Rasismi ja matala älykkyysosamäärä
Lapsena saadut alhaiset älykkyystestin tulokset antavat viitteitä siitä, että lapselle kehittyy suurella todennäköisyydellä ennakkoluuloja ja hänestä tulee aikuisena konservatiivi.
Vuonna 2009 tehty tutkimus osoitti rasismin liittyä alhaiseen älykkyysosamäärään. Brockin yliopisto Kanadassa teki tutkimuksen ja se julkaistiin Psychological Science-lehdessä.
Heikkoihin avaruudellisen, hahmottamisen taitoihin kiinnitettiin huomiota tutkimuksessa. Rajoittuneet sosiaaliset kontaktit tai kontaktit vain oman viiteryhmän eli samoin ajattelevien kanssa voivat seurata alhaisesta älykkyysosamäärästä. Maailman monimutkaisuus näyttäytyy konservatiiveille toisenlainen kuin muille vai liekö todellakin näin?
Minkälaisia tuloksia yhteiskunnan rakenteiden ja järjestyksen ymmärtämisestä saataisiin eri puolueiden edustajilta? Löytyisikö puolueen sisältä näissä asioissa runsaastikin samankaltaisuutta ihmisten välillä? Miten paljon vaikuttavat muut tekijät kuten koulutus ja koti? Ajatukset heräsivät Metrolehden kirjoituksesta, jonka otsikossa tuotiin esille alhaisen älykkyyden ja rasismin välinen yhteys. Heräsi myös sen kysymys kirjoittajan poliittisesta taustasta.
Muistoja ihmisten luokittelusta hyviin ja elinkelpoisiin ja muihin on aivan liian lähimenneisyydestä.
Maailma on monimutkainen ja ikuisessa liikkeessä. Sen varmasti myönnämme. Niinpä koen Metron kirjoituksen lähinnä kuitenkin yhdeksi kannanotoksi rasismista käytävään keskusteluun.
http://www.metro.se/nyheter/rasism-hor-ihop-med-lag-intelligens-visar-forskning/EVHlbc!xAOgdFBZbgrE/
http://pss.sagepub.com/content/early/2012/01/04/0956797611421206.abstract
Se että toteaa kaikkien konservatiivien olevan rasisteja syyllistää sinut rasistien perisyntiin…yleistämiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä en kyllin selvästi sanonut, että kyseenalaistin myös tuon tutkimuksen tuloksia ja nostin vain esille yhden näkökulman rasismiin luettuani tuo artikkelin. Tosiasia on myös se, että yksi tutkimus ei vielä vahvista tai sen jatkoksi tehnyt toinen tutkimuskaan ei riitä vielä vahvistamaan riittävästi rasismin ja alhaisen älykkyysosamäärän yhteyttä. Enpä tainnut edes kaikkia konservatiiveja rasisteiksi sanoa. Tämänkin kirjoitin: ”Maailman monimutkaisuus näyttäytyy konservatiiveille toisenlainen kuin muille vai liekö todellakin näin?”
Ilmoita asiaton viesti
”Miten paljon vaikuttavat muut tekijät kuten koulutus ja koti?”
Kotikasvatusta tuossa mutuna korostaisin: jos koti / vanhemmat ovat vailla sosiaalisia kontakteja ja ilmapiiri rasistinen niin korkeammallakin älykkyysosamäärällä varustettu joutuu opettelemaan sosiaalisten kontaktien luomista, sekä muodostamaan omat käsityksensä rasismin suhteen. Varsinkin jos kotikasvatus on ollut autoritäärinen, ts. poikkeavien mielipiteiden ilmaisemista ei ole sallittu, niihin kannustamisesta puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Seija kiitos ajatuksista, joiden taakse voin hyvin asettua.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin tuo tutkimus väittää, että myös arkuus tai rohkeus vaikuttaa puoluepoliittisiin valintoihin.
http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/107866-tutkimus-perussuomalaisilla-on-erilaiset-aivot-–-”jannaa”
Rasistiset ihmiset siis pelkäävät uusia asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Sari kiitos, pelko voi todella siivittää monenlaisia outoja ajatuksia ja tekoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ottamatta kantaa mielenkiintoiseen kirjoitukseesi niin mietin vain että kuinka natsi-Saksan johtajien Nurnbergin oikeudenkäynnin aikana mitatut korkeat älykkyysosamäärät suhtautuvat noihin mainitsemiisi tutkimustuloksiin .
Lähde: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010111112682998_…
Hjalmar Schacht, valtionpankin pääjohtaja, talousministeri, 143
Arthur Seyss-Inquart, miehitetyn Hollannin valtakunnankomissaari, 141
Hermann Göring, valtakunnanmarsalkka, Hitlerin varamies, 138
Karl Dönitz, suuramiraali, merivoimien komentaja, 138
Franz von Papen, valtakunnankansleri 1932, 134
Eric Raeder, suuramiraali, 134
Hans Frank, miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri, 130
Hans Fritzsche, propagandaministeriön virkamies, 130
Baldur von Schirach, Hitler-jugendin johtaja, 130
Joacim v. Ribbentrop, ulkoministeri, 129
Wilhelm Keitel, sotamarsalkka, yleisesikuntapäällikkö, 129
Albert Speer, varusteluministeri, valtakunnanarkkitehti, 128
Alfred Jodl, kenraalieversti, operaatiopäällikkö, 127
Alfred Rosenberg, NSDAP:n pääideologi, 127
Constantin v. Neurath, ulkoministeri, 125
Walter Funk, valtionpankin pääjohtaja, talousministeri, 124
Wilhelm Frick, sisäministeri, 124
Rudolf Hess, Hitlerin varamies 1933-1941, 120
Fritz Sauckel, NSDAP:n aluejohtaja, työvoimajohtaja, 118
Ernst Kaltenbrunner, turvallisuusvirasto RSHA:n johtaja, 113
Julius Streicher, Der Stürmer -lehden julkaisija, 106
Ilmoita asiaton viesti
Kyseessä ovat aikuisena mitatut älykkyysosamäärät. Lapsena ne ovat saattaneet olla huomattavasti matalammat.
Tiedetään, että kehitysvammaistenkin ihmisten älykkyys kasvaa aina 60 vuoden ikään asti.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan tarkoittaisi, että natsiharrastus kasvattaa merkittävästi älykkyysosamäärää? Vastaavaa muutosta kun ei muilla väestöryhmillä ole havaittavissa. Viisautta voi kyllä tulla lisää, mutta älykkyyttä ei paljonkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Älykkyystestejä on hyvin monenlaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä minä tiedän ihan kokemuksesta, niin älykkäästä lapsesta tulee aina älykäs aikuinen.
Ilmoita asiaton viesti
Millaistahan älykkyystestiä on käytetty?
Ilmoita asiaton viesti
Nykykäsityksen mukaan älykkyys riippuu sekä perimästä että ympäristötekijöistä. Käsitys siitä, miten paljon kullakin tekijällä on merkitystä, vaihtelee. Perimän osuudeksi on esitetty 40–80%:a, kun älykkyys määritellään yleisen älykkyystekijän eli g-tekijän määrittelemäksi ominaisuudeksi.
Älykkyyden kehittymisen kannalta merkittäviä ympäristötekijöitä näyttävät olevan lapsuusiän ravinto. Esimerkiksi rintaruokinta edesauttaa ja aliravitsemus ja tiettyjen ravintoaineiden vajaa saanti heikentävät älykkyyden kehittymistä.
https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=143
Aikuisiässä älykkyyttä ei juuri voi normaaliolosuhteissa pysyvästi parantaa. Useat tutkimukset osoittavat, että lasten sosiaalisiin taitoihin ja älykkyyteen voidaan merkittävästi vaikuttaa oikealla ravinnolla ja sosiaalisia valmiuksien lisäävin toimin.
Oliko natsisaskan älyköillä mahdollisesti jokin erityisen älykkyyden laji kyseessä, kun toimivat siten miten tiedämme heidän toimineen? On nimittäin olemassa toisistaan suhteellisen riippumattomia vaikkakin osittain päällekkäisiä älykkyyden lajeja tai osa-alueita
Yleisen älykkyyden teorian mukaiset älykkyystestit standardoidaan ennen maakohtaista käyttöönottoa. Mitenkähän tämä tehtiin natsijohtajien älykkyyttä mitattaessa?
Ilmoita asiaton viesti
Ensin pitäisi oikeasti määritellä, mitä rasismi on. Jos rasismia on esimerkiksi vaatimus maahanmuuton kriteerien tiukentamisesta, on suomalaisista 87% rasisteja ja heillä on siten keskimääräistä alhaisempi älykkyysosamäärä.
Se on tietysti teoriassa mahdollista, mutta silloin väestön älykkyysjakauman muoto olisi varsin epätyypillinen ja poikkeaisi tutusta kellokäyrästä. Onko tällaisesta poikkeavasta jakaumasta oikeasti havaintoja?
Jos rasismi määritellään perinteisesti rotusortona, pienenee joukko huomattavasti. Heistäkin löytyy kyllä ainakin kaksi suurta ihmisryhmää, jotka ovat todistettavasti olleet rasisteja ja joiden älykkyyttä on myös mitattu: Etelä-Afrikan buurit ja Saksan natsit. Heidän osaltaan sen todistaminen, että he olisivat olleet keskimääräistä vähemmän älykkäitä, ja että heidän hirmutekonsa johtuivat nimenomaan tästä älykkyysvajeesta, voi olla vaikeaa jopa ruotsalaiselle tiedonvälitykselle.
En kyllä oikein käsitä, miksi tuota tarvitsisi edes todistaa suuntaan tai toiseen: sen osoittaminen, että kaikki varikset ovat mustia ei kuitenkaan todista, että kaikki mustat olisivat variksia. Sama sääntö koskee niin rasisteja kuin ruotsalaista mediaa – halusivat he sitä tai eivät.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän Irjan referoima tutkimus sentään sellaista väittää, että kaikki rasistit olisivat vähemmän älykkäitä. Vaan, että jossain joukossa koehenkilöitä on havaittu jotain korrelaatiota. Siinä ”rasismi” on kaiketi testattu joillakin väittämillä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Margareta, sinä ymmärrät.
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Kyseiseen tutkimukseen tulee suhtautua erittäin ennakkoluuloisesti.
Yksiselitteisesti voidaan todeta, että Suomen 40 000 kehitysvammaisen ihmisen leimaaminen konservatiivisiksi rasisteiksi on vähintäänkin kyseenalaista.
P.S. Kehitysvammaisuudella ymmärretään heikkolahjaisuutta suurempia puutoksia ymmärtämiskyvyssä ja muussa älyllisessä suoriutumisessa.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoititko todella näin: ”Kyseiseen tutkimukseen tulee suhtautua erittäin ennakkoluuloisesti.” Tai kenties tarkituksesi olis sanoa kriittisesti, sillä minä näkisin julkaisun siltä kannalta, vaikka en olekaan kyseisen alan asiantuntija tai ainakaan tunne itseäni sellaiseksi.
Jo Bertrand Russell totesi: Ongelma on se, että fiksuimmat ihmiset ovat aina epävarmoja ja harkitsevaisia ja pohdiskelevia, kun taas tyhmimmät ovat satavarmoja omasta asiastaan ja sen oikeellisuudesta ja oikeutuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Lapsena saadut alhaiset älykkyystestin tulokset antavat viitteitä siitä, että lapselle kehittyy suurella todennäköisyydellä ennakkoluuloja.”
Ilmoita asiaton viesti
OT: Kun minä kävin, koulua niin silloin variksia oli vielä kahta eri rotua. Meillä tutumpi (harmaa)varis (Corvus Cornix) sekä nokivaris (Corvus Corone). Ne esiintyvät molemmat tanskanmaalla, mutta välttävät toisiaan ja lisääntyivät keskenään vain satunnaisesti. Silloin nämä eri populaatiot pidettiin merkkinä siitä, että rasismia esiintyy myös muilla eläimillä kuin ihmisillä.
Nykyään kai nokivaris ja harmaa varis on luokiteltu omaksi lajikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuo ”yliopiston” tutkimus on epätieteellistä väärää tietoa.
Rasismin taustalla vaikuttaa ihmisen epäkypsyys, pelot, käsittelemättömät tunnelukot.
Älykäs ihminenkin voi olla epäkypsä tunnetilaltaan.
Epäterveen hallitsemattoman pakolaispolitiikan kritisoiminen ei ole rasismia, vaan älykästä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuollaisen yksittäisen tutkimuksen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä.
Ilmoita asiaton viesti
En rinnastaisi Suomessa esiintyvää rasismia yhden suhde yhteen 30-40 -lukujen keskieurooppalaiseen dogmaattiseen oppiin tai Etelä-Afrikan entiseen apartheidpolitiikkaan. Niissä tapauksissa kyse ei suinkaan ole ollut uuden ja tuntemattoman vierastamisesta, vaan selkeistä olemassaolevista ”rintamalinjoista”.
Poliittisen suuntautuneisuuden selittäminen geeniperimällä on kuitenkin mielenkiintoinen teoria ja en sitä suoralta kädeltä olisi romukoppaan heittämässä. Nimenomaan Suomessa valtaosa varsinaisesta rasismista on juurikin sellaista ”matalaotsaista” kokemuksen puutetta, näköalattomuutta, sosiaalisten piirien tai taitojen puutttumista, uuden ja oudon pelkäämistä tyyliin ”kadulla kulkee kummallisen näköisiä ihmisiä.” Tällaisella rasismilla vaikuttaisi olevan selkeä geeniperimästä ammennettu kasvualusta.
Vastaavasti vasemmiston keskuudessa on paljon enemmän havaittavissa taipumusta kateuteen toisten yksilöiden menestymisestä. Se on verhottu kauniimpaan sanaan ”solidaarisuus” tai ”tasa-arvoisuus” j.n.e. Kateus on kuitenkin pitkälti synnynnäinen luonteenpiirre, joten siinäkin tapauksessa voisi geeniperimällä selittää aikuisiän valintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ja mitkäs olikaan ne rasistisimmat alueet maailmassa?
Ilmoita asiaton viesti
Äly on vain vähän ongelmallinen mitattava. Siinä kun ei ole kyse vain deterministisestä potentiaalista (jotkut rinnastavat älyn ihmisen pituuteen, ominaisuuteen jota ei voi lainkaan muuttaa) vaan myös asiasta jota voi kehittää. Kuinka paljon tuota voi sitten tehdä, voi vaihdella ihmisestä toiseen. Kaikista ei tule hyviä kestävyysjuoksijoita vaikka kuinka harjoittelisi, mutta se ei tarkoita sitä etteikö juoksemisessa voisi kehittyä paljonki sitkeän harjoittelun vuoksi.
Yhtä kaikki, pidän itse yhtenä länsimaiden ongelmista intelligismiä, joka saattaa olla seurausta deterministisestä ja melko äärimmäisen materialistisesta todellisuuskäsityksestä jossa kaikki palautuu helposti kalkuloitaviin ominaisuuksiin. Jos kehitetään jokin mitattava määre (vaikka tuo älykkyysosamäärä), sitten ajatellaan helposti kaiken palautuvan siihen mikä voi itsessään olla yhdenlaista rasismia (ihmisen arvo ei määrity tämän mahdollisen älyn perusteella, ei ainakaan perinteisen ihmisoikeuskäsityksen mukaan).
Tietysti älyn käsitettä tarvitaan enkä sano, etteikö länsimainen älykkyysosamäärä kertoisi jotain. Kyllä se kertoo. Mutta rasismin ja vähäisen älykkyyden yhdistäminen ei ole mitenkän helppoa. En yhtään kiistä, etteikö esimerkiksi Richard Dawkins ole älykäs, mutta hyvin arrogantti ja epähumaani hän osaa siitä huolimatta olla, tavalla joka itse asiassa saa hänet muistuttamaan joitan rasisteja. Toisin sanoen länsimaissa esiintyvä yksisilmäinen älynpalvonta voi itse asiassa lisätä rasismin kaltaista suhtautumista vähemmän älykkäisiin ihmisiin (esimerkiksi kehitysvammaiset) ja tästä syystä näen tällaisen älykkäät vs. vähemmän älykkäät (rasistit) -vastakkainasettelun aika harhaanjohtavana.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tutustunut tuohan tutkimukseen. Amerikkalaiset psykologit totetuttivat sen Nurnbergin vankilassa. Tutkimusselostuksessa todettiin vielä, että saatuihin lukuihin tehtiin ikäkorjaukset. Mitatut ÄÖ:t kun ihmisellä laskevat iän mukana.
Tuskinpa luvut kertovat natsien älykkyydestä mitään. Otetaan minkä tahansa valtion johto
ja mitataan, niin saadaan keskimääräistä korkeampia ÄÖ:itä.
Hauskaa on vertailla laivaston, ilmavoimien ja maavoimien upseerien mitattuja älykkyyksiä. Merimiehiä ja lentäjiä pidetään yleensä laiskempina kuin maavoimien kollegoitaan. Tässä taitaa olla yksi selitys.
Ilmoita asiaton viesti
”Gordon Hodson and Michael A Busseri, rely to a great extent on a measure of intelligence that has been discredited. The bulk of their data is drawn from two British longitudinal studies, the 1958 National Child Development Study and the 1970 British Cohort Study. The ”cognitive abilities” of both groups was assessed using ”standardised measures”, i.e. IQ tests, with the first group being tested aged 11 and the second group aged 10.
According to a recent paper in Nature, IQ fluctuates dramatically during adolescence, with some people’s scores improving and others’ deteriorating, and only becomes relatively static once the brain has stopped growing. It follows that a person with a below-average IQ score at the age of 10 or 11 will not necessarily have a below-average score in adulthood.
Hodson and Busseri make much of the fact that when the participants in the two studies were asked their views about a range of issues in their 30s, those who’d scored at the lower end of the ability spectrum 20 years earlier were more likely to have ”ideological orientations rooted in resistance to change and a desire to maintain existing social stratifications”. However, given that the participants weren’t re-tested in their 30s, we simply don’t know whether the group exhibiting these characteristics were at the lower end of the ability spectrum or not. Not ”empirical fact”, then, but a piece of research that’s largely worthless because of its reliance on flawed data.
Gordon Hodson and Michael A Busseri’s study has been described as ”a contender for the worst use of statistics in an original paper ever” by Dr William M Briggs, Professor of Statistical science at Cornell.
http://wmbriggs.com/post/5118/ ”
Aika paljon ko. tutkimusta on kyseenalaistettu, kuten em. teksti ja Briggsin analyysi esimerkkinä osoittaa.
”Maailma on monimutkainen ja ikuisessa liikkeessä. Sen varmasti myönnämme. Niinpä koen Metron kirjoituksen lähinnä kuitenkin yhdeksi kannanotoksi rasismista käytävään keskusteluun.”
Aika erikoinen ”kannanotto” mielestäni, sama kun Tatu Vanhasen tutkimukset ja tutkimustulokset julkaistiin kannanottona.
Ilmoita asiaton viesti
Sari Haapala en ole tuon alan tutkija ja täällä US:n puheenvuorossa voi kyllä keskustella kaikenlaisissa aiheista olematta juuri sen alan erikoisasiantuntija, josta kirjoittaa. Kykenen kyllä lukemaan tutkimuksia, sillä sitä olen tehnyt vuosia ja kyennyt myös analysoimaan lukemaani. Tiedän myös tutkimuksen heikkouksistakin jotain. Kiinnostaisi tietää miltä pohjalta sinä teet arviosi.
Jäin tekstiä miettiessäni myös kaipaamaan review artikkeleita aiheesta. Niitäkin on ilmestynyt. Katsauksissa käsitellään laajempaa tutkimusten määrää ja arvioidaan tutkimusten tuloksia. Koen että sellainen on tieteen piiriin kuuluvaa, ja aiheellista tieteellisen kommunikaation kannalta ja lopulta johtaa lähemmäksi oikeita ja relevantteja tuloksia.
Ilmoita asiaton viesti
On myös tutkittu, että korkea testosteroni pitoisuus ja alempi älykkyysosamäärä kulkevat yhdessä. Tällöin olisi loogista, jos agressiivinen lauman suojelia olisi myös vähän rasistisempi vieraita kohtaan. Hänen tehtävänsä on biologisessa mielessä turvata geeniryhmänsä kulku, jota voi uhata vieraat miehet. Mustaihoisilla miehillä on muuten korkeimmat testosteroni pitoisuudet ja taas alimmat älykkyysosamäärät.
