Kansakunnan tila – hallituskriisi?
Nykymallinen
poliittinen eduskunnan suurensalin istumajärjestys jakaa kansalaisia
keinotekoisiin blokkeihin, salissa olematta merkittäviä
ohjelmallisia eroja huomisen hoitamisesta huomioon ottamisen
menetelmillä, puheista
huolimatta.
Mieluumminkin voitaisiin puhua yhtäläisyyksistä, joissa vain
lauseiden sanallisten pieneroavaisuuksien hiuksen hienot erot
erittelevät vasenta oikeasta.
Tämän
päivän painotus on kasvuhokema;
hyvinvoinnin
kasvu, talouden kasvu, vapaa-ajan kasvu ja elämän helppouden kasvu
sekä eniten ihmiseen vaikuttavana tekijänä automaation kasvu.
Huomisen kansalaisyhteiskunta suoravaikutteisena korostaa
osallistumista, luontoarvoja, henkistä ja alueellista autonomiaa,
lähialuetuotantoa, täystyöllisyyttä ja ennen kaikkea hyväksymistä
kutakin soveltuvimpaan ryhmään saaden arvostusta olemassa olostaan
ja osaamisestaan.
Läntinen
markkinatalous on väsynyt
Markkinatalous
ajaa globalisaatiota suhteettomine kuljetuksineen ja varastoimisen
labyrintteineen. EU-alueella on menossa varsinainen rekkaralli ilman
minkäänlaista logiikkaa tai huomioimista kokonaisuutena –
mittareina ovat hetkellinen tuotos, kustannukset yhdessä
mittauspisteessä ja kustannusten siirto toisille momenteille ja
tuotantonumeroille. Raha on nyt ratkaisijan roolissa; raha on hyvä
renki, mutta tunnetusti huono isäntä.
Mauno
Koivisto oli oikeassa sopulilaumoista
Kansalaisvaikutteesta
vapaa markkinaorientoitunut valtalehdistö säestää poliittista
nykykarttaa kukin tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti –
täälläkin rakennetaan tämän päivän informaatiota kaupallisten
etuisuuksien nimissä.
Suuret
mainostajat ja markkinoijat, kuten lehtitalojen omistusrakenteet
määräävät linjoista, jotka enimmillään ajavat päämääriä
suuren kansan mielipiteiden vastaisesti. Valtalehdistössä on
menossa ajopuuna syöksy valtapiirien patoränneihin ajaen mm.
turvallisuusoppejaan menneisyyden aallonharjoilla.
Kansakunnan
aktiivit mellastavat internetissä
Huomisen
päivän informaatiossa ja mediassa kansakunta ottaa näkyvämpää
ja suorempaa roolia keskinäiseen kansalaisviestintään.
Kansalaisesta kasvaa kehittymisen myötä varteenotettava
tiedontuottaja, johon nykytekniikat langattomuuksina jokaisen taka-
ja povitaskusta mahdollistavat.
Kansalaisvaikute
kasvaa ja yhä useampiin tapahtumiin otetaan osaa suoraan, kuten
Ville Komsi pioneerina aloitti Koijärvellä taistelun yhteiskunnan
rahamekanismeja vastaan luonnon säästämisen etuja ajaen.
Verovaroin
ylläpidettävä Yleisradio
Kansalaisten
omistama YLE eduskuntaohjattuna kuroo välimatkaa suoravaikuttamisen
iholle. YLE hakee ymmärrystä miksi nykymallisiin
talouskärventyneisiin maailman ohjausmalleihin pitää saada
paikallisempi, kansalaistavampi ja yhtenäistävämpi kehityksen
linja, jossa ihminen toimijana koetaan osaksi luonnonjärjestystä.
YLE
on astumassa kansan pariin hakien välitöntä yhteyttä ihmisiin,
jotka käytännössä jo nyt maksavat koko sen tapahtumaketjun, missä
spekulantit kasvattavat ahneuden mekanismeilla omaa yksinapaista
kulutuksen madrahokemaa.
Suomi
on kansalaistottelevaisuuden mallimaa
Me
emme nouse barrikadeille. Me olemme toistaiseksi hyväksyneet
vakuuttelut vallassa olevalta hallitukselta, että hyvin menee,
tietäen kuitenkin, ettei hyvin mene. Rahalla mittaus on muodostunut
sokeuden kulmapisteeksi. Sokeus avautuu todellisuutena rävähtäen
silmien eteen alastomana näkynä yksinäisyydestä,
osallistumattomuudesta, erakoitumisesta ja päämäärättömyydestä
ajopuuajelehtimisena ilman yhteenkuuluvuutta ja joukkoihin kuulumisen
tuntua.
Huominen
arki avautuu nopeasti,
kun
menetämme keskimäärin hyvin palkattuina perustyötämme halvempien
toverien tehdassaleihin. Seuraavaksi mm. Kiinassa 360.000 joka vuosi
valmistuvaa yhtä pätevää insinööriä saapuu osaksi
maapalloistuneen markkinatalouden työkentille imaisemaan töitä
puolta pienemmällä palkalla.
Nämä
uhkakuvat ovat todellisia. Me olemme pieni kansakunta, joka turvaa
todellisuudessa vain itse itsensä. Me olemme täydellisen
riippuvaisia viennistämme (puolet bkt:sta), meidän tuotteiden ja
palveluiden tulee olla parempia aina sen mukaisesti, mitä ne ovat
kalliimpia.
Huomista
ei voida jakaa nyt
Meidät
on jo nyt varustettu yhdellä maailman suurimmista ekojalanjäljistä;
kulutamme yksinkertaisesti liikaa. Huomisen tie on säästämisen tie
– meidän on pakko vähentää kaikkea välitöntä ja välillistä
turhuutta. Vastuun ja ymmärryksen kokonaisuudesta on kasvettava
mittoihin, jotka sopusointuvat luonnon kantokykyyn.
Me
emme ole yksin täällä
Maapalloa
jakaa 6,5 miljardia muuta ihmistä. Länsimaat, eurooppalaiset ja
amerikkalaiset etunenässä ovat osuutensa jo ottaneet ja nyt jaamme
ulkoistumisina, työpaikkasiirtoina ja toimeliaissiirtoina sitä
aiemmin ahnehdittua kasvuraaka-ainetta muille kehittyville maille,
nyt on heidän vuoronsa.
Maailmanlaajuinen
työn uudelleenjaon taistelu
Pallollamme
on menossa maailmanlaajuinen resurssien, raaka-aineiden ja työvoiman
täysuudelleenjako. Meille jää nyt sopeutumisen aikakausi – tämä
vuosisata on kaukoidän ja Kiinan vuosisata. Kiinalaisilla alkoi
erityinen kultainen sianvuosi, joka on vain kerran 60. vuodessa –
tunnetusti he ovat enneherkkiä ja uskovat loputtoman
positiivisuutensa ratkovan meidän silmissä heidän massiiviset
ympäristö- ja kaupungistumisen ongelmat. Suomi lähestyy osaltansa
myös uusia valintoja kumppaneiden etsinnässä.
Nykyinen
entisen maailman puoluepolitiikka on muutoskyvytön
Se
elää menneisyydessä uskoen kaltaisemme taloudellisen hyvinvoinnin
kasvuun, elämän automatisoitumiseen helpottamaan työtämme,
liikkumistamme kuin myös turvallistamaan lintukotoamme luonnolle
tunnistamattomaan muotoon.
Huomisen
arvoja ovat osallistuminen,
joukkoon
kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen. Näillä elämän arvoilla
saavutetaan luontaista sietokykyä oppia hyväksymään materia- ja
energiakuluksemme alentaminen merkittävästi – sillä maapallollinen
vastuunkanto alkaa sieltä, missä tämä talouden materiaalinen
kasvukulutus synnytettiin.
Meillä
eurooppalaisilla on nyt vastuunkantovuoro,
jonka
EU aloitti uusilla päästövähennystavoitteilla. Koko EU saa
yhtenäisyyden synnytetyksi julistamalla historiallisen
yhteiskuntaongelmien tuote- ja palvelukehityksen käyntiin nyt ja
heti – sen nostaen maanosamme takaisin osaajien joukkoon, missä
massiiviset ympäristöongelmat lieveilmiöineen padottiin,
eristettiin ja eliminoitiin.
Huominen
politiikka on kansalaisvaikuttamista suoraan – kansa ottaa enemmän
ohjia omiin käsiinsä ja rakentaa mekanismit uudelle
hallintojärjestelylle. Taloudeltaan yhtenäistyvä Eurooppa ei silti
poista kansallisia kokonaisuuksia, vaan oma ympäristö ja
kanssaihmiset säilyttävät omaa keskinäisyyttään. Edustamista
tarvitaan, mutta huomisen järjestelmissä sillä on jatkuva valvonta
ja vaihtotakuu koko kaudeksi. Ja lopulta Maamme laulua on mukava
kuunnella.
Ilkka
Luoma
http://www.facebook.com/first.ilkka
…
PS
Tämä
kirjoitus oli kirjoitettu jo vuonna 2007
ja tarkemmin helmikuussa – jolloin lähestyvistä
eduskuntavaaleista suomalaiset valitsivat Sauli
Niinistön (Uusimaa –
noin 60.000 ääntä) äänillä Jyrki
Kataisen johtaman
Kokoomuksen hallitukseen ja itse Jyrkin valtiovarainministeriksi –
suunnilleen tuosta valinnasta Suomi aloitti myös voimakkaan
velkaantumisen. Heräämmekö nyt tänä vuonna 2013 ennenaikaisiin
eduskuntavaaleihin ja laitamme Jyrkin oppositioon oppimaan elämän
realiteetteja?
—
http://xeox-2.blogspot.fi/2007/02/kansalaisyhteiskunta-hylk-nykyisen.html
—
Artikkelin
ingressi ja leipäteksti ovat kuuden vuoden takaa – vain
väliotsikointi
on tehty tänään … jokainen väliotsikko on kirjoituksen arvojnen
erillisenä artikkelina; siinä urakka tälle vuodelle – ennenkuin
todella saamme nuo ennenaikaiset eduskuntavaalit, ellei Jyrki
Katasien six pack hallitus saa aikaiseksi merkittäviä
kansakuntapäätöksiä kuukauden-kahden sisällä …
—
http://jontikka.blogspot.fi/2013/03/jyrki-katainen-on-selka-seinaa-vasten.html
–
—
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/himasen-viitoittama-kataishallitus-on-sein-vasten
–
—
http://portti.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=844032
– .
”Kansakunnan
tila”
-läpihuuto
vedenjakajalta kansalaisten syvistä riveistä
…
BLOG15324IL
Jos hallitus kaatuu nyt Suomessa, kuinka silloin Katainen voi siirtyä Brysseliin, pitääkö olla Suomen kansan tuki tälle menolipulle – vai halutaanko nimenomaan pelkkä menolippu? Tuleeko Erkki Liikanen mieleen?
Ilmoita asiaton viesti
Muhiiko demareista hallituksen kaatuminen, entä Jutan asema ”tiukkana tätinä”, näinköhän ammattiyhdistyssiipi panee jarrit päälle? Osinkokupla saattoi olla se viimeinen pisara?
Ilmoita asiaton viesti