Nato jäsenyys ei ole mielekäs ajatus lähitulevaisuudessa

Suomessa on ollut perinteenä pitkä kuuden vuoden presidenttikausi. Vaikka se onkin rajautunut kahteen kauteen, niin siitäkin huolimatta se luo vakautta Suomen ulkopolitiikan hoitoon. Suomessa presidentin vaihtuminen on lähtitulevaisuudessa näköpiirissä ja toisaalta Sauli Niinistön kausi on päättymässä. Nämä kaksi asiaa yhdessä ovat hyvin merkittäviä taustalla olevia asioita. Niinpä minkäänlaista hätiköintiin ei ole varaa, jonkun Ukrainan tilanteen takia.

Sauli Niinistö on vaalinut suhteita Venäjän johtoon. En osaa sanoa, kuinka intiimeistä väleistä on kyse. Joka tapauksessa Venäjällä odotetaan Niinistön pitävän Suomen erossa Venäjän ongelmista. Niin on ollut Suomen linja jo tsaarin ajoilta alkaen. Sauli Niinistöllä on olan takana kaikenmaailman Nato huutelijoita, joilla on itsellään huvijahdit valmiina Ruotsiin lähtöä varten.

Sauli Niinistö ei ole Suomen Kekkonen. Hän ei toimi samanlaisessa tilanteessa. Suomi on EU:n jäsen ja siitä huolimatta monet vapisevat pelosta. Maassamme on tietyssä varsin aktiivisessa ikäpolvessa joukko äskettäin vielä nuoria vihaisia miehiä, jotka näkevät Yhdysvaltojen ja länsimaiden mahdin varsin suurena. Afganistanin tappiokin halutaan nähdä pelkästään jonkinlaisena USA:n kyllästymisenä sotimiseen – ei tappiona. Jokainen hiemankin asiaa lähemmin puntaroiva ei voi vähätellä tapausta.

No, nyt olemme taas uuden kriisin kynnyksellä. Suomessa esitetään, että Putinin tarvitsee säilyttää kasvonsa. Suomen julkisen mielipiteen silmissä Yhdysvaltojen kasvot eivät ole menneet. Se on vakaa demokratia, jolla on käytössään kovia ja pehmeitä keinoja ojentaa Putinia. Vaikuttaa jonkinlaiselta psykologiselta taantumalta ja halulta tukeutua tuttuun ja turvalliseen.

Euroopan Unioni on pelkkä sammakko, joka imee ilmaa keuhkoihinsa näyttääkseen isommalta sotilasmahdilta kuin se todellisuudessa on.

En ole seurannut Nato-keskustelua viime vuosituhannelta. Ainakin viime vuosien perusteella Natoa ajaa uskonkiihkoinen lahko. Heidän mukaansa koskaan ei ole huono aika liittyä Natoon. Aina on olemassa huono aika, mutta tulevaisuudessa voi olla vielä huonompi aika. Nettikirjoittelun perusteella tälle ryhmälle ei myöskään kalsarikännien vetämiselle ole huonoa aikaa. Aina on sopiva suojasää sellaiselle harrrastukselle. Sydämen valtaa lämmin tunne ja taas kerran känni laukaisee alitajuiset pelot itäisestä vainolaisesta.

Minäkin muistan nuoruudestani miehiä, joilla oli humalapäissään samanlaisia fiiliksiä. Eräs taiteellinen mies oli ampunut Suomi-konepistoolilla sarjan lattiaan. Ryssä ei hänen taloonsa tulisi. En kysynyt oliko tanssittanut vaimoaan, koska luodit olivat lähinnä lattiassa. Heidän ikäpolvensa puolustukseksi voi todeta konkreettisen kokemuksen Venäjästä.

Palatakseni aiheeseen. On olemassa huonoja aikoja liittyä Natoon. Syynä on epävarmuus tulevasta. Sauli Niinistö on pitänyt yllä suhteita Putiniin. Ne suhteet ovat kestäneet vastaavia vaiheita kun nyt on menossa. Toki Niinistön viiteryhmä on läntinen. Nyt jos Sauli Niinistö yhtäkkiä viime metreillä kymmenen vuoden presidenttiyden jälkeen ajaisi Suomea Natoon, sellainen saattaisi merkitä jonkinlaista petollisuutta suhteessa Venäjään. Se merkitsisi, että välit lyödään poikki ja varmaankin venäläisittäin petollisimmalla tavalla. Miksei niin tehty vuonna 2014? Sitten tällainen kuuma kivi putoaisi seuraavan presidentin syliin.

Toisekseen on luultavaa, että joka tapauksessa Venäjä tarkkailee jossain määrin Suomen tulevia presidentinvaaleja. Voi olla, että seuraavaa presidenttiä – jonka oletan Suomen kansan valitsevan – tullaan testaamaan. Ennen ja jälkeen. Olisi mielenkiintoinen ajatus, että Suomea alettaisiin ennen vaaleja liittämään Natoon. Sitten vaalit voittaisi joku länsimaalainen haukka, joka ei venäläisiä edes kättele.

Kokoomuksen kannatus on melko pientä maan sisällä, vaikkakin puolueen kannattajat äänestävätkin hyvin vaaleissa. Nato-jäsenyyden sisäpoliittisia seurauksia voi vain hahmotella. Vaikutaisi siltä, että Nato jäsenyys tekisi kokoomuksesta puolueena jonkinlaisen itsensä kuluttaneen voiman. Kyse ei siis ole kansallisesta kokoomuksesta, vaan sen perustalle väännetty EU:ta ja transatlanttista yhteyttä ajava eliitin ”kansanliike”. Sen missio lännettää Suomi tulisi sitä kautta päätökseen. Kokoomus on hyötynyt eniten Nato-optiosta, koska se on piotänyt puolueen kannattajakuntaa nälkäöisenä. Vielä ei olla saavutettua lopullista laukeamista ja raukeamista Naton käsivarsille.

Suomettuminen oli monella tavalla kielteinen asia ja se kummittelee monilla tässä Nato asiassa. Jokainen realisti Suomessa tajusi sen, ettei Suomen liikkumatila ainakaan olisi parantunut jollakin Unkarin (1956) tai Tsekin uhmakkuudella (1968). Neuvostotankkeja olisi siinä vaiheessa saanut puolustaa ihan yksin. Sen sijaan pelkästään EU jäsenyyden takia Suomen alueen loukkaaminen ei ole läpihuutojuttu. En näe isoa eroa sillä, onko Suomi Naton jäsen.

Suomen poliittisessa ”oikeistossa” (joka ei todellakaan ole kansallismielistä) ollaan jumiuduttu johonkin ikiaikaiseen pelkotilaan. Tahallaan aletaan nähdä pikku-ukkoja ja koetaan Suomen kuuluvan Venäjän komennon alaisuuteen ilman Nato jäsenyyttä. Ilmeisesti liika seurustelu joidenkin hysteeristen Nato-ämmien kanssa alkaa kantaa hedelmää.

Mikäli maamme Nato jäsenyydestä halutaan keskustella vakavasti lähitulevaisuudessa, olisi katsottava realistisesti sitä valintana, jossa meille ei välttämättä tarjota henkilökohtaista puheyhteyttä Venäjän puolelta. Alueloukkaukset ja muut nöyryytykset saattaisivat kohota uudelle tasolle. Epäilen vahvasti, että maastamme ei löydy sellaiset mitat täyttävää presidenttiä jatkossa, joka kestää paineet Naton etulinjan maana.
USA:n luhistumisen tapaisen skenaarion takia, että Suomi olisikin itse se merkittävin turva itää vastaan, joka laittaa varusmiehet kokemaan toden tuntuista sodanuhkaa. Viroa ja Balttian maita ei kannata verrata tässä. Niiden talous on alkanut nousta melko alhaiselta tasolta ja kansalla on muistissa Neuvostoliiton aika. Ovatko suomalaiset valmiita kestämään koettelemuksia vain sen takia, että sinänsä kansaa halveksiva eliitti tukeutuu oman kansan sijasta vieraan apuun? Näyttää olevan seksuaalisen suuntautumisen tapaisesta identiteettikysymyksestä tuo Nato.

Samaan aikaan ilmassa on suuria kysymysmerkkejä USA:n poliittisen tilanteen kehittymisestä.
Napoleonin ulkoministeri Talleyrand tunnetusti halusi hidastaa ministeriöinsä työtahtia. Usein asiat ratkesivat itsestään. Hätiköimällä ei tule kuin kuspäisiä lapsuksia.

+4
IiroNordling
Sitoutumaton Lahti

Kirjoittaja on opiskellut poliittista historiaa (VTM).
Lukio Bagdadin kansainvälinen koulu.
Yliopistot:
Turun Yliopisto, Helsingin yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu