Kannattaa syödä kalaa
Yksinkertainen käytännön esimerkki.
Noin vuosi sitten tuli solumyrkkyhoitoa 6 kertaa.
Sen jälkeen minua aina katsoi peilistä kuin kalmankalpea ryppyinen vainaja.
Poistin nakit ruokavaliosta, ja aloin syömään kalaa joka päivä.
Kasvoihin palasi terve väri ja siloittuivat entiselleen.
Kala on kaikille hyväksi.
Kylläpä nyt harmittaa, söin juuri nakkeja ja totesin, että olivatpa hyviä. Täytyypä mennä peilin eteen heti kun saa rohkeutta kerätyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nopeavaikutteisia elintarvikkeita ei ole olemassa
Ilmoita asiaton viesti
Kala on japanilaisten päälähde proteiinille ja siellä eletään vanhimmiksi maailmassa. Kalaa syödään joka päivä eri muodoissaan (sushi, shashimi, tempura, j.n.e …)
Ilmoita asiaton viesti
Nopeat johtopäärökset eivät aina johda oikeaan johtopäätökseen. Onhan ruokavaliossa paljon muitakin eroja. Euroopassa ei esim, syödä räkäpalloja (tofupallosia) jotka kuuluvat elimellisesti jokaiseen ruokailuun Japanissa.
Kalatkin on ihan eri kaloja. Valasta ei popsita Suomessa, jossa iso paino on makean veden kaloilla, kun taas Tyynen meren kalat on kovasti erilaisia. Ja sitten on todella omanlaisiaan merieläviä joita ei täällä isommin nähdä.
Aasiassa mieluisin osa kalasta on pää.
Japanissa ei ole niitä syöpiä joita meillä täällä on mutta heillä on sen sijaan ihan omiansa, erilaisia syöpiä.
Ilmoita asiaton viesti
Tofukin on sushin tapaan Kiinasta, Han-dynastian ajoilta.
Tofun syöntiin on uskonnollisia syitä buddhalaisessa valtiossa: tofu korvaa eläinproteiinin.
Ilmoita asiaton viesti
Vai erilaisia syöpiä Japanissa? Mistä hatusta tuon vedit?
”In Japan, the most common types of newly diagnosed cancers among women were breast, colon, and lung cancer. For men, the most common cancer types were prostate, stomach, colon, and lung cancer.”
https://www.statista.com/topics/11946/cancer-in-japan/#topicOverview
Ilmoita asiaton viesti
Ihan olen lukenut aisapitoisista kirjoista, Erilainen ruokavalio, erilaiset elämäntavat, erilainen ympäristö: tarkoittaa erilaisia syöpiä. Syöpiä ei ole olennaisesti vähemmän, ne ovat erilaisia. Ihan juuri nyt en jaksa kaivella mistä kirjasta mutta jos selaisin lukemiani kirjoja parikin vuotta takaisinpäin, niin sieltä löytyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä kiinalaiset ovat omineet sushin ravintoloihinsa ja jopa markettien sushipisteisiin.
Täällä on siis unohdettu, että sushi on japanilainen eikä kiinalainen ruoka.
Olen kerran käynyt japanilaisessa ravintolassa Etelä-Koreassa, Ulsanissa. Tilasin siellä sushia. Se ei muistuttanut täkäläisiä sushiannoksia mitenkään. Täällähän sushi tarkoittaa riisikäärön ympärille kiedottua puolen millin paksuista lohisiivua.
Ulsanissa kala oli melko paksuna viipaleena.
Ilmoita asiaton viesti
”Täällä on siis unohdettu, että sushi on japanilainen eikä kiinalainen ruoka.”
Ihanko totta? En ole tuota tiennytkään. Kiinassa ei kiinalaisissa ravintoloissa takuuvarmasti ole sushia tarjolla.
Japanissa syödään kyllä monenlaisia muitakin ”merituotteita” runsaasti. Mm. merilevää, simpukoita, (myrkyllistä)fugu-kalaa, katkarapuja j.n.e.
Sushien ja shashimin kohdalla tonnikala on huomattavasti yleisempää kun meillä.
Ilmoita asiaton viesti
Lohisushi muuten on norjalaisten juoni:
https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/cdd5d3e7-348d-4d64-8ac3-effe3cb0742e
Epäilemättä tämä meikäläisten sushi on paikallistettua ja japanilaisten makuun taatusti epäaitoa. Vastaavasti kun vein intialaisia vieraita Helsingissä intialaiseen ravintolaan, osalta jäi ruoka syömättä ja kohteliaasti vakuuttelivat että ei vaan ole nälkä.
Ilmoita asiaton viesti
Sushi ja nuudelit ovat peräisin Kiinasta.
Ennen Japanin hyökkäystä Kiinaan, japanilaiset eivät tunteneet nuudeli-ruokia.
Ilmoita asiaton viesti
Sushshista en tiedä, mutta tosiaan nuudeli ja muuten myös spagetti on kiinalaisten keksintöä. Aikanaan joskus ysärillä nauratti kun yhdessä vanhassa Aku Ankan taskukirjassa Hessu laukoi että ”kiinalaiset olivat neroja, keksi spagetinkin”. Itseä nauratti, se kun kuulosti niin hölmöltä – paitsi että onkin totta kuten myöhemmin opin.
Ilmoita asiaton viesti
”Vastaavasti kun vein intialaisia vieraita Helsingissä intialaiseen ravintolaan,”
Sekä intialaisten että kiinalaisten ravintoloiden kohdalla ruokavalikoima on Suomessa varsinkin aiemmin rajoittunut vain tiettyihin aterioihin ja ne on valmistettu huomattavan paljon suomalaistettuina.
Muuan kolleegani aikoinaan kertoi, kun hän oli vienyt taiwanilaisen liikekumppanin Helsingissä 80-luvun alussa miltei ainoaan kiinalaiseen ravintolaan Annankadulla, niin ruokailun lomassa tuo vieras kysyi isännältään: ”Is there any Chinese restaurant in Helsinki?” Kysymys ei ollut irvailua, vaan hän ei kerta kaikkiaan tuntenut olevansa kiinalaisessa ravintolassa, jossa oli hämyisessä valossa toisilleen kuiskivia ruokailijoita neliskulmaisten neljän hengen pöytien ääressä veitsin ja haarukoin katettuina ruoankin ollessa lähinnä soijalla maustettua palapihviä.
Ilmoita asiaton viesti
Yleensä intialaiset raflat ovat monissa paikoissa surkeita. Lontoossa kävin jo 80-luvulla monta kertaa ja aina kävin kerran syömässä eräässä intialaisessa. En muista nimeä, mutta se sijaitsi Regent Streetillä muutama sata metriä Piccadilly Circuksesta luoteeseen.
Toinen paikka, missä on ainakin kaksi hyvää intialaista on Teneriffalla, Puerto de la Cruzissa.
Vaikka mistä minä tiedän, mikä kenenkin mielestä on hyvää.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin aikoinaan, vuosituhannen vaihteessa, maailman parhaiksi mainitut intialaiset ravintolat löytyivät Lontoon Sohosta.
Ilmoita asiaton viesti
En muista Sohossa nähneeni intialaista, mutta tuo mainitsemani ei siitä kaukana ole.
Ilmoita asiaton viesti
Luonani oli käymässä kaksi kiinalaista labrassani, viisi päivää teimme hommia. Jokaisena päivänä kävimme paikallisessa kiinalaisessa ravintolassa. Toinen heistä oli käynyt monissa Euroopan maissa ja Suomessa Helsingissä, Espoossa ja Vaassa muutaman kerran. Hän oli aina käynyt pelkästään kiinalaisessa ravintolassa syömässä. Perjantaina hän sanoi, että tämä meidän raflamme on paras kiinalainen ravintola, missä hän on käynyt Kiinan ulkopuolella.
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä oli todennäköisesti lähinnä kohteliaisuus, mutta tuokaan lausunto ei kertonut kuinka suuri ero hänen mielestään edelleen vallitsi tuon ravintolan ja oikean kiinalaisen ravintolan välillä.
Ruoan laadun ja valikoiman laajuudessa ilmenevien erojen lisäksi merkittävä ero on itse ruokailukulttuuri. Normaalit ravintolat Kiinassa ovat kirkkain neonvaloin valaistuja ja niissä on isot pyöreät pöydät, joiden keskellä on pyöritettävä alusta, jonka päälle on katettu tusinoittain erilaisia kippoja ikäänkuin alkupalaksi. Pääruoka eli riisi syödään erikseen viimeiseksi.
Ravintolat ovat täynnä meluisaa porukkaa ja reippaan riisiviinaskoolauksen edetessä yhä äänekkäämpää. Kaikki ruoka syödään puikoilla ja ruoan tähteitä sekä kastiketta pirskuaa pitkin pöytäliinaa ja lattiaa surutta.
Toki sielläkin on ”sivistyneimmille” omat kalliimmat ravintolansa, joissa meininki on lähempänä länsimaista, mutta kulttuuriin ei kuulu lainkaan kahden hengen romanttiset kynttiläillalliset.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöjä kirjoitat riisistä. Riisi syövät vain köyhät Kiinassa.
Keitto tulee pöytään viimeiseksi ennen hedelmiä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin kiinalaiset asiakkaanikin sanoivat, kun täällä tarjosivat keiton aluksi, että Kiinassa järjestys on toinen.
En ole kylläkään eurooppalaisissa kiinalaisissa nähnyt sushia listoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvailuni oli pikälti tehdaspaikkakuntamme Yixingin ja muiden provinssikokemuksien pohjalta.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, maaseudulla tietenkin erilaista.
Pohjoisessa Liaoningissa syödään enemmän perunaa kuin riisiä, esim. Ja se on tosilandea.
Siitä huolimatta sushi on alkujaan Kiinasta. Olen kirjoittanut sen jo useaan kertaan, Lahnakoski ei reagoi.
Ilmoita asiaton viesti
Sushi on tosiaan alkujaan Kiinasta, nimellä ”narezushi”, joka koostui fermentoidusta riisistä ja suolatusta kalasta.
En minäkään sushia Shanghaissa kiinalaista ruokaa tarjoavassa ravintolassa syönyt, mutta Mekongilla kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
.
Ilmoita asiaton viesti
Kiinalainen on.
Ilmoita asiaton viesti
Valitettavasti Suomessa pääasiallinen kalanlähde on norjalainen kassilohi sen hinnan ja helppouden vuoksi. Suomalaista luonnonkalaa on niukalti saatavissa ja sen hinta on yleensä tapissa mutta kirjolohta on tarjolla, ja toisinaan satunnaisesti villilohta. Se norjanlohi on minulla boikotissa.
Silakkaa ostan kun laadukasta on tarjolla ja kun ei ole itse litkattua, mutta sitä saa nykyään harvoin marketista tai torilta pyöreänä ja tuoreena ja ne fileet eivät oikein kiinnosta.
Kalan tuoreuden näkee katsomalla sitä silmiin, fileet voi aiheuttaa yllätyksen pannulla hajullaan. Perkaaminen ja fileoiminen pitäisi kuulua peruskoulun kotitaloustuntien oppimäärään.
Ilmoita asiaton viesti
Lohipaketteihin pitäisi lisätä varoitus ympäristömyrkyistä (ja varoitus siitä miten lohenkasvatus pilaa ympäristöä).
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä.
Se, että Norjan kassilohen takia meret troolataan tyhjiksi kaikesta elävästä kalanrehun takia,ei ole vielä saavuttanut kassilohen ostajia.
Kohta sillä ei ole mitään väliä,kun kassilohen takia on tuhottu Atlantin
lohenkin elinmahdollisuudet.
Ilmoita asiaton viesti
Lohenkasvatus on tosiaan vaarallista. Törmäsin kerrontaan y-kulmalla, mutten löytänyt enää linkkiä juttuun.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni anekdootti, pyysin nuorta kalatiskin myyjää nayttämään haluamani kalan kiduksia. Hän kysyi missä ne on.
Kummallista, ettei meidän parhaan makuista kalaa, ahventa, hyödynnetä paremmin. Nahaton ahvenfile on parasta mitä tiedän, kuha tulee lähelle ja se parjattu ”jänkhä koirakin” kun siitä ottaa nahan pois. Kuusamon säilyke tekee särkikalasta aivan erinomaista säilykettä mutta sen verran hintavaa, että tulee vaan nautiskeluun, ei pääruuaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanottu, itse olen silakkamiehiä mutta hauki on myös monipuolinen kala ja aivan turhaan väheksytty.
Faijan bravuuri oli saarenrannassa pöntössä savustettu juuri virvelöity hauki, runsaalla valkosipulivoilla ja nautittuna mieluusti rannalta löytyneen puupalan päältä. ”Lankkuhauki”.
Ilmoita asiaton viesti
Haukea ei pidetä syötäväksi kelpaavana Irlannissa. Suomessakin on jonkin verran ylenkatsetta haukea kohtaan.
Irlannista pyydetyt hauet myydään Ranskaan, siellähän syövät mitä vaan, sammakoita ja etanoita yms.
Saattaa olla että tilanne on muuttunut siitä kun olen viimeksi ollut tekemisissä irlantilaisten kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta anekdootista tuli mieleen kun kerran K Citymarketin palvelutiskillä pyysin nuorelta naismyyjättäreltä vaaksan palan tiskillä ollutta norjanlohta, niin hän huusi takahuoneeseen: ”Marja, kuinka iso pala on vaaksa?”
Ilmoita asiaton viesti
Muikut ovat vielä helpompia, kun niissä ei juuri ole paskamahaa. minä paistan tai savustan ne kokonaisina. Toki kokonaisten muikkujen saatavuus on heikkoa, kun ne pannaan automaattisesti perkuukoneeseen.
Minä en syö niiden ruotoja saati päitä, mutta niiden fileet on heppo kypsinä riipaista irti ja syödä suuhunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Kala on hyvästä, mutta itse en Itämeren (maailman saastunein meri) kalaa osta.
Aamun ensimmäinen huikka kohdallani ja pullosta suoraan, on kalanmaksaöljy.
Ilmoita asiaton viesti
”…kalanmaksaöljy…”
Hyvin ravistettuna?
Ilmoita asiaton viesti
”Shaken, not stirred.”
Ilmoita asiaton viesti
Taas aivan loistava oivallus Saloselta. Ihmettelinkin jo ettei muut älyköt: Jussila, Karhunen, Lamminpää… olleet vielä tuota peukuttaneet, vai oliko kommentti heille jopa liian monimutkainen – mutta Jussilalta tuli lähes yhtä hieno oivallus, jonka tietolähteenä oli tällä kertaa James Bond.
Ilmoita asiaton viesti
Sen takia se oli lainausmerkeissä, joita sinä et lainauksissasi käytä.
Ilmoita asiaton viesti
Meissä on kuule se ero, että minun ei tarvitse niin usein lainata.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun kannattaa huolellisesti lukea lainaukseni ja linkkini. Voi sieltä jotakin päästä läpi ja saatat jopa oppia jotakin.
Valitan, että ne ovat usein vaikeita ja vierakielisiä ja ymmärrän vaikeutesi niiden suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Mjaa, minä syötän koiranpennulleni kalapohjaista omegaöljyä päivittäin ja ainakin se öljy kuuluu ravistaa ennen tarjoilua. Turkki kiiltää ja nivelten pitäisi voida paremmin, toimiiko sinulla?
Ilmoita asiaton viesti
Eikös siellä Turussa päin ole tapana ottaa ketsuppipurkki mukaan WC:hen. kun siinä lukee: ”RAVISTETTAVA OMASKAKAS”
Ilmoita asiaton viesti
Kävin keväällä kardiologin luona tsekkauttamassa verisuonet. Otatin sitä ennen myös kattavan verikoepaketin. Kardiologi ultrasi: kaulavaltimon, aortan, sydämen ja maksan ja ihmetteli, kuin puhtaita rasvoista olivat. Kolesteroliarvo oli hiukan korkea, mutta hyvän lopputuloksen johdosta ei edes ehdottanut siihen lääkitystä. Sanoi kun jäät eläkkeelle, niin voisi tarkastella uudestaan, johon, etten sitten jää eläkkeelle. Ajatella kuinka lääkäri epäsuorasti halusi minun jatkavan ammattiani.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en viitsi käydä lääkärillä kun ei sieltä kuitenkaan löydy kuin vaivoja. Koitin juuri miettiä että milloin viimeksi mutta en muista, en vuosikymmeniin jos mukuloiden lääkärikäyntejä ei lasketa.
Vähän mielenkiintoista että meistä kahdesta juuri sinä käytät koululääketieteen palveluita ja otat kalarasvasi prosessoidusta öljystä, kun minä otan ne luonnollista kautta ja välttelen viimeiseen asti lääkäreitä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minäkin kalaa syön ja käyn myös kalassa, mutta pullotettu kalanmaksaöljy kattaa myös päivittäiset A, D ja E-vitamiinitarpeet, jotka myös tärkeitä, ettei niitä vikoja sitten löytyisi, jos käy siellä lääkärissä.
Ilmoita asiaton viesti
50-luvulla pieni poika (en ollut minä) meni apteekkiin. Siihen aikaan apoteekkien tiskit olivat korkeita ja poika nippa nappa ulotti sormensa tiskin reunalle, kun nousi varpailleen.
Isokokoinen apteekkari nojasi tiskiin ja kysyi mitä poika halusi.
Vastaus kuului: ”Onko tetä te tetä, joka myy kalanmaktaöljyä?”.
Kyllä se minä olen, kuului vastaus.
”Jaukka jätkä.” sanoi poika.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö homeopaateilla ole hoitoa siihen, jos sairastuu syötyään kalaa?
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvin ollakin, kuten mistä tahansa johtuvaan.
Myös yksi homeopatian hoitometodi on: sama parantaa saman – Joten jos kehoon on kerääntynyt vaikka arseenia, niin homeopaattinen arseeni voi olla oikea lääke.
Ilmoita asiaton viesti
Syötkö viljatuotteita vaikka niitä lannoitetaan lehmän ulosteella?
Ilmoita asiaton viesti
Ei lannassa mitään pahaa ole, jos sitä enää edes käytetään.
Mutta esim. Itämeressä oleva dioksiini kerääntyy elimistöön ja aiheuttaa mm. syöpää.
Ilmoita asiaton viesti
Eipä sitä viljan lannoitteeksi juuri käytetä, mutta nautakarja ja lampaat hoitavat ruokansa lannoituksen itse.
Ilmoita asiaton viesti
Muistaakseni jossain päin Suomea on alettu käyttämään myös ihmisen kusipaska-lietettä ihmisille tarkoitetun viljelyn lannoitteena.
Ilmoita asiaton viesti
Sitä on käytetty Pohjois-Koreassa huonoin tuloksin, ihmisiä on kuollut. Sitä pitäisi ensin kompostoida pitkään ennen pelloille levitystä.
Ilmoita asiaton viesti
En ois arvannut, että se on noinkin yleistä jo:
”Jo lähes puolet suomalaisten ulosteista päätyy pelloille lannoitteeksi, vaikka leipomot välttävät viemärilietteellä lannoitettua viljaa”.
https://yle.fi/a/3-9934435
Ilmoita asiaton viesti
Sitä pitää kompostoida pitkään ennen pelloille levitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärsin, mutta tavaran määrä hiukan yllätti.
Ilmoita asiaton viesti
Pakko vähän reteillä että Norjan Pykeijassa oli ravintola josta sai valaanpihviä. Pakkohan sitä oli maistaa kun ei ole greenpeaceen kuulunut. maistu kyllä maksalta jos johonkin pitää verrata.
Samaisessa paikassa pulahdin Jäämereen jota ihan joka jannu ei ole tehnyt. Tosin siellä oli kuumin hellekesä miesmuistiin ja lahdukassa veden lämpötila oli melkeen +15 joten en tiiä oliko kovakin uroteko?
Ilmoita asiaton viesti
Jos ajatellaan ruokavalion olevan yksi merkittävimmistä selittävistä tekijöistä keskimääräiseen eliniän odotukseen, niin asiaa voisi lähestyä analysoimalla mitä yhteistä on Japanin, Islannin, Norjan ja Välimeren maiden asukkaiden ruokavaliossa. Näillä aluella eliniän odotus on korkein maailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Juupa, ja muistaakseni näilläkin alueilla, esim. Italiassa ja Japanissa, pitkäikäisyys keskittyy vielä tietyille alueille. Esim. Okinawalla taitaa asua eniten 100 vuotta täyttäneitä. Italian jostain rannikokylän väestöstä on löydetty geneettinen kummajaisuus jossa 80+ vuotiaiden verisuonisto vastaa parikymppisten kuntoa, mm. kolestorolipitoisuudet erittäin alhaiset.
Mikä on perimän ja ympäristön (mm. ravinto) suhde pitkäikäisyyteen näillä alueilla, ja miten myös epigeneettisesti ympäristön vaikutus siirtyy sukupolvilta toisille on yksi tutkimuksen kohde.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä jos näin, oma mielipide, kuolee söi mitä vaan.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin innostamana ostin äsken kalatiskiltä pari kiloa isoja ahvenia, tuoreita ja kokonaisia kympillä kilo. Osa menee fileiksi pakkaseen, loput savustuspönttöön tänään. Mjums.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä savustettu ahven tosi hyvää on.
Toisaalta kun ihan ammatikseni kalastin, aina kalan verestin pyyntituoreena, suolet pois ja sitten jäähileeseen.
Kotona fileerasin, nyljin, suomustin jne.
Tärkeintä se noston jälkeinen verestys, sitten kidukset ja suolet pois. Hyvää tulee.
Ilmoita asiaton viesti
Näin vanhoilla päivin ostokalan varassa mutta kalaa pitää saada useamman kerran viikossa.
Ilmoita asiaton viesti