Lisävelka ei pelasta yrityksiä – hallituksen tuettava suoraan palkanmaksua

Hallitus julkisti taloudellisen pelastuspakettinsa, jolla pyritään auttamaan yrityksiä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Se paketti on hyvä alku, mutta se perustuu aivan liian suurelta osin lainoituksen järjestämiseen yrityksille. Pelkästään lainojen antaminen ei pelasta yrityksiä, koska laina pitää maksaa takaisin. Ilman kassavirtaa sitä ei ole mahdollisuutta tehdä.

Hallituksen pitäisi mielellään jo tänään tai viimeistään huomenna lisätä toimiaan uudella paketilla, joka kohdistettaisiin suoraan yritysten kassakriisiin. Malli on jo olemassa: niin Ruotsissa kuin Tanskassa valtio maksaa irtisanomisuhan alla olevien työntekijöiden palkasta 50–75 prosenttia.

Jos tällaista uutta pakettia ei saada aikaiseksi, terveitäkin yrityksiä menee konkurssiin moninkertaisesti enemmän. Silloin joudutaan maksamaan työttömyyskorvauksia, yritysten verotuloja ei tule ja kulutus vähenee, joten nyt kannattaa panostaa tähän rahoitukseen ja laittaa pari miljardia enemmän rahaa pelkästään yritysten kassavirran parantamiseen. Ilman sitä työttömyys on kriisin jälkeen helposti 20 prosentin tuntumassa. Jos näin käy, kaikki pitää tavallaan aloittaa aivan alusta. Siksi hallituksen pitää toimia heti. Muuten tässä käy huonosti.

Myös suuryritykset voisivat tulla talkoisiin mukaan maksamalla nopeutetulla aikataululla laskujaan pienyrityksille.

Ajatelkaa ravintoloita, matkailuyrittäjiä ja kaikkia palveluita, joiden asiakkaat ovat kaikonneet kokonaan. Kassat ovat tyhjiä. Ne eivät mitenkään pysty selviämään pelkällä lisälainalla – ne kaatuvat viimeistään silloin, kun lainat pitää maksaa takaisin. Nyt on suojeltava terveitä yrityksiä.

Liike Nyt kysyi suoraan yrittäjiltä ideoita, miten nyt pitäisi toimia. Eräs yrittäjä ehdotti näin: ”Näin poikkeuksellisessa tilanteessa voisi toimia verotuksen osalta niin, että jos yritys on maksanut esim. viimeisen 5 vuoden aikana tuloksestaan veroa, se saisi sen saman nyt takaisin tappioiden kattamiseen. Näin normaalitilanteessa selkeästi tuottavat yritykset saisivat edes hieman helpotusta kriisiin ja pystyisivät tässä markkinassa paremmin edelleen työllistämään ihmisiä.”

Kaikenlaisia mahdollisuuksia siis on, mutta siis myös muiden maiden hyväksi havaitsemia valmiita malleja. En ymmärrä, miksi Suomi ei voi toimia niin kuin Ruotsi ja Tanska ovat toimineet. Miksi meidän pitää aina keksiä omia tapoja toimia? Miksi Suomi olisi jälleen kerran muka erityistapaus? Me olemme yhtä vauras maa. Ruotsi on laittanut 28 000 000 000 euroa tukipaketteihin. Ruotsin talous on tuplasti suurempi kuin Suomen eli sillä suhteella Suomen pitäisi laittaa 14 miljardia elvyttämiseen. Saataisiin nyt edes 10 miljardia. Ruotsi toimi nopeasti, mutta sielläkin ollaan sitä mieltä, että toimet olivat liian hitaita.

Hallituksella ei ole nyt aikaa muuhun kuin nopeisiin lisäpäätöksiin. Samalla sen on hyvä muistaa, että koska yrittäjät eivät ole tottuneet hakemaan tämäntyyppisiä avustuksia, selvät ohjeistukset ovat elintärkeitä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu