USA:n Afganistan politiikka herättää ihmetystä

USA lähti Afganistanista, mutta kaikki taustalla vaikuttaneet syyt ja laskelmat eivät ole tiedossa. Pölyjen laskeuduttua on alkanut ilmaantumaan erinäisiä spekulaatioita asian tiimoilta.

Trumpia tukeneessa mediassa on jopa spekuloitu sillä, että Biden petti valtiota kulissien takana ohjailevan syvän valtion. Tällaistakin on saanut kuulla. Heidän mukaansa tämä ilmenee siinä, että jopa valtamedia esitti kritiikkiä Bidenia kohtaan ja päästi sotahaukkoja puhumaan kanavilleen. Tässä nähdään taustalla pitkä ketju. Obama voitti vaalit lupaamalla sulkea Quantamon vankilat ja lopettamalla sotimisen. Suurennuslasin alle on joutunut Bidenin toiminta Obaman hallinnossa. Tunnettua on se, että Biden vastusti mm. Osama bin Ladenin salamurhaamista. Lisäksi hän koki suurta turhautumista sen johdosta, ettei armeija suostunut vetäytymään Afganistanista Obaman presidenttikaudella.

Armeija sabotoi myös Trumpin vastaavia pyrkimyksiä koko tämän valtakauden ajan.Trump suunnilleen määräsi sotilaita kotiin Irakista ja Afganistanista, mutta poliittisia päätöksiä ei noudatettu. On osoittautunut, että armeija ja kulissien takana USA:ssa valtaa pitäneet tekivät omia päätöksiä informoimatta presidenttiä.

Nämä Trumpia tukeneet ovat kokeneet vahingoniloa sen johdosta, että 4 vuotta Trumpia kampittaneet sotateollisuuskompleksin pelurit saivat maistaa omaa lääkettään. Biden petti heidän odotuksensa. Täytyy sanoa, että itsekin luulin sotaisuuden roihahtavan Bidenin valinnan myötä. Bidenia tuettiin senkin takia Euroopassa, että tämän uskottiin toimivan yhteistyössä Nato-liittolaisten kanssa. Afganistanissa ja rokoteasioissa USA on osoittanut tekevänsä omat päätöksensä jopa informoimatta kumppaneitaan.

On mahdollista, että vanhojen Obaman kauden traumojen sijaan taustalla vaikuttaa sekin, että Biden haluaa keskittyä sisäpolitiikkaan. Maa on jakautunut, eikä energiaa riitä millekään Naton piirissä tapahtuville askarteluille.

Toisaalta tätä tilannetta on ollut mielenkiintoista seurata Intian median keskusteluista. Joissain arvioissa on ajateltu, että USA teki laskelmoidun liikkeen. Se vetäytyy kaikkialta lähi-idästä ja jättää talebaanit Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pakistanin ja jopa Intian ongelmaksi. Iran on ilmeisesti vetänyt Syyrian suunnalta kouluttamiaan shialaisia afgaanitaistelijoita, jotka olivat värvätty sinne puolustamaan Assadin hallintoa. Näillä kuulemma uhotaan talebaanien suuntaan. Tällainen varsinkin Irania vastaan muodostuva uhka talebaanien toimesta saattaisi lisätä Iranin painetta keskittyä omien rajojensa vartiointiin.

USA:lla on kiikarissa kuitenkin vahvasti Kiina. Innostaako talebanin valtaanousu kiinan muslimiväestöä. USA:n sotilaspiiristä on haluttu tutkailla herkällä korvalla merkkejä myös Pakistanin suunnalta. Taas oli joku pommi-isku. Pakistanin Baluschistanissa on hyökkäilty Kiinan intressejä vastaan. Pakistanin puolen talebaanien into voisi estää kauppareittien aukeamisen Kiinan ja Afganistanin välillä. Tärkeänä suuntana olisi näiden intialaisten tarkkailjijoiden mukaan myös Venäjä, jonne islamilainen radikalismi suuntautuisi.

USA vetäytyy kaikkialta Lähi-idästä tuhansien kilometrien päähän ja hiljaa ja katselee mihin tilanne kehittyy. Ja tietysti toivoo, että islamilainen pommi alkaisi suuntautua itselleen kilpailevassa asemassa olevia suurvaltoja vastaan. Tällaisia spekulaatioita esiintyy sillä suunnalla. Intia katsoo kärsivänsä tästä tilanteesta. Maan muslimiväestössäkin on innostuttu talebaaneista.

Usein päätöksentekijät tekevät politiikkaa katsoen eilispäivän esimerkkejä. Neuvostoliitto vetäytyi Afganistanista vuonna 1989. Silti valta alkoi vaihtua vasta vuonna 1992 ja lopulta vasta 1996. Jotain tällaista siirtymää USA odotti nytkin. Osama bin Ladenin arabitaistelijat olivat yrittämässä Jalalabadin valtausta vuonna 1989, mutta saivat pahasti pataansa. Shah Masoud katsoi, ettei aika ollut kypsä, eikä antanut tukeaan. Osaman joukot salamurhasivat Masoudin 9.9.2001. Osaman joukot ja ns arabitaistelijat eivät juurikaan osallistuneet sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mutta sekaantuivat pahasti . Afgaanien sisällissotiin vuosina 1989. Raporttien mukaan vuonna 1983 Afganistanissa oli 15 arabia, joista Osama bin Laden oli yksi. Toki suurelta osin elellen Peshawarissa ja apua koordinoiden. Vuosina 1986-87 arabeja oli satakunta sotimassa Afganistanin sisällä. Suurelta osin nämä pitivät Afgaanien henkeä koholla ja opettivat koraania ja muuta sellaista.

Joidenkin vanhan liiton veteraanien mukaan ne kansainvälisessä kirjallisuudessa esiintyvät suuret afgaani-arabijoukot (al Qaidan runko) olivat alueella vasta Neuvostoliiton vetäydyttyä. Heille itselleen sota ateistisia kommunisteja vastaan oli ollut pyhä sota. Terrorismi tai sekaantuminen afgaanien sisäisiin välien selvittelyihin ei lukeutunut heidän laskelmissaan sellaiseksi. Sitä toimintaa tapahtui vuosina 1989-1996.

Olin itse Pakistanissa vuonna 1996. Minulle sanottiin, että viereisessä teltassa oli 6000 jemeniläistä. En laskenut päitä, mutta luku vaikutti paikkansapitävältä. Olivat ilmeisesti talkoissa myös Afganistanin puolella kun taleban nousi valtaan niihin aikoihin.

Eräs Afganistanin sodasta kirjan vuonna 2018 kirjoittanut algerialainen sanoi, ettei muistanut jordanilaista Zarqawia Pakistanin ajoilta. Hänestä tuli siis vuonna 2004 Irakin al-Qaidan haaran johtaja. Jossain vanhassa omassa häävideossa hän näki nuoren Zarqawin. Oli kuulemma tehnyt häneen vaikutuksen juuri Jordanian vankilasta vapautuneena pikkurikollisena. Sellaista ainesta lähti sotimaan maailmaa alas ja ryhtyi terrorismiin. ISIS oli jatkoa sille hankkeelle.

En jaksa uskoa, että terrorismin edellytyksenä olevia tasapainottomia nuoria lähtisi 1990-luvun alun Al-Qaidan tai vaikka 2010-luvun ISIS seikkailun tavoin jonnekin Afganistaniin. Vanhat al-qaidalaiset ovat jo ehtoopuolella. ISIS-K eli Afganistanin ISIS on intialaisten tarkkailijoiden mukaan Pakistanin tiedustelupalvelun käsissä ja sitä käytetään talebaanien ohjailemiseen. Toki riitaa näiden kesken on. Intia nyt näkee Pakistanin tiedustelupalvelun kaiken takana ja siksi tähän on suhtauduttava varauksella.

Miten sitten vallanvaihto kävi? Nyt on ilmennyt, että talebaanien sisällä on kiistaa siitä kenelle ansio valtaannoususta kuuluu. USA:n kanssa neuvotteluja käynyt Dohan porukka näyttää olevan kateissa ja on huhuiltu näiden kuolleen tai kadonneen Kandahariin. Jossain huhuissa jopa USA:n johtoon olisi oltu näiden toimesta yhteydessä. Heidän mukaansa nykyisissä oloissa he eivät pysty toteutamaan USA:lle tekemäänsä lupausta ns. inclusive governmentista.

Kabulin valtasi Pakistania lähellä olevan Haqqaniverkoston joukot. He katsovat tuoneensa voiton talebaaneille.  Haqqanit ottivat itselleen useampia ministerinpaikkoja mm. tärkeän sisäministerin paikan. Kuulemma fyysistäkin kiistaa olisi ilmennyt kun paikoista sovittiin. Amerikkalaisten kanssa neuvotelleet ovat kadonneet jonnekin. Voi olla kyse jostain neuvottelusta liikkeen sisällä tai siitä, että vallan kaappasi USA:lle ei niinkään suotuisa porukka.

Kuuntelin Intian kanavilta puhetta siitä, että USA:lla ja länsimailla olisi jotain asemia neuvotella. 10 miljardia dollaria Afganistanin varoja on jäädytetty maailmalla. No, jos Kiina teki Iranin kanssa 400 miljardin investonti sopimuksia kymmenen vuoden ajalle, niin kyseinen 10 miljardia ei ole pitkässä juoksussa mikään iso neuvottelukortti. Mikäli haluaa kuristaa Afganistanin kansaa tässä käänteessä, se voi vaikuttaa siihen. Pidemmän päälle tuskin USA:n sijoittajat lähtevät Afganistaniin. Mineraalien ohella Kiinan etu on sekin, että afgaaneille tulee ostovoimaa ostaa kiinalaisia älypuhelia jne. Nyt jo 70% afgaaneista käyttää nettiä ja puhelimia.

Länsimaalaiset haluavat ottaa kunniaa jostain ulkomaalaisten vaikutteiden viemisestä Afganistaniin. Kyllä niitä vaikutteita on sinne alkanut levitä netin myötä enemmän. Onko kyse enemmän bollywoodin tapoaisesta kulttuurista kuin länsimaisesta on tietenkin eri asia. Tietenkin voi kysyä olisiko maahan tullut samanlaista nettiverkostoa, jos talebani t olisivat jatkaneet vupden 2001 jälkeen.

Nyt kun puhutaan talebaanien tiukkuudesta, niin länsimaalaiset toimittajat ovat kyselleet talebaanijohdolta nuorten taistelijoiden musiikin kuuntelusta. Puhelimista kuunnellaan musiikkia. Tällaista ovat ulkolaiset todistelleet.  Talebanin johdolla onkin ollut sellaista linjaa, että pitäisi keskittyä omien joukkojen uskonnollisen tason nostamiseen. Nykyisen tason talebaaninuorilla ei varmaankaan ole pokkaa mennä kieltelemään muilta musiikin kuuntelua, jos he kerran itsekin sitä tekevät. Muutos lähtee varmaan viinaa myyvien yörkerhojen kieltämisestä.

YK:n edustaja Kabulissa sanoi, että tällä hetkellä talebaanien ansiosta maassa pääsee liikkumaan vapaasti ja näkemään olosuhteita paikan päällä. Intialainen toimittaja vietiin jopa Logarin alueen kupariesiintymien tuntumaan. Tiet olivat rapautuneet ja toiminta seis. Pelkästään sillä alueella on satojen miljardien eurojen kupariesiintymät. Kiinalaiset ovat lähtökuopissaan. Toki tilannetta seurataan vielä tässä vaiheessa. Rautatieyhteyden kehittäminen Pakistanin kautta olisi tietenkin ihanne.

Kiina ei anna apua juurikaan. Se ei ole siinä kisassa mukana. Länsimaat ovat avustusten kanssa tällä hetkellä jalka oven raossa. Talebaanit saavat rahaa itselleen jostain kaupankäynneistä koko ajan.  Eli painostaminen kohdistuu nälänhädän uhan alla oleviin , ei sinänsä talebaaneihin.  He saivat Afganistanin armeijan peruna  60 000 – 80 000 ajoneuvoa. Lukuina on esitetty 22 000 Humweeta, 8000 kuorma-autoa ja muuta afgaaniarmeijan kalustoa. Tykkejä ja muuta vastaavaa löytyy ammusten kanssa runsaasti. Joissain talebaanien kuvissa oli setelipinoja polviin asti aseiden rinnalla. Kivääreitäkin oli 600 000. Niillä Afganistanin armeijan  piti pärjätä muutama vuosi ainakin tai neuvotella vallanjako talebaanien kanssa.

Sen sijaan pidemmällä aikavälillä Kiina on luoteva kumppani talebaaneille. Monet vertaavat talebaanien johdossa afgaanien riitaisuutta vuosina 1989-1996 nykyiseen. Islamilaisessa ajattelussa suurempi jihad on usein käsitetty tarkoittamaan sisäistä kilvoittelua. Se tarkoittaa myös sodasta palaamisen aiheuttamaa sopeutumista. On helppoa muistaa Jumalaa kuolemanvaaran edessä. Rauha aiheuttaa sen, että Jumala unohtuu ja kansa alkaa riidellä keskenään. Saa nähdä miten käy.

Joku asiantuntija oli sitä mieltä, että Suomen maine tahraantui kun jotain afgaaneja jäi tuomatta Suomeen. Hyi helevattu. Eikö pitäisi nimenomaan palauttaa jo nyt tuodut ja oppia tästä sodasta, että ei ENÄÄ IKINÄ mihinkään Naton seikkaluun Suomen rajojen ulkopuolelle. Monet lähtivät pakoon vain koska näkivät tilaisuuden ja olot näyttivät epävarmoilta. Minä toivon hyvää Afganistanin kansalle ja uudelle ilmeisesti omaa kansaa enemmän edustavalle hallinnolle. Siellä tarvitaan tietotaitoa jatkossa. USA:n kanssa veljeilleillä olisi ehkä ollut vaikeampaa pysyä maassa. Tulee mieleen, että tuomalla afgaaneja Suomeen, maamme epäsuorasti tunnusti syyllistyneensä vieraan valtion asioihin sekaantumiseen ja pelkäsi sinänsä aiheellista kostoa, joka olisi kohdistunut vieraan vallan – siis myös Suomen – kätyreihin.

Julkinen anteeksipyyntö Afganistanilaisille olisi parempi kuin pelastaa muutama sata hyväosaista, joista olisi enemmän iloa omassa maassaan.

0
IiroNordling
Sitoutumaton Lahti

Kirjoittaja on opiskellut poliittista historiaa (VTM).
Lukio Bagdadin kansainvälinen koulu.
Yliopistot:
Turun Yliopisto, Helsingin yliopisto

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu