Suomeen tarvitaan tulkkilaki, joka varmistaa tulkkien ammattipätevyyden koko Suomessa

Valtiopäivien kansanedustajalle antamien toimivaltuuksien puitteissa lähdin tukemaan ammattitulkkeja kirjallisella kysymyksellä. Sen tarkoitus on herättää viranomaisia tutkimaan tai muuttamaan päivityksen tarpeessa olevia lakimuutoksia. Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

Kirjallinen kysymys tulkkien ammatin sääntelystä sekä ammattipätevyyden vaatimusten puuttumisesta ja niiden määrittelystä

Eduskunnan puhemiehelle

Marraskuussa 2021 asioimistulkit järjestivät mielenilmauksen Eduskuntatalon portailla ja työnseisauksen. Ne olivat hätähuuto tulkeilta, jotka työskentelevät julkishallinnon työntekijöiden kanssa esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, kouluissa, päiväkodeissa, poliisilla ja oikeuslaitoksessa eli sellaisilla elämän alueilla, jotka liittyvät ihmisen perusoikeuksiin, velvollisuuksiin tai terveyteen.

Lainsäädännössä ei ole juurikaan määritelty, millainen pätevyys tulkkina toimivalla henkilöllä pitäisi olla. Laissa on mainittu, että viranomaisessa käytettävällä tulkilla on oltava ”riittävä pätevyys tehtävään nähden”. Asioimistulkkeina toimivien ammattitaidosta tai koulutuksesta ei ole määräyksiä. Ainoastaan oikeustulkkien pätevyydestä on säädetty laissa, mutta viranomaisia ei velvoiteta käyttämään rekisteröityjä oikeustulkkeja edes tuomioistuimessa.

Markkinoilla toimiikin sekä koulutettuja ammattitulkkeja että muita tulkkeina käytettäviä henkilöitä. Valvonnan puuttuessa tästä on toisinaan seurannut tilanteita, joissa maallikkotulkki / epäpätevä tulkki on voinut vaarantaa viestintätilanteen osapuolien oikeusturvan tai jopa potilasturvallisuuden. Pahimmillaan tulkkia ei ole edes tilattu paikalle, vaan lapsi on joutunut vanhempiensa tulkiksi.

Epäpätevien ja omista oikeuksistaan tietämättömien tulkkien käyttö on yleistä, sillä tulkkauspalvelua on käytännössä hankittu vain halvimman hinnan perusteella. Tämä on johtanut epäterveeseen hintakilpailuun, jossa koulutetut ammattilaiset häviävät kerta toisensa jälkeen. Tulkkien reaaliansiotaso on laskenut vuosi vuodelta, mikä heikentää yleistä motivaatiota kouluttautua ammattiin tai hankkia lisäpätevyyttä. Kestämätön hintakilpailu ei-ammattilaisia vastaan työntää ammattitulkkeja alalta, jolloin menetämme myös tulkkikoulutukseen käytetyt resurssit.

Tulkkeja tarvitsevat niin julkishallinnon työntekijät kuin henkilöt, jotka eivät osaa suomea tai ruotsia. Tulkki mahdollistaa kommunikoinnin, kun yhteistä kieltä ei ole tai kun aisti- tai puhevika vaikeuttaa viestintää. Ammattimainen tulkkaus edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja yhteiskunnan palveluiden saavutettavuutta sekä hyvää hallintoa. Sujuva palvelu säästää myös kustannuksia.

Tulkkeja edustavat järjestöt Kieliasiantuntijat ry ja Suomen ja kääntäjien ja tulkkien liitto ry ovat esittäneet keväällä 2022 opetusministeriölle ja oikeusministeriölle, että Suomessa selvitetään, miten tulkkien ammattipätevyyttä voitaisiin säännellä tarkoituksenmukaisimmin.

Norjassa vuoden 2022 alussa voimaan astunut tulkkilaki velvoittaa viranomaisia ja viranomaisen alihankkijoita käyttämään kansalliseen tulkkirekisteriin merkittyjä tulkkeja.

Myös Suomeen voitaisiin luoda tulkkien virallistamisjärjestelmä, joka voi sisältää esimerkiksi:

• lain tulkeista ja tulkkien ammattipätevyydestä
• yhtenäisen tulkkirekisterijärjestelmän, jota viranomaiset ja julkishallinto voisivat hyödyntää tulkkien ammattitaidon varmistamisessa. Rekisteriin pääsemiseksi olisi täytettävä tietyt pätevyys- ja kelpoisuusvaatimukset. (Rekisterin perustaminen ja toteuttaminen)
• rekisteripätevyyden edellyttämää koulutusta ja testausta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus selvittää tulkkilain ja siihen liittyvän rekisterin luomista ja niiden vaatimia edellytyksiä, ja jos aikoo, niin millä aikataululla hallitus tätä selvittää ja mitä toimenpiteitä hallitus tulee tekemään nykytilanteen korjaamiseksi?

Helsingissä 25.1.2023

Hussein al-Taee, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä