Poliitikoille jättituloja ja alennuksia osuuskaupalta – tämä korruptiopaise pitää puhkaista

”Osuuskaupan edustajiston vaalit” kuulostaa viattomalta, mutta hyvän tarkoituksen takana on myös karu tarina suomalaisesta rakenteellisesta korruptiosta.

S-ryhmän parinkymmenen alueellisen osuuskaupan edustajistoihin valittiin juuri väkeä. Koska kaupat ovat yhtiömuodoltaan osuuskuntia, niissä valtaa käyttää edustajisto, jonka jäsenet valitaan vaaleilla. Vaaleissa oli ehdolla lähinnä poliittisten puolueiden ehdokkaita. Heille läpimeno ja paikka S-ryhmän hallinnossa voi olla myös taloudellinen jytky. Harvoista kokouksista maksetaan parhaimmillaan kymmenien tuhansien eurojen palkkioita vuodessa.

Satoja, tuhansia ja kymmeniä tuhansia euroja ovat vuosikymmenien aikana tienanneet kymmenet poliitikot kaikista puolueista. Sen lisäksi heille on myönnetty hulppeita henkilökuntaetuja: poliitikot ovat saaneet kymmenienkin prosenttien alennuksia niin hotelliöistä, Sokoksen käyttötavaroista kuin LähiTapiolan ja Silmäaseman tuotteista.

Tilanne on aivan käsittämätön. Kuntapoliitikot ja virkamiehet, joiden pitäisi tehdä yhteisen edun nimissä kaavapäätöksiä kunnissa, saavat samaan aikaan isoja palkkioita firmalta, jonka toimialalla yritykselle mieleiset yksityiskohdat kuntien kaavapäätöksissä ovat elinehto.

Syy on osin historiallinen. S-ryhmä syntyi melkein 120 vuotta sitten osuuskauppojen tukkukaupaksi. Yhtiömuodossa oli järkeä. Nyt edustajisto on enää jäänne menneisyydestä, kumileimasin hallitukselle ja operatiiviselle johdolle, joka hoitaa päivittäisbisneksen kovan pelin. S-ryhmä on yli 11 miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä jättimäinen firma, joka hamuaa lisää markkinaosuuksia niin kuin mikä tahansa yritys. Mutta sillä on yksi etu. Osuuskaupan hallintomalli on luonut tilanteen, jossa poliitikot ja virkamiehet voivat päätyä helposti politiikassa tekemään edustamansa yhtiön eli S-ryhmän kannalta mieluisia päätöksiä.

Niin myös näyttää käyneen. S-ryhmällä on hallussa puolet Suomen päivittäistavarakaupasta. Osuus on kasvanut samaan aikaan kun kuntapoliitikot, kansanedustajat ja jopa ministerit oikeistosta vasemmistoon, vihreisiin ja perussuomalaisiin ovat istuneet yrityksen johdossa.
Tietysti fiksuimmat poliitikot jääväävät itsensä päätösprosesseissa selkeissä eturistiriitatilanteissa, mutta sitä ei kukaan pysty täysin valvomaan. Vaikka suoria laittomuuksia ei tapahtuisi, on ihan selvää, että S-ryhmä saa omilta virkamiehiltään ja poliitikoiltaan hyvissä ajoin ymmärryksen vaikkapa kuntien tulevista kaavoitussuunnitelmista. Näin se on etulyöntiasemassa, kun uusia kauppoja ja huoltoasemia suunnitellaan.

ABC-huoltoasemat ovat vallanneet maan. Pienyrittäjät runnotaan alta pois. Niinpä S-ryhmällä ei ole kilpailua, ruoka pysyy kalliina ja palvelut samankaltaistuvat kaikkialla.

Tällainen poliitikkojen kahdella pallilla istuminen pitää loppua.

Mutta poliitikoilla ja puolueilla on tuskin kanttia luopua eduistaan. S-ryhmä käyttää edustajistojen ja hallintoneuvostojen palkitsemisiin miljoonia euroja vuodessa – ja alennukset päälle. Helsingissä HOK-Elanto tukee myös puolueita suoraan rahalla – se antaa vaaleissaan pärjänneille puolueille 50 000 euroa vaalitukea muun muassa lehti-ilmoituksiin.

Kari Uotila (vas) ja kokoomuksen Ben Zyskowicz ovat saaneet HOK-Elannon hallintoneuvoston varapuheenjohtajan tehtävästä jopa yli 40 000 euroa vuodessa – ja esimerkiksi Zyskowicz on ollut mukana toistakymmentä vuotta. Siitä kertyy jo satoja tuhansia euroja. Miettikää nyt, kansanedustajan palkan päälle tuollainen raha, eikä kyse ole mistään kokopäivätyöstä. Hallintoneuvosto kokoontui viime vuonna seitsemän kertaa.

Liike Nyt ei lähtenyt puolueena mukaan osuuskaupan edustajistovaaleihin, eikä omasta mielestäni ehdokkaaksi pitäisi lähteä yhdenkään ministerin, kansanedustajan tai kunnanvaltuutetun. Yksityisen yrityksen etujen ajaminen on ilmiselvässä ristiriidassa kunnallisen luottamustoimen, viran tai kansanedustajuuden kanssa.

Moni ajattelee toisin. Kyseessä on selvästi yksi maan tapa. Tänä vuonna osuuskaupan kokouspalkkioille pääsivät pääkaupunkiseudulla muun muassa ministeri Timo Harakka, Veronika Honkasalo, Pia Kauma, Erkki Tuomioja, Mika Raatikainen, Wille Rydman ja Outi Alanko-Kahiluoto. Turussa läpi menivät muun muassa Kike Elomaa, Ville Tavio ja Heli Paasio. Vasemmistoliiton Anna Kontula valittiin eduskuntaan Tampereen vaalipiiristä, mutta osuuskaupan edustajistoon hän pyrki ja pääsi Helsingissä. Siinä on sikäli järkeä, että kokouspalkkiot ovat HOK-Elannossa maan muhkeimmat.

Kyse ei siis ole todellakaan Helsingin ongelmasta, vaan ihan koko maan tavasta. Viime eduskunnasta 28 kansanedustajaa istui S-ryhmän palkkiopalleilla eri puolilla Suomea. Oulussa muutama vuosi sitten tutkimus paljasti, että puolet osuuskaupan päättäjistä oli kuntapoliitikkoja tai virkamiehiä.

Kokoomuksen Jan Vapaavuori puhui poliitikkojen kaksoisrooleista fiksusti jo kymmenen vuotta sitten, vuonna 2010: ”Jonkinlaista itsesääntelyä kaipaisin. Järjestelmätasolla on toki sairasta, jos kaupunginhallituksen 15 jäsenestä 12 on HOK-Elannon luottamustoimissa, kuten esimerkiksi Helsingissä.”
Itsesääntely ei, kas kummaa, ole systeemistä hyötyviä poliitikkoja kiinnostanut.

Mikään ei ole muuttunut. Järjestelmä on ihan yhtä sairas kuin ennenkin.

+30

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu