Länsimaisen ihmisen vastuu sotaisaan maailmanaikaan?

Obaman kaudelta alkaen ja viimeistään Trumpin noustua valtaan ajattelevat ihmiset eri puolilta maailmaa ovat alkaneet analysoida länsimaista kulttuuria uudessa valossa. Länsimainen kulttuuri nähdään agressiivisena ja rauhattomuutta sekä riitaa kylvävänä. Tämä ei tunnu vaikuttavan ravistelevasti länsimaisen liberalismin uhoon.
Eräs mielenkiintoisista ajattelijoista on Pankaj Mishra niminen intialaistaustainen esseisti ja kirjailija, jonka vaimo on David Cameronin serkku ja muutenkin maineikkaasta suvusta tuleva britti. Pankaj Mishra kirjoitti teoksen Age of Anger – a History of the Present. Se julkaistiin alunperin vuonna 2017.

Hänen mukaansa länsimainen ihminen alkoi 1800-luvun lopulla taloudellisen vaurastumisen seurauksena muuttua rauhattomaksi ja alituiseen jännitystä ja seikkailua janoavaksi. Tuo aika oli toki imperialismin kulta-aikaa ja juuri USA:ta raivattiin valkoiselle väestölle asutettavaksi. Brittejä lähti seikkailemaan eri puolille maailmaa. Sotiin mentiin Jaavalle ja Etelä-Amerikkaan asti. Samanlaista Napoleonin ihailua esiintyi muuallakin Euroopassa. Pankaj tuntee 1800-luvun eurooppalaista kirjallisuutta ihailtavassa määrin ja osaa kaivaa esimerkkejä sieltä. Hän pohtii sitä, että valkoinen mies kamppaili alistaakseen Ranskan vallankumouksen myötä vapautuneita naisia uudestaan. Nietzschen ajatukset tukevat hänen näkemystään: ”Kun menet naisiin, ota ruoska mukaan”. Presidentti Trump olisi tämän ajattelun jatketta.

Intialaisen ja vahvasti brittiläiseen kulttuuriin liukuneen Pankaj Mishran näkemys on mielenkiintoinen sen suhteen, että 1800-luvun loppu oli käänteentekevää aikaa. Ihmisten vihaisuus ja levottomuus näkyi myös itsemurhien kasvussa. Puhuttiin edistyksestä, jonka suhteen tuli pettymys kun ensimmäinen maailmansota sota alkoi 1914. Toisaalta ilmapiiri sille oli suotuisa. On tunnettua, että sodanjulistuksesta kuultuaan itävaltalainen Hitler heittäytyi polvilleen ja kiitti Kaitselmusta siitä, että saattoi ottaa osaa suureen näytelmään.

Pankaj Mishran mukaan muut kulttuurit ovat hyväksyneet kahleet, joita suvut ja uskonnot ovat tarjonneet. Niiden sitominan ihmiset ja kansat ovat osanneet jotenkin elää sovussa keskenään. Länsimaisuuden leviämisestä hän pitää hieman provokatiivisesti esimerkkinä myös sitä, että islamilaisesta maailmasta Eurooppaan muuttaneet nuoret ovat turvautuneet jopa itsemurhavöihin.

Pankaj Mishra ei siis itse ole muslimi, mutta näkee länsimaisen hämmennyksen saaneen aikaan tuollaista käytöstä musliminuorissakin. Ateismin nimiin nykyisin vannova länsimaalainen ihminen on koko ajan valmis uusiin seikkailuihin ja sotiin. Länsimainen ihminen on halveksinut 1800-luvun lopulta alkaen rauhallista ja tasaista porvarillista elämää. Juutalainen kauppias oli halveksittu olento. Sosiologi Werner Sombart kirjoitti teoksen juutalaisista ja kapitalismin hengestä. Siis euroopplaisen piti torjua juutalaisen hengen leviämistä itseensä.
Ovatko juutalaiset sitten säilöneet sitä eurooppalaista vihan henkeä, jota alkoi Pankajin mukaan levitä länsimaiden keskuudessa 1800-luvun lopulta. Tänä päivänä juutalaisuus ainakin sionistisessa muodossa lienee enemmänkin sen nationalismille vannovan eurooppalaisuuden jatketta.

Luin aikoinaan Australialaisen toimittaja Christopher Kochin kirjan Sukarnon kauden loppuaikojen Jakartasta ( A Year of living Dangerously, josta on tehty myös elokuva). Siitä jäi mieleen lause, jossa kirjan päähenkilö pohtii 1960 luvun puolen välin levottomassa Jakartassa dilemmaa. Länsimainen ihminen tavoittelee loppuun asti romanttista rakkautta. Vaikka tietää lopulta, ettei sellaista voi saavuttaa. Mielestäni hyvä havainto sikäli, että avioliitto monissa muissa kulttuureissa on jotain muuta kuin romanttisen nälän tavoittelua. Ihmisten alistuminen kohtaloon on toisaalta taannut yhteiskunnalllista rauhaa. Länsimainen nainen siis uskoo romanttisen rakkautensa kohteen voivan oleva vaikka toisen kanssa naimisissa oleva mies. Aasiassa naiset saattavat puolustaa valloittamiaan miehiä, vaikka tappamalla kotielämäänsä uhkaavia ulkopuolisia naisia. Tämä viimeinen ei mitenkään erityisesti liity islamiin, jossa tilanne pysyy monesti aisoissa eristämällä naiset miehistä. Se kertonee enemmänkin siitä, että maailman- ja samalla yhteiskuntarauha säilyy kun ihmiset pysyvät perheidensä ja uskontojensa sallimissa rajoissa.

Länsimainen levittää rauhattomuuttaan ympäri maailmaa vaikka sotavoimalla. Tietenkin taustalla on selkeää voitontavoittelua ja raaka-aineitden varastamistakin. Jossain kommenteissa Pankajin arveltiin laittaneen peilin länsimaisen ihmisen nenänä eteen. Kirja siis kirjoitettiin suurimmaksi osin Obaman kaudella. Onko länsimainen malli ja sen sotaisa levittäminen jonkinlainen ihanne kaikkialla maailmassa? Puisia dildoja on kehitelty Suomessa eli naiset on kai tämän käsityksen mukaan vapautuneita. Tällainen malli on vain alkanut saamaan vastavoimaa muiden kulttuurien parissa.

IiroNordling

Kirjoittaja on opiskellut poliittista historiaa (VTM). Lukio Bagdadin kansainvälinen koulu. Yliopistot: Turun Yliopisto, Helsingin yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu