Pikaruokaravintoloiden työolosuhteista

Hesburger ei ole todellakaan ainoa paikka, jossa suomalaisia opastetaan ensimmäiseen työpaikkaan. Nuori sukupolvi on tottunut sellaiseen ajatteluun, että he kertovat työehtonsa. Työtekijöitä vaihtuu hampurilaispaikoissa tiuhaan. Lisäksi sairaslomilla ja muilla on sellaista vaikutusta, että työntekijöitä varmaankin laitetaan sopeutumaan työnantajan tarpeita varten. Kyse ei ole monella nuorella mistään unelmatyöpaikasta.

Eräs kokki kertoi nuorena miehenä päässeensä 1970-luvulla Palaceen töihin. Kanamunat eivät olleet keittiömestarin mieleen. Ne lensivät seinään ja sitten alettiin uudelleen siivoamisen jälkeen. Oppi meni ilmeisesti perille. Mies kokkaili valtionpäämiehille kalastajatorpalla sitten myöhemmin. Toki arvostetussa työpaikassa esimiehen opeista kannattaa ottaa opiksi. Epäilen, että pikaruokaravintoloiden kitisemisessä on osittain kyse myös nuorten tulikasteesta työelämään.

Itse katselin itäkeskuksessa joitakin vuosia sitten Subwayn työntekijöiden touhua. Istuin erään paikan omistaneen aasialaisen miehen ystävän seurassa. Hän totesi minulle kylmästi: ”Hän ottaisi vain aasialaisia naisia töihin, jos saisi valita”. Eräs puoliksi bangladeshilainen tyttö oli ahkera ja painoi koko ajan töitä. Suomalaisella tytöllä kesti leivän leikkaaminen ja sämpylän kasaaminen. Aasialaisilla kulttuuriin kuuluu erinäiset ruokapaikat, joissa tehdään tulosta myymällä mahdollisimman paljon. Perhebisneksenä se on toki motivoivampaa kun jonkun ketjun paikassa.

Muutenkin aasialaiset tytöt opetetaan keittiöhommiin jo nuoresta pitäen. Subwayn suomalaiset blondit häipyivät takahuoneeseen ja asiakaspuolelta näkyi, kuinka he viestittelivät somessa. Jonoon saattoi kertyä 20 asiakasta. Kuuma romanssi netissä meni sen edelle. Kyse ei ole pelkästään esimiehistä ja paikan omistajasta, jota moinen sapettaa. Tuskin työkaveritkaan kiittelevät. Tällaiset lusmuilijat pistävät töitä kunnolla tekevät tiukkaan paikkaan. Asiakkaat kitisevät, kun takahuoneesta lisäleipiä hakemaan lähteneillä kestää, kun tarkistellaan puhelimesta jonkin Ilkka Kanervan kaltaisen rantaleijonan viestejä. Puutarhaa on pidettävä kosteana.

Indonesiassa olen kuullut, että nykyisen somen aikana islamilaisista madrassoista (pesantren) valmistuneet ovat suositumpia työntekijöitä. Uskonnollisissa sisäoppilaitoksissa älypuhelimet otetaan pois ja niinpä riippuvutta ei ole siellä opiskelleille päässyt syntymään. Monesti paikallisen Siwan tai S-marketin esimies on valmistunut islamilaisesta koulusta. Luotettavampia ja ahkerampia työntekijöitä.

Suomalaisen miehen kannalta kilpailu vaikkapa raksoilla tulee EU maista. Toistaiseksi Suomen kieli suojaa pikaruokapaikkojen paikat suomalaisille. Palveluammatissa pitänee osata hyvää Suomea. Raksalla ei niinkään. Romaniassa vastaavasta pikaravintolatyöstä saa 200-400 euroa kuussa. Sieltä olisi parempaa elämää etsimään tulossa porukkaa.

Malesiassa McDonaldsien henkilökuntaa tuodaan Pakistanista tai Bangladeshista. Lehdissä on ajoittain ilmoitettu kymmenien tuhansien työntekijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista vaikkapa Pakistanin kanssa. Siis muutkin ketjut, kuin mäkkäri. Ahkeria käsiä on siis tarvittaessa tulossa. Muutama paikallinen kassalle alkuun töihin. Kielen Oppii Malesiassa tosin melko helposti verrattuna Suomeen.

Eräs Kuala Lumpurin nettiravintola, jossa myytiin myös ruokaa pyöri 10 pakistanilaisen voimin. Yksi kämppä. Toiset kun menivät töihin, toiset menivät nukkumaan asunnolle (kaksio). Kahta vuoroa painettiin, 12 tunnin vuoroissa. Mikäli työvoimasta Suomessa on pulaa ja viranomaiset antavat viisumit niin jopa pikaruokaravintoloihinkin löytyy maailmalta ammattitaitoista porukkaa töihin.

Ei tarvitse olla mikään bisnesmies tajutakseen, että tässä markkinataloudessa mukavuudenhaluisella länsimaisella ihmisellä ei ole mitään tulevaisuutta. Ei ole mahdollista päästä mitaleille eikä edes pistesijoille. Kiinalaisiin verrattuna edes älynlahjat eivät riitä pitämään länsimaista minään ihmiskunnan kruununjalokivenä. Kuka jaksaa kauaa kuunnella jotain näsäviisaita neuvoja velkaantuvien länsimaiden taholta liittyen siihen, kuin vaippaka Kiinassa tai Afganistanissa tulee elää. Maksakaa ensin velkanne voi olla jatkossa vastaus.

Joissain analyyseissä on esitetty, että kiihtyvät vaatimukset työelämässä ovat eräänä selityksenä opiaattiongelmaan USA:ssa. Tämän tästä kuulee ihmeellisistä kuolemantapauksista. Tunnettu amerikkalainen NHL selostaja kuoli taannoin viisikymppisenä. Verestä löytyi kokaainia ja opiaatteja. Pumppu kai tilttasi vai oliko yliannostus. Moni suomalainenkin liikemies alkaa huomata siinä viidenkymmenen ikävuoden jälkeen, ettei ole yhtä dynaaminen kuin ennen. Lenkkipoluilta ja vastaavista yritetään saada lisäpotkua, kunnes verisuonet katkeilevat ja vastaavaa pysähdystä on edessä.

Göbbels kysyi saksalaisilta puheessaan aikoinaan: ”Haluatteko te totaalista sotaa?”. Nyt sellainen on käynnissä. Nykymuotoinen markkinatalous merkitsee sitä. Heikot sortuu elontieltä. Ei nämä velkaantuvat valtiot pysty loputtomasti toimimaan puskureina ja tasaamaaan ongelmia tässä kisassa. Kiinalaiset ja aasialaiset yleisemminkin kokevat olevansa merkittäviä tuottaessaan rahaa ja vaurautta perheelleen. Kuluttaminen ei ole se ensisijainen. Kenties tilanne muuttuu sielläkin kun rahan makuun päästään. Eurooppalaisilla saattaa olla eksoottinen arvo vaikka kiinalaisten ovimiehinä tai autonkuljettajina jatkossa.

Pikaruoka-alan työntekijöiden ongelmista on puhuttu viime aikoina. Helpomman rahan takia kannattaa varmaan blondien naisten riisua vaatteita ja jumpata salilla. Nettiin kuvia ja monetarisoimaan. Isomman tilin saa varmaan sugar daddyilta. Vuokristakin voidaan sopia kauniin ulkomuodon kanssa. Markkinataloudessa raha ei haise. Maalliset etuudet pyhittää kaikki keinot. Ihmisen arvon mitta on luettavissa tilinauhasta tai rintsikoiden väliin sujahtaneista seteleistä. Ongelma on siinä, että viimeistään 40 ikävuoden jälkeen alkaa olla valmista tavaraa kaatopaikalle. Edes minihameella ei miesten päitä käännellä.

+3
IiroNordling
Sitoutumaton Lahti

Kirjoittaja on opiskellut poliittista historiaa (VTM).
Lukio Bagdadin kansainvälinen koulu.
Yliopistot:
Turun Yliopisto, Helsingin yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu