Yritykset kasvuun ja työnteko kannattavaksi

Ensi vuoden budjetti on käsittämättömän kallis kompromissi, jossa velkarahalla pidetään punavihreä hallitus kasassa. Ei meille vaaleissa tällaista politiikkaa äänestetty.

Puhutaan elvytyksestä, vaikka kyse on puhtaasta syömävelasta. Koko hallituksen ohjelmalta on pudonnut pohja pois, mutta sitä ei uskalleta avata ja kirjoittaa uusiksi.
Ruotsissa on paremmat sosiaalidemokraatit kuin meillä. Talouden elvyttämiseen ja työllisyyteen siellä on pääministeri Stefan Löfvenin johdon aivan erilaiset keinot. Ruotsin budjetissa on lähes kolmen miljardin euron veronalennukset. Siellä halutaan aidosti kannustaa ihmisiä tukien piiristä työhön.
Ruotsi hoitaa työllisyyttä ja talous vahvistuu. Suomi hoitaa työttömyyttä ja velkaantuu rajusti.

Kaikkiaan Ruotsi painostaa veronalennuksiin ja investointeihin ensi vuonna 10 miljardia euroa.
Ruotsin talouden aiemmat näytöt ovat vahvoja. Ruotsin talous kasvoi viime vuosikymmenen aikana 20 prosenttia, kun Suomi polki paikoillaan. Marinin hallituksen takia menetämme myös tämän vuosikymmenen ja Ruotsi kasvaa vahvasti samaan aikaan. Kannattaisi ottaa länsinaapurin demareista mallia.

EU:n elvytyspaketin miljardeista puhutaan kuin tuloina, vaikka itse maksamme ne tuplana Brysseliin.
Kreikan valtion budjetista pahimmillaan 15,4 prosenttia oli velkaa. Suomen luku on ensi vuonna 16,8 prosenttia. Kreikka oli pian velkojien talutusnuorassa ja menetti taloudellisen itsenäisyytensä.
Ruotsissa julkisen puolen velkaantumisaste on 43 prosenttia BKT:sta, kun Suomessa valtion ja kuntien yhteiset velat ovat 74 prosenttia.
Työllisyystavoitteet ovat kovin toiveikkaita. Lisäksi menopuoli on unohtunut kokonaan. Mikä on työpaikkojen nettovaikutus?

Pääministeri paljasti hymyssä suin tiistaina Säätytalon portailla kuinka hyvin hän on perillä taloustilanteesta, kun joutui kysymään velan määrän erikseen valtiovarainministeriltä. Veronmaksajia ei hymyilytä.
Hallituksen kriisitietoisuus ja sitoutuminen joutuu sitäkin kautta kyseenalaiseksi, kun valtiovarainministeri Matti Vanhanen on ilmoittanut olevansa pätkätöissä ja heitti nytkin, että ”mahtoiko olla viimeinen budjettiriihen?”

Kuka tämän sotkun siivoaa, kun kaikki tarpeelliset päätökset siirretään vain eteenpäin? Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikkokin julisti kuinka velkavaihde ei saa jäädä päälle. Puhetta piisaa, mutta näytöt puuttuvat.
Sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden rakenteiden uudistuksiin pitäisi ryhtyä välittömästi. Paikallisesta sopimisesta ja muusta ovat työmarkkinajärjestöt neuvotelleet yli vuoden, mutta mitään ei ole syntynyt.

Suomeen syntyy oikeita työpaikkoja, kun pienet ja keskisuuret yritykset kasvavat, investoivat ja palkkaavat lisää.
Tämän on oltava ykköstavoite ja tässä keinoja;

1. Yritysten verotusta pitää muuttaa niin, että 50:tä prosenttia yhteisöverosta ei tarvitse maksaa, jos yritys vastaavasti investoi. Tämä lisää myös työvoiman tarvetta.
2. Paikallista sopimista pitää lisätä niin, että kaikilla työpaikoilla ja myös järjestäytymättömissä yrityksissä voidaan joustavasti sopia työajoista ja palkoista. Tämä lisää myös työvoiman tarvetta.
3. Kotitalousvähennystä pitää nostaa niin, se olisi 5000 euroa vuodessa taloutta kohti. Näin yksin asuvilla olisi sama etu esimerkiksi remonttia varten kuin pareilla. Tämä tuo töitä pienyrittäjille.

Hallituksen uusi aktiivimalli, ansiosidonnaisen työttömyysturvan mahdollinen porrastus ja työvoimapalveluihin panostaminen ovat varmasti tarpeen, mutta eläkeputken mahdollinen poistaminen tuskin lisää työllisyyttä. Yt-neuvottelut ja irtisanomiset jatkuvat. Työvoiman tarjoamiseen panostaminen ei riitä. Lisäksi avoimet paikat ovat matalapalkka-aloilla, jolloin kaikkien työttömien ei niitä nykyisellä tukimallilla kannata ottaa vastaan.
Pitää hoitaa työllisyyttä eikä työttömyyttä. Se tapahtuu vain panostamalla yritysten kasvuun ja uusiin työpaikkoihin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu