Luonnollinen monopoli ja sähkön siirtohinta
Luonnollinen monopoli tarkoittaa ymmärtääkseni tilannetta ettei ole järkevää rakentaa kilpailevia järjestelmiä.
Ei ole kahta tieverkostoa, kaksia rautateitä, kaksia vesijohtoverkostoja, kaksia sähkönsiirtojärjestelmiä..
Näiden kilpailevien rakentaminen. ylläpito olisi kuluttajille liian kallista.
Luonnollisen monopolin annetaan muodostua mutta sitä hallitaan lailla ettei se saa periä monopoliasemassaan ylisuuria voittoja. Ennen tälläisessä asemassa olevilta toimijoilta sallittiin käsittääkseni 2-5 prosentin voiton tuottaminen.
Miksi tämä voittojentekoa rajoittava järjestelmä ei koske sähkön siirtohinnoittelua.
Nyt on otsikoitu siirtofirmojen tekevän valtavia voittoja.
Maksaako enemmän siirtää 10 mittausyksikköä sähköä kuin esim sata?
Nythän siirtohinta seuraa liki suoraan sähkön hintaa mutta eikös siirtolinjan kustannukset ole liki samat vaikka siellä kulkee yösähkö yhden sentin hintaan.
Siirtohintojen pitäisi mielestäni olla kiinteitä. kustannuksiin perustuvia, kohtuullista voittoprosenttia tuottaen.
Eikös siirtohinnat olekin ”kiinteitä” siinä mielessä, että jokainen siirtoyhtiö ilmoittaa oman siirtohintansa kilowattituntia kohden ja kaikki maksavat sitä samaa hintaa. Ei se hinta muutu itse sähkön ostohinnan mukaan, eli se ei seuraa markkinoiden kilowattituntihintaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä noinkin, kiinteitä seuraten kulutusta mutta kun eihän siirtoyhtiölle käsittääkseni aiheudu mitään lisäkuluja siitä minkä hintaista siirtyvä sähkö linjassa on, siis yösähkö 2 senttiä ja maksat siirtohintaa siitä, sama määrä sähköä päivällä voi olla monikymmenkertainen.
Eikös hinnan kuuluisi olla sama 2 sentin sähkön siirtosta kuin 80 sentin sähkönsiirtosta, linja ei kulu yhtään enempää on sähkön hinta kuluttajalle mikä vaan.
Eli eikös siirtohinta pitäisi olla kiinteä x senttiä/kwh koska ei monopolin siirtokustannukset muutu hinnan mukana.
Sähkön hintaan ymmärrettävästi vaikuttaa moni muuttuja muttei siirron hintaan käsityääkseni.
Ilmoita asiaton viesti
Tai alkuperäinen ajatukseni oli oikeammin että siirtohinnan pitäisi olla kiinteä, esim 25€/ liittymä koska eihän siirtyvän sähkön hinta vaikuta siirtoyhtiön kuluihin.
Eihän ValtionRautatietkään kuljeta hiljaisilla vuoroilla liki ilmaiseksi ja peri monikymmenkertaista hintaa ruuhkavuoroilla, ruuhka-aikoina kuten nyt siirtohinnoissa tietyssämielessä tapahtuu..
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttaa siltä, että olet hiukan hakoteillä. Siirtohinta kilowattituntia kohden on kiinteä, esimerkiksi vuodeksi kerrallaan eikä sähkön markkinahinta siihen vaikuta.
On ymmärrettävää, että se veloitetaan kilowattituntiperusteisesti, koska on oikeudenmukaista, että enemmän sähköä käyttävät maksavat enemmän siitä infrastruktuurista.
Ja kyllähän VR myös muuttelee lippujen hintoja oletettujen kysyntäpiikkien mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, siirrettävä maksimiteho määrää verkon vahvuuden ja optimijännitteet eri osissa. Mitä isompi teho sitä lähemmäksi käyttäjiä kannattaa se johtaa keskijännitteellä ja muuntaa pienjännitteeksi vasta lähellä käyttäjiä. Muuntajien määrä kasvaa, mutta tehohäviöt pienenevät ja paksuja mienjännitejohtoja tarvitaan vähemmän.
Tässäkään kWh:n hinnalla ei ole hetkellistä merkitystä. Toki halpaa sähköä saatetaan kuluttaa enemmän ja verkon vaatimukset kasvavat sitä myötä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ennen tälläisessä asemassa olevilta toimijoilta sallittiin käsittääkseni 2-5 prosentin voiton tuottaminen.”
2-5 prosenttia suhteessa mihin? Yrityksille lasketaan hyvin monenlaisia tunnuslukuja. Yleisimmät kertovat kannattavuudesta suhteessa toiminnan laajuuteen (esim. liikevoitto/liikevaihto) tai suhteessa sijoitettuun tai omaan pääomaan (tulos/oma pääoma) tai ((tulos+korot+verot)/sijoitettu pääoma).
Carunan liikevoitto suhteessa toiminnan laajuuteen on varsin hyvä, liikevoitto on noin 38% liikevaihdosta (192 milj / 500 milj).
Toiminta on kuitenkin hyvin pääomavaltaista. 500 miljoonan liikevaihtoon tarvitaan 4,2 miljardin tase. Tuotto sijoitetulle pääomalle ei olekaan ihan niin hyvä.
ROA (47+12+136) / 4256 x 100% = 4,6 %.
Käsittääkseni sijoitetun pääoman tuotto on se, mitä lainsäädännöllä kontrolloidaan. Tämä oli juuri se syy, miksi Fortum halusi pois tästä liiketoiminnasta. Riittävästi vivutettuna tästä olisi silti saanut ihan kohtuullisen oman pääoman tuoton, mikä on pörssiyhtiölle olennaisin mittari.
Oman pääoman tuottoa (ROE) Carunalle ei kannata laskea, koska se antaisi väärän kuvan. Carunan oma pääoma on miinuksella. Caruna on maksanut tarpeettoman korkeata korkoa lainoilleen, jotka ovat pääomistajilta.
https://caruna.fi/sites/default/files/docs/caruna_group_financial_statements_2021_in_finnish.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Mainittakoon vielä, että siirtohintoja suitsii asetus, jonka mukaan niitä ei saa nostaa yli 8% vuodessa.
Blogistin viittaus yösähköön ja päiväsähköön on epärelevantti, sillä ne erot nimenomaan eivät vaikuta siirtohintaan lainkaan.
Ilmoita asiaton viesti
https://rogerwessman.com/2016/02/02/sahkon-siirtohinnan-saantelysta/
Linkissä on hyvää pohdintaa aiheesta. Blogistilla on ehkä mennyt ajattelussa sähkön myyntihinta ja siirtohinta sekaisin.
Lisään vielä hallituksen esityksen, jossa käydään tarkasti läpi ehdotettuja muutoksia yms.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_265+2020.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Ongelma on siinä, että sähköverkkoyhtiöt väärinkäyttävät paikallisia monopoliasemiaan hinnoittelussaan.
Jokainen asuu missä asuu, ja sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, mutta sähkön toimittajat voi.
Näin jokaisen sähkökustannuksien leijonanosa on siirtoyhtiöiden ryöväämää.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaanpa, että lähiaikoina siirtohinnat ovat se pieni osuus kokonaislaskusta.
Ilmoita asiaton viesti
Se taas johtuu siitä, että Suomi ei ole edelleenkään sähköomavarainen, vaan tuontisähköriippuvainen.
Ilmoita asiaton viesti
Oavaraisuus helpottaa niin sähkön saannin varmuutta kuin myös OSITTAIN hintapainetta, mutta sillä on äärimmäisen rajallinen merkitys pörssisähköhintaan.
Ilmoita asiaton viesti