Pääministeri sosialisoi Helsingin rahat

Olen seurannut ainoastaan tällä vuosituhannella tapahtuvaa Helsingin subventointia.

Niillä huomioilla seuraavia kommentteja Hjalliksen viiteen blogin kohtaan:

Hjallis kirjoittaa :
1) ”Marinin mukaan Helsinki tekee vuosittain satoja miljoonia voittoa eli hänen mielestään ne rahat voi ottaa kaupungilta ja jakaa köyhemmille kunnille ja kaupungeille.”

Huomio

Helsingin ja Uudenmaan alueen yksi esimerkki suuresta tulon ja työn lähteestä on satama ,minkä kautta maahamme on luotu 2000 luvulla täysin omaperäinen EU ja liikennemaantieteellisistä tavoitteista poikkeavin menetelmin logistiikka, mikä tuo alueelle noin 4 miljardia tuloja vuosittain.

Tästä näin saadusta tulosta valistuneen Hiha arvioni mukaan noin 30-40% prosentti on Hjalliksen blogissaan köyhiksi kunniksi ja kaupungeiksi nimittämiltä kunnilta ja kaupungeilta suoraa rahan -ja työnsiirtoa Helsinkiin.

Tämä siirto on saatu aikaan kahdella eri vaiheella.
a) 2000 luvun vaihteessa tehtiin valtion tuella Vuosaaren satama ja sinne liikenneyhteydet. Vaihtoehto Kymi kanavaan ja sen avulla Järvi Suomen suorien laivaliikenne yhteyksien niin rannikolle kuin itämeren alueen rannikkosatamiin ja EU jokialueille , panostaminen hylättiin. 5.1-LIIKENNE-VERKOT-SUOMESSA-JA-NIIDEN-KEHITTÄMINEN.pdf (sisavesi.fi)

b) Valittiin vaihtoehto Suomi on Saari tarkoitti poliittista edelleen valintaa rekka ja raideliikenteiden kehittämisiin, joilla päätettiin hoitaa Suomen sisäinen liikenne rannikon ja sisämaan välille. Tämä tarkoitti mm. rekka liikenteen kaluston painorajoitusten suurta kasvattamista ja raideliikenteen valtavan kehittämisen aloittamista. (lvm-valtion budjetit 2011-2020)

Samalla lopetettiin kaikki vaihtoehtoisen sisävesiliikenteen tieteellisen tutkimuksen tuottaminen valtio tasolla vv. 2011-2017 sivu 8 2.8-Suomen-Sisävesiliikenne-poliitisia-päätöksiä-ja-kommentteja-vv-2005-2016.pdf (sisavesi.fi)

2) Hjallis : ” Mutta ei kai se voi tarkoittaa sitä, että jos joku hoitaa asiansa hyvin ja jää ylijäämää, siltä voidaan sosialisoida rahat pois yhteiseen hyvään? ”

Vastakysymys : Tuleeko panostuksia yhteisten asioiden, kuten viennin ja tuonnin hoitamiseksi taloudellisesti ja ilmastosopimustavoitteita noudattaen harjoittaa pääkaupungin tietoisesti pääkaupungin eduksi. Niin että sinne kasautuu sekä työt että rahat
mm nuo 4 miljardia liikenne investointien ei liikennemaantieteen ja liikenteen taloudellisen hoitamisfaktojen perusteella. Kotkan satama ja sisävesiliikenne (sisavesi.fi) ks sivut 10,11 ja 16 / 20

3) Hjallis : Marinilta unohtuu kokonaan se, että koko Suomen etu on, jos Helsinki pärjää vertailuissa Tukholmaan, Osloon ja Kööpenhaminaan. Suomessa Helsinki kuitenkin painii omassa sarjassaan.
Mielestäni Suomen etu on vain ja silloin kun saamme liikenteen osalta hoidettua asiamme täällä niin että pääsemme taloudellisesti optimikustannuksen koko valtakunnan tavara ja henkilöliikenteen osalta hoitamaan kestävän kehityksen ja ilmaston tavoiteltua päästöjen pienentämistä. Se miten Oslossa Tukholmassa tai Kööpenhaminassa vastaavat asiat eivät hyödytä Suomea sitten tipan vertaa….

4) Hjallis : Resurssit pitäisi kohdistaa varsinaisiin palveluihin eli perusinfraan,

Liikenteen osalta perusinfra vertailut ovat tekemättä. http://www.sisävesi.fi ks vaikkapa vain sivuluettelo -se antaa hyvän osviitan mistä on kysymys. ja jos on vielä enemmän kiinnostusta lue vaikkapa mitä sivusto sanoo liikenteen korjausvelka arvioista .
Varsinainen kysymys on sen jälkeen, kun on selvitetty se miten tärkeänä ilmastomuutosta pidetään, kuinka paljon olemme mihinkin osaan valmiita panostamaan ?
Miten korkealla hallituksen ja eduskunnan liikenne infra investointihalukkuudessa on 2-4 % raideliikenteen ilmasto päästö tavoitteen saavuttaminen 50-100 miljardin euron panoksilla
kun sitä vertaa siihen, että liikenteen
vuoden 2011 EU.ssa sovitussa liikenne strategiassa sovittiin liikenteen 60% päästöjen pienentämisistä jossa sopimuksessa mainittiin 50% rekka volyymien siirto raiteille ja vesille. Huomiolla että tätä rekka liikenne tavoitetta ei olla edes otettu työohjelmaan ?

5) Hjallis – Demarit ja keskusta puhuvat joko hyvinvointialueista tai maakunnista riippuen kumpi on vuorossa.

Ja kaikki puhuvat kaikesta muusta paitsi liikenteen -modal shift – tavoitteista ja niiden merkityksestä Järvi Suomessa – köyhien kuntien , alueiden ja Helsingin kehittämisissä .