Huoltovarmuus on meidän selkärankamme

Minulle huoltovarmuus on ruokaa, terveyttä, puolustusta, tiedon liikkumista ja teknologista osaamista. Se on turvallisuutta, toimivia sote-palveluja, se on ikääntyneistä ja heikompiosaisista huolehtimista.

Koronavirusten aiheuttamat terveysriskit ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan opettavat, että maailma blokkiutuu nopeasti, ja niin terveystarvikkeissa kuin ruoassa, jokaisen kansan oman kansalaisen suu ja käsivarsi on lähempänä kuin naapurin. Omaa pirttiä lämmitetään ensin ja sitten vasta naapurin. Moni maa kykeni yhteistyöhön, mutta ilmassa oli uhkaa, että kansainvälinen järjestelmä ei enää pelittäisi globaalin kriisin sattuessa. Kansainvälinen avustustyö on ollut vastatuulessa jo pitemmän aikaa, samoin ulkomailta tulevien pakolaisten vastaanottaminen. Suomi pienenä maana on pyrkinyt silti auttamaan muita maita molemmissa em. asioissa.

Suomalaisen ruoantuotannon, energiantuotannon sekä teknologisessa kehityksessä aallonharjalla oleminen vahvistaa asemaamme oman edun näkökulmasta kahteen suuntaan. Ensinnäkin, omavaraisuus vahvistuu ja samalla olemme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä diplomatian kannalta vakavaraisempia. Väitänkin, että nyt kannattaa panostaa kaikkeen siihen missä olemme hyviä, ja samalla ryhtyä kartoittamaan missä muut ovat hyviä, ja miten voitaisiin kytkeytyä yhteen. Samalla kannattaa vahvistaa myös niitä asioita, joissa olemme huonoja tai valmistautumattomia.

Tällä hetkellä puhumme paljon maataloutemme kriisistä, se on kiistämätöntä. Maatalouden yrittäjien kulut ovat nousseet massiivisesti lannoitteiden, polttoaineiden ja energian kustannusten noustessa. Meidän onkin vahvistettava elintarviketuotannon omavaraisuutta ja elintarvikealalla toimivia maatalousyrityksiä.

Huoltovarmuus ei ole eikä saa olla tässä kriisitilanteen tunnetilan tai tunteiden ohjaamaa politiikkaa. Puolustustarvikkeet eivät ole koko maailma. Muutakin tapahtuu, ja nyt on nostettava katsetta horisonttiin. Poliittisia selontekoja ei tule ainoastaan tarkastella uhkakuvien kartoittamisten lähtökohdista vaan myös etukenoon pääsystä tietotaidon aallonharjalle.

Huoltovarmuus on ennen kaikkea tulevaisuuden ennakointia. Maailmamme muuttuu niin tekoälyn, kvanttiteknologian, tekniikan, genetiikan kuin myös biolääketieteen osalta kiihtyvällä nopeudella. Suomen tulee olla valmistautunut yhä paremmin tulevaisuuden haasteisiin, ja meidän on kyettävä tekemään valintoja siitä mikä on tärkeintä.

Tärkeää tutkimusosaamista, tuotantoa ja tuotekehitystä on siirtynyt tai ostettu ulkomaille. Kotimaista osaamista, tuotantoa ja tuotekehitystä on vielä Suomessa kiitettävästi. Riippuvuussuhteet osaamisen ja teknologian saralla maista, joiden ihmisoikeustilanne ja hegemoninen alueellinen kontrolli, on sekä Suomen että EU:n kannalta kestämätön tila luoda tai ylläpitää. Jos tuotanto-osaaminen ja teknologia ovat samassa paikassa, kohtaamme shakkimatti-tilanteen. Voimavaramme on siis kyvyssä yhdistää voimamme saman arvomaailman jakavien kumppaneiden kanssa ja blokkiutumisen sijaan on huoltovarmuuden näkökulmasta löydettävä nopeasti uusia liittymäpintoja.

Valtion taloudessa on taloushaasteita, liittyen alijäämäiseen vaihtotaseeseen, koska meidän korkean jalostusasteen tuotannon määrä on vähentynyt. Teollisuutemme tarvitsee investointeja, innovaatioita ja raaka-ainetta, jotta se pystyisi tuottamaan yhä laadukkaampaa tavaraa vientiin. Me emme pärjää vain bulkkitavaraa tuottamalla ja viemällä. TKI-panostusten nostaminen 4 prosenttiin BKT:stä täytyy olla kaikkien yhteinen tavoite, hallituksen väristä huolimatta.

Onkin juuri nyt viisautta investoida Suomeen. Ei pidä leikata koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä. On tehtävä voimakasta yhteistyötä niin pohjoismaiden kuin keskeisesti samoja intressejä jakavien muiden eurooppalaisten maiden kanssa. On osattava kohdentaa uusia investointeja viisaasti.

Annan esimerkkejä:

Jos Suomi keskittyy kvanttiteknologiaan, on tärkeää päästää Ruotsi voimakkaasti ajamaan nanoteknologiaan liittyviä laskentatoimia suomalaisissa laitoksissa. Jos Saksassa tehdään biolääketieteen osalta jotakin kriittistä, Suomen on osattava vastata omalta osaltaan siihen lainaamalla osaamistaan.

Tieteen ja teknologian maailmassa tätä yhteistyötä tehdään paljon. Yliopistokeskus Chydeniuksen johtaja Marko Kautto selvitti Kokkolassa käydessäni, miten Kokkolan yliopistokeskus näivettyisi, jos eroaisimme Euroopan Unionista. Hän kertoi myös alueen työllisyystilanteen romahtavan, sillä alueella yliopistokeskus palvelee alueen teollisuutta, mm. vetyteknologian kehittämistä.

Vankka yhteistyö ja keskinäisriippuvuuksien luominen osaamisen eri osa-alueilla varmistaa suomalaisten huoltovarmuuden pitkällä tähtäimellä. Suomessa onkin olennaista siirtää keskustelua huoltovarmuuden teknologiseen ulottuvuuteen.

Hussein al-Taee
Sosialidemokraatit Vantaa

Kansanedustaja. Member of parliament. +358409125657

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu