Huono diili!

Suomen osuus EU:n elpymispaketista pienenee kuukausi toisensa jälkeen. Sen piti olla 3,2 miljardia euroa, mutta nyt siitäkin on lähtenyt puoli miljardia. Eli kun Suomi hoitaa asiansa paremmin, saamme maksaa vielä enemmän eteläiseen Eurooppaan.

Aivan aluksi on syytä muistuttaa, että Suomi saa EU:sta vähemmän takaisin aivan omia rahojaan. Olemme nettomaksaja. Suomen maksuosuus eli 6,6 miljardia euroa ei ole muuttunut mihinkään, mutta sekin todennäköisesti vielä kasvaa. Eli maksamme sitä enemmän mitä vähemmän saamme takaisin. Hyvä diili?

Ja vielä on syytä muistuttaa, että jo ennen koronaa jouduimme ottamaan miljardeja syömävelkaa. Velalla hallitus on tehnyt kalliita uudistuksia, joita olisi pitänyt siirtää parempia aikoja odottamaan. Ja velalla on rakennettu se talouskasvukin, jonka perusteella elvytyspaketin osuus pienenee. Ja ennemmin tai myöhemmin valtion velkaantumisen raja tulee vastaan. Rajalla sitä on myöhäistä huomata. Kaikki tämä on edessä, kun korona saadaan haltuun.

Velka on aina riski ja riskillä on terveessä markkinataloudessa hintansa. Velkaralli ei pääty hyvin. Nykyinen hallitus ei voi jättää kaikkea seuraavien hallitusten hoidettavaksi. Kuin taivaasta putoavat eurot eivät kannusta julkista sektoria uudistumaan, vaan päinvastoin vanhoja rakenteita ja järjestelmiä tuetaan ja pönkitetään tulevaisuudesta piittaamatta. Esimerkiksi suunnitellussa sote-uudistuksessa kuntiin on jäämässä vain velat ja tyhjät kiinteistöt.

Hallituksen maailmassa rahaa luodaan kuin tyhjästä ilman, että sillä on mitään tekemistä investointien, kasvun ja tuotannon kanssa. Liian moni hallituksessa on sitä mieltä, ettei velkaa tarvitse murehtia saati maksaa koskaan takaisin. Tällaisten päättäjien on mahdoton ymmärtää, että jostakin on pakko alkaa myös leikata ja kiristää ruuvia. Näitä suunnitelmia pitäisi jo olla kaiken elvytyksen rinnalla, mutta pienemmätkin muutokset hallitus siirtää ohi kuntavaalien. Kallista ja vastuutonta ajanpeluuta.

Elpymisrahaston tarkoitus on laittaa koronan runtelemiin talouksiin vauhtia. Ajatus on varmasti vilpitön, mutta ajoitus mättää. Unioni on rakentanut jäsenmaille sellaisen himmelin rahojen käytön hyväksymiseksi, että kriisi on jo ohi, kun rahat ovat käytössä. Avustukset tulevat maksuun aikaisintaan ensi vuonna.

Joillekin maille rahaa on tulossa niin paljon, etteivät ne tiedä, mihin sitä laittaisivat. Bulgaria, Kroatia ja Kreikka ovat saamassa elpymisrahaa noin kymmenen prosenttia BKT:staan ja vielä pitäisi tietää, minne rahat menevät.

Kriisin sumussa jäsenvaltiot ovat lähteneet sitoutumaan yhteiseen velkaan. Vaikka pääministeri Sanna Marin vakuuttaa kovasti järjestelyä ainutkertaiseksi ja puhuu vastuiden tarkkarajaisuudesta ymmärtämättä itsekään mistä puhuu, olemme vankasti matkalla kohti tulonsiirtoihin ja yhteiseen velkaan nojaavaa liittovaltiota. Näin isoja linjauksia ei voi tehdä edes pandemian varjossa, ei vain voi!

Hallitus on antanut kuvan, että tarkkarajaisuus rajoittaa Suomen vastuut 2,8 miljardiin euroon, mikä pitääkin paikkansa. Sen sijaan unohtuu kokonaan kertoa, että vastuu kattaa koko EU:n budjettikauden eli seitsemän vuoden vastuut ovatkin jo 20 miljardia euroa.

Yritykset ja työllään itsensä elättävät suomalaiset verotetaan pian puhki, kun kaikkien nykyisten verojen lisäksi aletaan maksaa myös EU-veroa ja maakuntaveroa.

Termit ja kielikuvat näissä paketeissa ovat hienoja. Puhutaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta ja vihreästä siirtymästä, ilmastonmuutoksen torjunnasta ja tutkimuksen tukemisesta. Vielä pitäisi tietää, mitä niillä oikeasti tarkoitetaan ja rahoilla pitäisi saada aikaiseksi. Rahojen jakaminen tulee olemaan melkoinen labyrintti johtuen monimutkaisista valtiontukisäännöistä.

Kuka ja ketkä lopulta saavat tietää, miten rahat jaetaan ja mikä on eduskunnan rooli?

Kun puhe on elpymisrahastosta, olisi hyvä tietää kuinka paljon niillä oikeasti elvytetään eli miten rahojen käyttöä mitataan ja arvioidaan?

Yritysmaailmassa investointeja tehdään ajatuksella, että varat saadaan tietyn ajan kuluessa takaisin ja tuottojen kera. Miten julkinen sektori tämän hoitaa?

Suomalaiset suhtautuvat epäilevästi EU:n elpymispakettiin. Suomen kannattaa kuulua Euroopan unioniiin, mutta meidän on pidettävä paljon paremmin puolemme siinä, mihin suuntaan EU kehittyy.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu