Koulutuksen arvo tulevaisuudessa

Yhdysvalloissa on havahduttu siihen, että koronan keskellä opiskelijoille on kertynyt pahimmilaan satojen tuhansien dollarien lainoja. Jotkut ovat onnistuneet vippaamaan jopa 200 000 – 300 000 lainat niskoilleen. Aikaisemmin vanhempien odotettiin säästävän lapsilleen college rahat.

Moni nuori haaveilee opiskelusta ja koska siihen saa valtion takaamaa opintolainaa, niin siihen myös tartutaan hanakasti. Tällaisista asioista päättää siis 19-vuotiaat. Koulutus on investointi ja sen voi toki ajatella olevan lainan arvoinen asia. Nyt on koronan myötä tilanne muuttunut ja investointi voi osoittautua hukkainvestoinniksi. Yliopistot, jotka saavat verohelpotuksia yhteisöstatuksensa takia, ovat alkaneet nostamaan maksuja nuorten saadessa lainaa opintoihin. Moni on havainnut, että yliopistoista on tullut liiketoimintaa entistä enemmän. Kilpailua on käyty kyseenalaisilla keinoilla. Useampi yliopisto on rakentanut opiskelijoiden käyttöön jopa kiipeilyseiniä. Nämä hienot puitteet muistetaan kertoa pyrkimistä suunniteleville nuorille. Sellaisesta yliopistosta kannattaa maksaa muutama tonni enemmän vuodessa. Noin niinkuin 19-vuotiaan mielestä.

Osa on tosin saattanut tehdä opiskelupäätöksen vaikkapa vakaampana aikana, jolloin valitun alan näkymät ovat olleet selkeämpiä. Laina on aina vaarallinen asia. Taustalla on olemassa joku iso riski, kuten korona. Vanhemmat, joilla ei ole takausvastuuta saattavat huoletta sanoa lapsilleen, että opiskelkaa mitä ikinä teitä huvittaa ajattelematta, että lapsien lainat lankeavat jonain kauniina päivänä maksuun.

Koronan aikana valtio antoi korkovapaata lainoihin ja lopulta elokuun lopulla 2021 pyyhkäistiin 5.8 miljardin dollarin edestä lainoja listoilta. Kuulostaa kovalta luvulta: 323 000 opintolainan ottanutta sai pysyvän työkyvyttömyyden takia lainansa anteeksi. Keskimäärin lainan suuruus on ollut vajaa 20 000 dollaria. Monet ovat ottaneet valtion lainojen päälle lisäksi yksityiseltä puolelta lainaa. Ihmetyttää se, että noinkin iso määrä oli pysyvästi työkyvyttömiä. Osa varmaan on joutunut onnettomuuteen tai muuta, mutta veikkaisin huumeiden käytön olevan pahin työkyvyttömyyden aiheuttaja siellä. Varmaan suuri osa oli keskeyttänyt opintonsa, eivätkä kyenneet myymään työvoimaansa vaikka insinööreinä. Luultavasti siinä vaiheessa kannattaa jo heittäytyä työkyvyttömäksi.

Itse tapasin muutamia vuosia sitten erään kalifornialaisen lääketieteen opiskelijan, joka oli osittain intian suunnalta kotoisin, mutta USA:n kansalainen. Hän etsi Aasian suunnalta opiskelupaikkaa, jossa jatkaa opintoja. En tiedustellut mistä hän oli haalinut itselleen 100 000 dollarin lainat, mutta hänelle oli tullut seinä vastaan USA:ssa. Oman kertomansa mukaan hän oli suorittanut noin kahden vuoden opinnot. Vauhti ei riittänyt lainan myöntäjille. Kun katsoin pilvenpoltteluun koukkuun pahasti jäänyttä kaveria, en ihmetellyt yhtään, ettei opinnot edenneet. Tietenkin saadakseen rahansa takaisin, opintolainan amerkkalaiset myöntäjät olisivat olleet valmiita antamaan kaverille lisää lainaa maltillisesti, jos hän olisi jatkanut lääketieteen opintoja vaikka Malesiassa. Siellä opiskelut olisivat sujuneet elämisineen 12 000 – 17 000 dollarilla per vuosi. Intiassa mies olisi varmaankin ollut liian surkean pohjan omaava lääketieteen opintoihin.

Kahden vuoden opinnot eivät olleet kovin pitkä pätkä ja olisiko ne edes tulleet hyvitetyiksi täysimääräisesti. Jotain sen laatuista opintosuunnitelmaa edellytettiin häneltä, mikäli hän mieli lääkäriksi. Saattaa olla, että häneltäkin pyyhittiin valtion lainat pois viime elokuussa. Yksityisen sektorin lainan antajat olivat käsitykseni mukaan antaneet lisälainaa tähän päälle, koska lääkäriksi valmistuvalla olisi ollut odotettavissa olevat ansiot riittävän suuret.

Muistan uutisen ehkä 2000-luvun alusta, jossa amerikkalainen tyttö haastoi vanhempiaan oikeuteen. Vanhemmat olivat säästäneet hänelle college-rahaa opintoja varten. Vanhemmat olivat jostain syystä peruneet nämä säästöt tytöltä. Oliko taustalla huumeita tai muuta, en muista. Olisiko tyttö edes käyttänyt säästettyjä rahoja opiskelemiseen. Jotain hämärää liittyi aiheeseen. Siinä tytär eli siinä käsityksessä, että vanhempien velvollisuutena oli säästää kymmeniä tai jopa sta tuhatta dollaria lapsen koultukseen.

Tämä kertoo siitä, että ajat ovat muuttuneet. Enää ei vanhemmilla ole varoja säästellä lasten college maksuja. USA:n tiedustelupalvelun johtaja Tenet erosi virastaan 2004. Hän sanoi, ettei 170 000 dollarin vuosipalkka riittänyt enää hänelle, koska häneltä oli toinen tytär menossa opiskelemaan. Toki tyttäret olivat eliittikouluissa. No, vaikutti siinä erossa muutkin seikat, mutta taloudellisesti ilman muuta kannatti ruveta joksikin aseteollisuuden lobbariksi, että pärjäsi. Toinen vaihtoehto olisi ollut ottaa virassaan vastaan rahaa tiskin alta. Tai sitten tehdä skandaalintäyteisiä muistelmakirjoja. Niitä ei tosin yleensä kirjoitta työajalla, eikä tiedustelupalvelun miehet saa julkaistakaan virassa olleessan.

Taitaa olla Obaman ja Bill Clintonin kirjat tuottaneet miehille enemmän kuin palkkatulot pressoina. Bill Clinton on lisäksi viranhoidon jälkeen vetänyt avustusrahoja välistä ja laskuttanut suolaisia summia puhetilaisuuksista.

Bidenin pojan rahaskandaalit, joissa isän väitetään olevan hyödynsaajana kertovat omaa kieltään maan järjestelmästä. Ei ole ihme, että USA:ssa on haluttu johtajiksi Trumpin ja Swarzneggerin kaltaisia politiikkoja, jotka ovat voineet säästää veronmaksajilta pienen palkkansakin. Trump vihjailee, että kiinalaiset ovat kyenneet lahjomaan demokraatit hiljaisiksi. Varmaan tämä on haavoittuvuus USA:ssa.

Muistan USA:sta vuodelta 1999, kun paikalliset taivastelivat Bill Clintonia, joka alle 200 000 dollarin vuosipalkalla oli koko kansan ilkuttavana skandaaliensa kanssa. Eräs nuori mies korjaili isojen raepallojen autoille aiheuttamia peltivahinkoja ja tienasi lähes saman verran ahkeruudellaan. Ajat olivat hyvät silloin, bensa maksoi reilun dollarin gallonalta. Ruoka kaupassa halpaa.

Joissain amerikkalaisissa keskusteluohjelmissa on jo esitetty, että nuorten ei kannattaisi enää alkaa opiskelemaan entiseen malliin. Töitä löytyy timpureille ja rekkakuskeille, eikä millekään akateemisille paperinpyörittäjille.

Sama se on Suomessakin. Toki lääkäriksi kannattaa varmaan opiskella jatkossakin. Sen sijaan nykyistä vihreää kehitystä katsoessa, alkaa olla kyseenalaista onko jollain museovirkailijoilla enää poliittista tukea. Ruotsissa löydettiin joltain arkeologiselta kaivaukselta puinen esine, jonka naistutkijat määrittelivät mullistavan löydöksen dildoksi. Tällaisten tärkeiden arkeologisten kaivantojen sivuosumien ansiosta saattaa saada vielä jatkossakin huomiota ja rahoitusta. En tiedä kertoiko esineen arvioiminen dildoksi enemmän naistutkijoiden mielikuvituksesta kuin entiajan naisten elämästä – ja oliko esine edes naisten käyttöön.  Seuraavassa vaiheessa varmaan alkaa löytyä miesten seksivälineitä tuhannen vuoden takaa. Sitten vasta shampanjakorkit poksahtelee ja rahoitus turvataan.

Maailman ympäristön tila aiheuttaa niin paljon huolta. Suomenkin vihreiden johtoryhmän olemuksesta alkaa paistaa Greta Thunbergin tapaista huolestuneisuutta. Naistutkimus ja kaikenlaiset trans- ja muut gender tutkimukset saavat jatkossakin kasvavan osuuden. Jostakin on leikattava. Tekniikan opiskeluun ei kannata enää satsata. Jos se olisi naispoliitikoista kiinni, niin sellainen putkiaivoisuus kiellettäisiin lakiteitse. Sillä alallahan voi sitä paitsi mies tienata naisia enemmän.

+3
IiroNordling
Sitoutumaton Lahti

Kirjoittaja on opiskellut poliittista historiaa (VTM).
Lukio Bagdadin kansainvälinen koulu.
Yliopistot:
Turun Yliopisto, Helsingin yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu