Huono todistus ei todista sinusta kaikkea
Kaikki eivät saa tänään hyviä todistuksia. Haluan sanoa kaikille teille: olkaa rauhassa, te olette paljon muutakin kuin koulumenestyksenne eikä se määritä lopullista tulevaisuuttanne.
Muistavatkohan ihmiset millä mielin lakkiaispäivänsä tai muun valmistumisjuhlan? Muistavatko sen ylipäänsä? Muistatko sinä? Itselleni on painunut syvälle mieleen, kun sain painaa päähäni valkolakin ja C:n paperit. Se ei tullut helpolla. Olin jäänyt kaksi kertaa luokalle. Kun viimein alkoi lukion viimeinen vuosi, luokanvalvojani sanoi: ”En usko Harry että sinusta tulee ylioppilas, mutta olet sinä niin monta vuotta täällä käynyt, että täytyy antaa sinulle mahdollisuus”.
Pakko sanoa, että vaikka olen puhunut lukihäiriöstäni, ei se ollut mikään ainoa syy sille, että koulunkäynti takkusi. Toki se sai minut tuntemaan itseni tyhmäksi, mutta minua myös kiinnostivat ihan muut asiat kuin koulu, olin vähän laiska ja sen päälle oli kiusaamista ja siitä seurannutta ajoittaista masennusta ja pelkoakin. Ne yhdessä tekivät sen, että päästötodistuksen keskiarvo oli 6,3. Kauppakorkeakouluun yritin kolme kertaa ennen kuin pääsin, mutta sitten asia jo kiinnosti ja valmistuin ennätysajassa, reilussa kolmessa vuodessa.
Huono todistus ei ole mikään maailmanloppu, mutta ymmärrän kyllä, että nykyaikana kisa korkeakouluihin on kovaa ja ylioppilastutkinnolla iso merkitys. Menestystä, rauhaa, onnea ja hyvinvointia voi rakentaa kuitenkin elämäänsä monella muullakin tavalla. Itselleni se on ollut yrittäjyys. Jokaisen pitää tietysti löytää se oma juttunsa mistä tykkää ja missä viihtyy. Se antaa mahdollisuuden yltää hienoihin asioihin. Periksi ei saa antaa, vaikka tulee vastoinkäymisiä. Pitää uskaltaa rikkoa rajoja ja heittäytyä hullultakin tuntuviin projekteihin.
Elämä ei aina ole helppoa. Olen monasti törmännyt vaikeuksiin, joita en olisi ikinä uskonut voittavani. Mutta luonteeseeni on kuulunut, että en koskaan mieti ”mitä jos”. Mietin vain miten pääsen eteenpäin.
Jokaisella ihmisellä on mahdollista vaikuttaa omaan tulevaisuuteen valmistumisen jälkeen. Minulla oli se onni, että vanhempani tukivat minua. Tiedän, että näin ei kaikilla ole, vaikka elintaso olisi materiaalisesti hyvä. Omia poikiani olen yrittänyt auttaa ja tukea.
Toivon kaikille menestystä ja tiedän, että se ei tule helpolla. Sen olen itse kokenut.
Hjallis, tämä on rakkautta!
Ilmoita asiaton viesti
Ei, vaikka ei todistusta ollenkaan…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos tästä blogista Hjallis!
Terveisin: toinen lukihäiriöinen
Ilmoita asiaton viesti
Vastustan ehdottomasti opiskelupaikkojen jakamista yo- tai muun koulutodistuksen perusteella.
Onko se kuuden ällän ylioppilas muka jollain tavalla pätevämpi vaikka lääkäriksi tai juristiksi? Noihin(kin) ammatteihin opiskellaan, ja sitä paitsi elämää opiskellaan ihan muualla kuin koulussa.
Se mitä on ollut tai osoittanut teini-ikäisenä koulussa, ei kerro paljon mitään pätevyydestä tulevassa ammatissa.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkäriksi valmistuminen edellyttää jo sinällään korkeaa lahjakkuutta. Emme saisi hyviä lääkäreitä heikosti oppivista. Opinnot ovat jo vaativat. Lisäksi lääkäreiden on opittava uutta jatkuvasti työn ohella. Muut korkeakoulututkinnot ovat leikkiä tämän rinnalla. Juristiksi ei ryhdy monikaan lahjakas vaan pänttääjä.
En halua poppatohtorin hoitoon vaan 5-10 laudaturin.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkäriksi opiskellaan, eikä siihen lahjattomia valita. Lahjakkuudesta yo-todistus ei kerro vielä paljoakaan.
Viittaan myös siihen, että yo-todistus ei kerro paljoakaan siitä, miten pärjää pääsykokeissa vaikkapa lääkikseen. Sielläkin oletan että pääsykokeissa testataan myös soveltuvuutta eikä pelkkää teini-iän suorituskykyä.
Jos pääsykokeet ja koulutus järjestetään kunnolla, minulle kelpaa vaikka aan ylioppilas. Se voi olla, ettei aan ylioppilaalla ole helppoa läpäistä pääsykoetta – mikäli se on kunnolla järjestetty.
Poppatohtoriksi voi päätyä aivan hyvin vaikka 10 ällän kirjoittaja.
Ilmoita asiaton viesti
Huono todistus ei välttämättä todista juuri mitään.
Loisto-oppilaskin voi vaikean murrosiän myllerryksessä taantua heikoimpaan kastiin kun koulu ei enää kiinnosta pätkääkään.
Ilmoita asiaton viesti
Suomenkielisenä Harkimo ei olisi ikinä kauppakorkeaan päässyt.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi haki Hankkeniin. Pääsihän maatalousneuvoja Esko Aho Harvardiin. Tosin vain vuodeksi.
Ilmoita asiaton viesti
>….Ne yhdessä tekivät sen, että päästötodistuksen keskiarvo oli 6,3.
Ooo
Pääsenpä minäkin kerrankin pätemään. Keskiarvo 6.00 lukuaineissa, kaikissa aineissa 6,20.
”Tällä perusteella ylioppilaslautakunta on hyväksynyt hänet 5 puoltoäänellä ja yleisarvosanalla approbatur……”
¨¨¨¨¨¨¨¨
Rehtori Kerttu Havu
Helsinki, Kulmakoulu toukokuun 31 pnä 1965
……
Pankaa paremmaksi.
Ilmoita asiaton viesti
…puuttuvilla ja haikommillakin opinnäytteillä voi yltää vaikka MILJONÄÄRIKSI, mutta esim. suurvallan presidenttiydellä voi jopa MILJARDÖÖRI osoittaa ja paljastaa tyhmyytensä, tietämättömyytensä ja sivistyksen puutteensa…?!
( Röyhkeys ja ahneus riittää monelle ensimmäisenkin miljoonansa keräämiseen?)
Ilmoita asiaton viesti
Ylioppilaaksi kouluttautumalla pätevöityy mm. ministeriksi ja eduskunnan puhemieheksi (puhehenkilö).
Ilmoita asiaton viesti
On totta että koulutodistus/ylioppilastodistus ei kerro kaikkea. Oppilaan luonteesta kuten luotettavuudesta se ei kerro paljoakaan. Oppilaan älykkyydestä se ei myöskään kerro juuri mitään. Se että on oppinut paljon ei välttämättä ole sama asia kuin älykkyys. Toisaalta. Monella historian suur-miehellä ei ollut kovin häävi koulutodistus. Winston Churchill esimerkiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos huono todistus tarkoittaa työttömyyttä ja välivuosia, on valtava merkitys, mikä on resilienssi sen haittoja vastaan. Jos vanhemmilla on varallisuutta, välivuosia voi pitää ja hakea sisään uudelleen, mutta jos tippuminen koulutusputkesta ulos johtaa talousvaikeuksiin, se voi hankaloittaa keskittymistä myöhemminkään hakuprosessiin ja pääsykokeisiin. Tiedän henkilöitä, jotka ovat nyt noin 40-vuotiaina työkyvyttömyyseläkkeellä oltuaan vuosikausia pitkäaikaistyöttöminä sen jälkeen kun oma koulutus jäi peruskouluun ja keskenjääneeseen toisen asteen tutkintoon.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ylioppilastodistus korreloi menestyksen kanssa tietyillä, yleensä akateemisilla, aloilla. On myös asioita joiden osaamista lukiossa ei edes opeteta eikä siis mitata yo-kirjoituksissa ja jotka vaikuttavat menestykseen. Vaikkapa valmiudet urheilussa. Ja urheilun, vaikkapa purjehduksen, kautta voi päästä käsiksi rahoihin ja verkostoihin jotka edistävät menestystä.
Ilmoita asiaton viesti