Ilmoita asiaton viesti
En kuitenkaan ole lukenut tutkimusta, jonka mukaan naisilla yleisesti ottaen olisi huomattavasti korkeampi ÄO kuin miehillä, vaikka heidän testosteronitasonsa on huomattavasti alemmissa sfääreissä.
Ilmoita asiaton viesti
Naisia varten piti keksiä älykkyyden tilalle termi tunneäly.
Tunneälyssä naiset kuulemma peittoavat miehet mennen tullen.
Ilmoita asiaton viesti
No nyt meni hiukan aiheen reunalle. Eikä se älykkyys aina ole ihmiselle parhaaksi. Mitä älykkäämpi ihminen on, sitä avomielisempi hän on uusille ideoille ja ajatuksille. Ikävä kyllä älykkyys ja viisaus ovat eri asioita, eikä älykkyys takaa tolkkua; päinvastoin, korkea ÄO avaa ihmisen ajattelun alttiiksi sellaisille kaheliuksille ja typeryyksille mitä tyhmempi ihminen ei edes kykenisi kuvittelemaan.
Toivoisin kuitenkin, että Suomessa käytettäisiin älyä enemmän. Siihen meillä olisi varaa, mutta tuntuu, että motivaatiota puuttuu. Motivaatiokin vaatii älyä. Joten piehtaroimme ongelmissa.
Ilmoita asiaton viesti
Korrelaation löytyminen lapsuuden alhaisesta älykkyysestä ja aikuisiän rasismista ei anna perusteluja muihin johtopäätöksiin. Tyhmistä kakaroista tulee siis typeriä aikuisia, jotka ovat tavallista useammin kallellaan rasismiin.
Fiksukin voi aivan hyvin olla rasisti Halla-ahon tapaan. Ei siis päätellä, että rasismi tekee sinusta tyhmän, vaikka siltä tuntuisikin.
Ilmoita asiaton viesti
Onneksi on voitu tyhmyyden kehitystä myös vähentää oikealla ravinnolla ja koulutuksella ja sosiaalisilla suhteilla. Siitäkin on tutkimuksellista tietoa. Toki korkea älykkyysosamäärä voi olla myös haitaksi. Onhan meillä siitäkin paljon näyttöä: Anders Behring Breivikin teksti kielii huippuälykkäästä mutta todella pahasti vinksahtaneesta psyykestä. Adolf Hitlerin ÄO oli Mensa-luokkaa – samoin Stalinin, Zinovjevin ja Trotskin. Kun älykäs ihminen flippaa, hän yleensä flippaa paljon pahemmin ja perusteellisemmin kuin vähempiälyinen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei nyt aina viitsittäisi vihjailla, että freudentalistit ovat tyhmiä.
Eihän A.O.F mikään huipputiedemies ollut ja hänen rasistiset kirjoituksensa Viking -lehteen olivat eräitten tietojen mukaan legendaarisia. Siitä huolimatta freudentalismi on kyennyt elämään RKP:n piirissä pitkälti toista sataa vuotta. Kyllä siinä porukassa on varsin monia, joiden äo ylittää maagisen lukeman eli satasen, vaikka sitä ei pakkoruotsituksen puolustuspuheista huomaakaan.
Katsoisin, että rasistin asenteisiin on istutettu ylimielinen asenne muihin kansanryhmiin nähden täysin riippumatta hänen älyllisestä kyvystään.
Se, että surut puolustavat oman kulttuurinsa olemassaoloa, ei ole todiste ylimielisyydestä.
Se on todiste ylimielisyydestä, että Elisabeth Rehn ja muut huippufreudentalistit ovat ulkomaita myöten lausahdelleet ylimielisiä rasistisia kommentteja suomalaisista. Ja kuitenkin väittäisin, että E. R.:n äo kipuaa hyvinkin toiselle sadalle.
—————–
Toinen esimerkki:
Juutalaiset ovat saaneet keskimääräisesti hyviä tuloksia älykkyystesteissä, mutta arvelisin, että heidän asenteensa muihin kansoihin on enimmäkseen ylimielinen eli rasistinen.
Ilmoita asiaton viesti