Suomi selviää vain yrittämällä ja töitä tekemällä

Vappu on työväen juhla. Työväellä ei ole mitään syytä juhlaan.

Bensan, dieselin, lämmityksen, ruoan ja kaiken muun elämisen hinnat nousevat. Asuntolainojen korot ovat nousussa. Palkat eivät nouse eli ihmisten elintaso laskee ja he köyhtyvät.

Tilanne on hyvin erikoinen.

Velkaannumme ennätysvauhtia, hinnat nousevat ja elintasomme laskee eikä kukaan tee asialle yhtään mitään. Eihän tämä näin voi jatkua!

Hoitajien ja opettajien työtaistelua eivät pysty neuvottelijat ratkaisemaan, koska heiltä puuttuvat rahat palkkoihin. Hallituksen on kannettava tästä vastuunsa ja tähän on löydettävä nopeasti ratkaisu. Hoitajat ja opettajat ovat palkkansa ansainneet.

Suomen taloudellinen selkäranka eli yrittäjät ja työssä käyvät ihmiset joutuvat nyt koville. Ja heitä pitää nyt tukea. Suomi selviää tästä vain yrittämällä ja töitä tekemällä. Hallituksen pitää tukea sitä, että yrittäjät jaksavat yrittää, investoida ja kasvaa. Hallituksen pitää tukea myös sitä, että työväki jaksaa käydä töissä, maksaa veroja, elää ja kuluttaa.

Täysin päinvastaisia ajatuksia esitti Teollisuusliiton ay-pomo Riku Aalto, joka esitti yritysten kilpailukyvyn heikentämistä sosiaaliturvamaksuja lisäämällä. Eiköhän ay-liikkeen kannata katsoa peiliin ja panna oma pesä kuntoon? Mitä järkeä esimerkiksi oli Paperiliitolla jatkaa 112 päivää lakkoa, kun kyse oli vain siitä, että ison UPM-konsernin eri toimialoille saadaan omat työehtosopimukset?

Suomi selviää vain yrittämällä ja töitä tekemällä. Mitä ay-liike on tehnyt tämän eteen?

Vappu on poliittisten puheiden ja monien lupausten aikaa. Nyt ei ole vappusatasten aika.

Hallituksen pitää varmistaa, että yrittäjät jaksavat yrittää ja työntekijät tehdä töitä. Siihen heitä voi kannustaa kohdistetusti arvonlisäveroa ja veroja alentamalla.

Nato-päätös on mielestäni selvä ja kyse on vain aikataulusta. Tasavallan presidentti tekee esityksen ja eduskunta hyväksyy presidentin suosittelemana päätöksen 16.5. alkavan viikon alussa.

Ainoa asia, mitä emme voi tietää on, että reagoiko Venäjä ja millä tavalla ennen tai jälkeen tämän päätöksen.

Ukrainan sota näytti, että Suomi pystyy päätöksiin.

Naton jäsenyys etenee vauhdilla valtionjohdon ja eduskunnan yhteispelillä. Nyt samanlainen tahtotila pitää löytyä julkisen talouden pelastamiseen. On tärkeätä, että budjettiin löytyivät lisärahat puolustusmenoihin. Kyse on siitä, että Suomella ylipäätään on oma budjetti.

Suomen ja suomalaisten turvallisuus on tärkeintä. Tärkeätä on pitää huolta myös julkisen talouden kestävyydestä.

Valtio velkaantuu sellaista vauhtia, että teemme jatkuvasti päätöksiä lastemme ja lastenlastemme puolesta.

Suomelta puuttuvat kyky tehdä päätöksiä ja luoda tuleville sukupolville näköalaa tulevaisuuteen.

Hallitus pelaa vaarallista peliä valtiontalouden kustannuksella.

On selvää, että koronan ja Ukrainan sodan takia piti ottaa lisää velkaa.

Ongelma on kuitenkin se, että hallitus ottaa lisää velkaa myös kaikkeen muuhun, koska se ei pysty laittamaan julkisen talouden asioita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Budjettien kehyksistä hallitus ei ole välittänyt koko aikana ja tänä vuonnakin velkaa otetaan vähintään 10 miljardia euroa ja sama jatkuu vuosia eteenpäin. Kaiken lisäksi korot ovat nousussa ja pelkästään korkomenot tulevat olemaan miljardeja euroja vuodessa.

Yhden prosentin kasvu BKT:ssa ja jatkuva miljardien alijäämä ovat kestämätön yhtälö.

Meiltä puuttuu pitkäjänteisyys talouden ja kasvun kehittämiseksi. Se johtuu myös siitä, että meillä on vaaleja liian usein. Niitä on vuosittain ja politiikkaa tehdään vain oma ja puolueen suosio edellä.

Olen ehdottomasti niin Naton kuin EU:n kannalla. Vapaa kauppa ja vapaa liikkuvuus ovat tärkeitä Suomelle. Haluamme kuulua yhä kiinteämmin länteen. Kyse on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Ja on hyvä muistaa, että Nato on puolustusliitto.

Suomi ei ole pystynyt uudistumaan 15 vuoteen ja taloutemme on pudonnut kokonaan pohjoismaisen kyydistä. Jos Suomi olisi pysynyt viime vuosikymmenen Ruotsin tahdissa, olisi julkinen taloutemme tasapainossa. Jos Ruotsi tähän pystyy, niin miksi emme me?

Vain yrittäjien ja yritysten usko tulevaan tuovat investointeja ja kasvua ja uusia työpaikkoja. Tämä hallitus ei ole pystynyt tekemään tarvittavia uudistuksia.

Suomen menestys lepää pienten ja keskisuurten yritysten kasvussa. Yksi prosentti lisää työllisyyttä on miljardi euroa lisää julkiseen talouteen.

Työmarkkinoilla tarvitaan enemmän joustavuutta. Sosiaali- ja työttömyysturvaa pitää uudistaa niin, että työn vastaanottaminen ja tekeminen ovat aina kannattavampaa kuin kotiin jääminen.

Talouden kasvupyrähdyksen toi koronasta johtunut maailmanlaajuinen velkaelvytys.

Liian pitkään jatkettu velkaelvytys on pannut inflaation laukkaamaan ja suomalaisten elintaso ja ostovoima kärsivät. Inflaatio nousee yli viiden prosentin ja palkat nousevat enintään kaksi prosenttia. Muualla Euroopassa inflaatio on vielä kovemmassa kasvussa.

Ruoan, energian ja polttoaineiden hinnat nousevat jatkuvasti. Ja polttoaineiden hinnat tulevat vielä nousemaan, kun EU pyrkii luopumaan Venäjän tuontiöljystä.

Ihmisiä on tässä tilanteessa pystyttävä auttamaan esimerkiksi ruoan ja polttoaineiden arvonlisäverotusta alentamalla.

Vappu on opiskelijoiden ja työntekijöiden juhla.

Työllisyysluvut ovat parantuneet, mutta tehdyt työtunnit eivät ole lisääntyneet. Vain osa-aikaiset työt ovat lisääntyneet. Työllä pitäisi tulla kuitenkin toimeen.

Huolestuttavinta on, että tärkeimmän ikäryhmän eli 25-44-vuotiaiden työllisyysaste on seitsemän prosenttiyksikköä alhaisempi kuin työllisyyden edellisenä huippuvuotena 1989.

On erittäin huolestuttavaa, että meillä on yli 300 000 työikäistä ihmistä kokonaan työelämästä poissa. Etlan tuoreen tutkimuksen mukaan 150 000 ihmistä elää erilaisten tukien varassa niin, ettei heidän kannata mennä töihin.

Täysin kestämätön tilanne.

Suomi selviää vain yrittämällä ja töitä tekemällä!

Tulevaisuudessa työviikko voi olla sellainen, että neljä päivää tehdään töitä ja viides päivä käytetään koulutukseen.

Valtion itsenäisyyden ja kansalaisten turvallisuuden lisäksi meidän pitää turvata myös julkisen taloutemme kestävyys.

Terve julkinen talous on merkittävä osa turvallisuutta. Näinä aikoina ei pidä joutua velkojien eikä kenenkään muunkaan armoille.

Yli kaksi vuotta on kärsitty, ensin koronasta ja nyt myös Ukrainan sodasta. Edessä ei ole helppoja aikoja, mutta yhdessä menemme niistä yli ja eteenpäin!

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu