Hyödyllistä kehitysmaalaista maahanmuuttoa taksitolpilla

Keskustelin jokin aika sitten erään tutun pizzerianpitäjästä taksikuskiksi ruvenneen ns. kehitysmaalaisen kanssa puhelimessa. Kyseinen Intian niemimaan asukas sai asiakkaan kesken puhelun. Ovi kävi ja joku suomalainen mies istahti kyytiin.

Tilaus kajahti kaurismäkeläiseen tyyliin: ”suihinotto”. Tutulta taksikuskilta, jonka kanssa olin tottunut puhumaan englantia, ei menneet tilauksen johdota pasmat sekaisin. Hän ilmoitti murteellisella suomella heti tietävänsä hyvän paikan. ”Mutta pitää tinkata”, hän opasta kyydin ottanutta. Asiakas totesi siihen vain, että ”sinne”.

Lehdissä on taas kirjoiteltu, että maahanmuuttajat ovat pilanneet taksibisneksen pääkaupunkiseudulla. Ennen 3500 euroa kuussa tienanneen taksikuskin tienestit ovat pudonneet pahimmillaan 600-700 euroon. Asiakkaat kuulemma haluaisivat valita suomalaisen taksikuskin. Ikäviä asioita on saanut lukea hinnoittelusta ja naisasiakkaiden raiskauksista. Onko kyse siis siitä, että kansainväliseen tyyliin järjestäytyneet taksimafiat käyttävät sisäänheittäjiä ja ovat vallanneet taksitolpat?

Varmaankin iltapäivälehdissä kirjoitetut jutut perustuvat todellisiin kuvauksiin. Puheliaat suomalaiset taksikuskit avautuvat aika herkästi ongelmasta asiakkailleen. Toimittajat saavat varmaan taksien kyydeissä vinkit suorana palautteena. Osa punavihreistä asiakkaista kirjoittelee sitten blogeissaan taksikuskien rasismista.

On tietenkin ikävää, jos koronan takia tiukille mennyt toimeentulo on saanut aikaan entistäkin kovempaa kilpailua. Yhteen pelaavat etniset ryhmät vievät suomalaisten leivän pöydästä.

Maailmalla suomalaiset ovat tottuneet käyttämään arabeja ja pakistaaneja taksikuskeinaan. Olin kerran erään suomalaisen porukan mukana Chicagossa. Eräs jenkeissä opiskellut suomalainen kaveri valitsi suoraan pakistanilaisen taksikuskin. Hänen mukaansa nämä ”abut” tietävät aina parhaat paikat ja niiltä voi tilata jopa naisia. Menimme kuitenkin vain johonkin tunnettuun jazz-baariin.

Jenkeissä ei välttämättä valkoisia taksikuskeja isoissa kaupungeissa voi edes halutessaan valita. Joissain kaupungeissa alalla on runsaasti vaikkapa somaleita mm. Columbus, Ohio. Siellä ei soskun  luukku ja leipä ole pitkää eikä myöskään leveää. Asiakkaat eivät välttämättä valita somalikuskista. Jos jossain Atlantassa menee metrolla lentokentälle, niin matkan varrella on melkoisia slummeja ja aika kireää touhua mustien kanssa taitaa ilmetä lähes joka kerta. Onneksi niissä on useinkin joku mustia pummeja säälivä nainen, joka katsoo muualle ja ojentaa jännitteen laukaisemiseksi kireälle rotuveljelleen 10 dollarin setelin. Eli somalialaisen tai pakistanilaisen taksikuskin kanssa reissaaminen on luksusta. Suomessa tähän ei ole totuttu.

Osa asiakkaista asioi mutkattomasti juuri maahanmuuttajien kanssa Suomessakin. Itse kuulin esimerkin tällaisesta, koska kaverini puhelin oli auki. Ei tarvinnut kiemurrella ja jaaritella päässään, kuinka tilaus punaisten lyhtyjen alueelle tapahtuisi. Asiakas oli ilmeisen maistissa. Jotenkin tuon asiakkaan puoluekanta jäi itseäni askarruttamaan. Brutaali tahdon ilmaus viittaisi rahakkaissa hommissa olevaan rkp:läiseen tai kokoomuslaiseen. Voi tietenkin olla joku persujakin äänestävä, joka vihaa feministejä ja huonoa flaksia suomalaisten naisten kanssa enemmän kuin maahanmuuttajaa taksikuskina. Eipä tilauksessa mainittu mitään ihonväristä. Varmaan odotettavissa oli itäeurooppalainen ilolintu tai sitten vaikkapa nigerialainen. En tiedä. Sinänsä kaiketi ns. hyödyllisiä maahanmuuttajia kyseessä kuitenkin kyseisen yksinäisen miehen kannalta katsottuna.

Kysyin tältä tutulta mamu-taksikuskilta jälkeenpäin, kuinka ihmeessä joku istahtaa hänen taksiinsa ja tilaa itselleen naisen palvelusta kuin rullakebabbia. Hän sanoi, että useinkin juuri tällaiset asiakkaat valitsevat maahanmuuttajan. Siinäkin tilanteessa oli ollut joku naiskuski jonossa edellä. Varmaan jonkun vaaleaihoisen ja pahimmillaan etnisesti suomalaisen naisen kanssa tilaus ei sujuisi yhtä mutkattomasti. Voi olla vaimon tai sukulaisen tuttu tai tutun tuttu. Varmaan jonkun suomalaisen mieskuskinkin kanssa homma voi olla arpapeliä. Suomalainen varmaan kokisi painetta jos pitäisi kertoa toiselle suomalaiselle mistä letkusta puristaa. Jos suomalaisen taksikuskin valitsee viemään maksullisen naisen luokse, niin osa saattaa kieltäytyä kokonaan. Suurin osa suomalaisistakin kuskeista veisi varmaan jonnekin ”alueelle”. Mamukuski puolestaan saattaa osallistua jopa neuvotteluun. Saako sitten kahden tai kolmannen tuodun asiakkaan jälkeen itselleen ilmaisen palvelun tai mitä muuta liikkuu. Kyseisen kuskin mukaan vähäpuheiset Suomi-miehet, joilla on ns. ”tositarpeet” mielessä pyöristävät taksat reippaasti ylöspäin. Siitä syystä iloisella asenteella asiakasta palvelemaan. Maksava asiakas on aina oikeassa.

Tämä on tavallaan sitä markkinataloutta. Ei jää covid-aikanakaan tienestit liian alhaisiksi. Voi tietenkin olla, että suomalainen taksikuski voi ajatella ammattinsa hienommaksi eikä siksi ryhdy parittajaksi. Saattaapa pelätä sitäkin, että asiakas vain kokeilee kuskia ja raportoi jopa työnantajalle. Tällaiset ylimääräiset asiat eivät paina mamukuskia.

Stereotypia suomalaisesta, joka ei liikoja puhu toteutui todella hyvin kyseisen taksipalvelua käyttäneen suomalaisen tapauksessa. ”Suihinotto” ja toisena sanan ”sinne”. Ei tarvi montaa repliikkiä muistaa. Tämä on kai sitä kansainvälistyvää Helsinkiä sitten. Jokainen tulkitsee haittamuuton tavallaan. Suomalaiset taksikuskit ovat joutuneet ahtaalle. Vähäpuheiset ja feminismin kaudella unohdetut Suomi-miehet puolestaan saavat jopa erinomaista palvelua mamukuskeilta ja omalla kielellään. Taksien kiristyneessä kilpailussa palvelu korostuu.

 

 

 

 

 

IiroNordling

Kirjoittaja on opiskellut poliittista historiaa (VTM). Lukio Bagdadin kansainvälinen koulu. Yliopistot: Turun Yliopisto, Helsingin yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu