Psyykkisen pahoinvoinnin, häiriön ja kielteisen poikkeavuuden estämisissä harha

Medioissa käsitellään paljon lasten pahoinvointia, nuorten syrjäytymistä, vanhusten heitteillejättöä ynnä muuta sellaista. Erilaisia strategioita sitten sommitellaan siihen, miten eri ikäryhmiin voi soveltaa mahdollisimman varhaista puuttumista, joka on esimerkiksi halvempaa kuin korjaava toiminta. Tämä hyvältä tuntuva toimintamalli osoittautuu kuitenkin tarkemmissa tarkasteluissa hyvin vaikeaksi. Erilaisten viihdeaineiden väärinkäytössä on mukana koko elinkaari. Lasten ja nuorten pahoinvoinnissa on mukana aina koko moni-ikäluokkainen perhe ja suku. Onnettomuuksissa ikä on sivuseikka. Lasten mielenterveystyössäkin todellinen kohderyhmä on aikuiset. Tällaista luetteloa voi moni ammattiauttaja jatkaa. Siis valitettavasti käytännössä puheet varhaisesta puuttumisesta tarkoittavat sitä, että puuttuu niitä puuttujia. Lisäksi ei ole itsestään selvää, mitä ammattikuntaa ne varhaiset puuttujat edustavat.

Kun sellaista työtä, jota ennakoivaksi mielenterveystyöksi kutsutaan, tässäkin maassa tehdään, niin kyllä edellä kuvattuun harhaan on syytä paneutua tarkemmin. Silloin on hyvinvoinnin kulmakiviin ja pahoinvoinnin syihin perustuva työ mielekkäämpää kuin esimerkiksi kansalaisten saaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa terveyden ja sosiaalihuollon ammattilaisten vastaanotoille.

Ketäpä kiinnostaa tällainen, josta valtamedia ei kiinnostu!

ialybr
Sitoutumaton Savonlinna

Psykologi, psykoterapeutti, psykologian lisensiaatti, tietokirjailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu