Teesi ”ennen syntymää ja kuoleman jälkeen ei ole mitään ihmiselämää” huutaa käsittelyä

Otsikossa on lainattu uskonnollista teesiä. Jopa tuo sana uskonnollinen on sitten ärsyke, joka jakaa totuudenetsijöitä eri koulukuntiin, puolueisiin, kirkkokuntiin, seurakuntiin tai muihin sellaisiin asiasta kiinnostuneisiin. Lisäksi on tässä mukana myös se joukko, jota ei moinen otsikko kiinnosta, liikuta, mietitytä tai hetkauta. Kohdataan väistämättä myös seuraava ihmetys: Elämän suurten kysymysten käsittelyn historiasta tiedetään, että esimerkiksi kysymys, mikä on elämän tarkoitus, on kansalaisten enemmistölle ollut ihan tuntematon vielä 1800-luvulla. Nykyisinkin sitten esiintyy ja havittelee valtaa hyvin äänekäs joukko, joka julistaa olevansa uskonnoton mutta samalla julistaa omaan uskontoonsa ja mielikuvituksiinsa perustuvaa teesiä ”kuoleman jälkeen ihmisellä on edessään aina tyhjyys”. Tämä asia mutkistuu vielä siitä, kun tiedetään Erään Nasaretilaisen suhtautuneen uskonnollisiin lähimmäisiinsä erittäin nuivasti.
Jäytää tuo kuolemanjälkeisyys käytännön hyvinvointityössäkin. Itsemurha, abortti ja eutanasia ovat sellainen paha kolminaisuus, jossa kuolemanjälkeisyyden problematiikka konkretisoituu. Sehän on vain todistamaton uskomus, että itsemurhantekijän tuska häviää omalla päätöksellä. Abortin teon sosiaaliset perusteet ovat lainsäätäjille kova pala ja eutanasian hyväksyjiä tai vastustajia on suorastaan mahdoton jakaa kahteen luokkaan, vaikka niin medioissa nykyään tehdäänkin. Eikä isänmaan puolesta henkensä antaminenkaan yksinkertainen asia ole.
Totuuden etsimisessä on tieteilevällä ihmisellä aina merkittävää lähtökohtamäärittelyn kiusallisuus, jota kuvaa seuraava vertauskuvallinen tarina: Ihmisellä on kadonnut puistoon avain ja hän etsii sitä pimeässä valaisevan lyhdyn alta. Siihen tulee sitten joku tuntematon, joka ehdottaa etsimään pimeästä. Hän oli havainnut etsijältä pudonneen jotain ennen lyhdyn alle saapumista. Tähän etsijä möläyttää: ”Hölmöä, kuka sitä nyt pimeässä etsii!” Niinpä vuosisatojen ajan tuota otsikossa mainitun teesin totuutta on käsitelty jumalattoman tai jumalallisen lyhdyn alla ja seuraavat logiikkaharhat kohdataan: ”En ymmärrä mitä höpötät, olet siis väärässä”. ”Koska kaiken maailman uskovaisia on tuhansia lajeja, niin oikea usko ja uskonto on se, ettei usko mihinkään.
Ateisteilla on vaikeata, kun esimerkiksi on huomattu, että moni ateisti rukoilee, ateistit ovat muodostaneet keskenään riiteleviä ”seurakuntia” ja hölmöiksi uskontosatujen seurailijoiksi leimatuista onkin tullut viisaita. Nimittäin vaikkapa satu tuulimyllyjä vastaan taistelevasta ritarista on merkittävä todellisuuden kuvaus. Teistien puolelta löytyy sitten seuraavasti jäsentyvää vaikeata: Rukoilemalla ei ihminen saa sitä, mitä hän itse haluaa. Hyvillä töillä ei pääse taivaaseen. Jumalan yhdessä ilmoituksessa eli Raamatussa on paljon yli ymmärryksen meneviä kohtia. Kaikkivaltias ja hyvä Jumala sallii pahaa. Jumalan määritelmää ei millään sanoilla voi esittää ja vain omantunnon sekä sielun määrittely jotenkin onnistuu. Jeesuksesta kertova oikeudenkäynti, teloitus ja kuoleman jälkeisyys on mysteeri, joka vaikuttaa nykyisinkin kaikkiin ihmisiin mutta ei sitäkään voi ymmärtää. Totuuden, hyvyyden ja pahuuden käsittely on ihmiskunnan pakkotyötä, jossa on muutosta havaittavissa mutta hitaasti.
Kun edelläolevaan vielä lisätään vaikka seuraavia sosiologisia tms. löydöksiä: Esimerkiksi vaikutusvaltaisten käyttämää termiä ja lukua miljardi pystyy ymmärtämään yllättävän pieni vähemmistö ja viisaaksi luokitellut tieteilijät väittävät vain etsivänsä totuutta mutta joutuvat jatkuvasti hylkäämään aikaisemmin itsestään selvänä pidettyjä totuuksia ja kertovat vaikka ”kilpikonnaparadoksista”, niin mitä sitten? No ainakin sitä sitten, että sokeat ihmislapset tappelevat nimenomaan siitä, käytetäänkö ylijärjellisiä elämän ja kuoleman kysymyksiä kohdattaessa nimeä Jumala vai käytetäänkö jotain muuta kieltä, joka on vallanpitäjäihmisten hyväksymää kieltä.
Ketäpä kiinnostaa, mitä Suuri Tuntematon viestittää ihmiselle kuolemajutuilla?

ialybr

Psykologi, psykoterapeutti, psykologian lisensiaatti, tietokirjailija

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu