaa ja niistä on pidettävä entistä parempaa huolta ja niihin on panostettava riittävästi.

Helsingin kaupungilla on perustehtävien päälle kymmeniä yhtiöitä, tytäryhtiöitä ja omistuksia, joiden hallituksissa kaupungin luottamus- ja virkamiesjohtoa istuu ristiin rastiin. Ja rönsyjen reunoilla kaupunki on mukana tapahtumabisneksessä, ateriapalveluluissa, siivousbisneksessä ja vaikka missä. Sanomatta on selvää, että yksityinen hoitaisi nämä ja paljon paremmin ja tehokkaammin.

Helsinki on nyt reilusti yli kymmenen prosenttia koko maan kunnallisesta rakenteesta. Kaupunkikonsernilla on nyt 56 000 työntekijää ja se on toiseksi suurin työnantaja Suomessa valtion jälkeen.

Kokonaisuus on yksinkertaisesti niin laaja ja vaikeasti hahmotettavissa, ettei se ole tai voikaan olla kenelläkään hallussa. Sellaista taikuria ei maailmasta löydy, joka menestyksellä pystyisi näin laajaa konsernia johtamaan.

Mitä sitten pitää tehdä? Pitää valita ne keskeiset perustehtävät ja keskittyä niihin. Muut toiminnot erotetaan näistä, laitetaan kuntoon ja myydään sopivalla hetkellä hyvään hintaan. Kun nämä valinnat on tehty ja strategia valmis, on vasta aika miettiä oikeanlaista johtamista ja organisointia.

Vain purkamalla järkevästi rakenteita ja organisoimalla uudelleen pystytään yhtiöitä ohjaamaan ja seuraamaan. Kun vielä yhtiöiden hallituksiin saadaan ammattilaisia, voidaan alkaa puhua toimivasta ja kestävästä omistajaohjauksesta. Pitää aina muistaa, että raha ja vastuu kulkevat käsi kädessä.

Helsingin kaupungilla on mahdollisuus näyttää maan muille kunnille esimerkkiä siitä minkälaista on aktiivinen omistajuus ja omistajastrategian toimeenpano. On osattava paremmin ostaa, omistaa ja vaatia pääomalleen parempaa tuottoa.

Nyt asukkaat käyttävät ääntään neljän vuoden välein kuntavaaleissa. LiikeNyt:in toiminnan ytimessä on halu pitää vuoropuhelua yllä myös vaalien välillä. Nettiparlamentissamme on mukana tuhansia ihmisiä Helsingistäkin jo nyt. Panostamme aloitteiden tekemiseen, dialogiin ja keskustelualustaan jatkossakin eli kannattaa tutustua.

Ajattelun pitäisi mennä niin päin, että kun kaupungin asukas maksaa tuloistaan määrätyn prosentin veroa, niin hän voisi omistajana edellyttää saavansa tiettyjä palveluja ja luopua toiminnoista viisaasti ja vapautetuilla varoilla rahoittaa perustehtävät.

Helsingillä on rahaa. Kaupunki tuottaa voittoa vuodesta toiseen satoja miljoonia euroja ja kertyneitä ylijäämiä on on lähes kuusi miljardia euroa.

On selvää, että investointeja varten pitää varautua. Mutta jos Helsinki pyrkisi konsernitasolla nollatulokseen, kaupungin veroäyri olisi 14. Jo kaksi pykälää nykyisen alle olisi melkoinen alueellinen kilpailutekijä. Seuraavan neljän vuoden aikana äyriä voisi laskea puoli prosenttia vuodessa.

Koko Suomessa pitää pystyä asumaan, elämään ja voimaan hyvin. Silti koko Suomelle on ehdottoman tärkeää, että Helsinki kehittyy vetovoimaiseen suuntaan, jossa se aidosti kilpailee Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon kanssa.

Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue on laaja ja sitä pitäisi pystyä paremmin Helsingin johdolla yhdessä kehittämään alueen kaikkien kaupunkien ja kuntien kesken.

 

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu