Alentamalla palkkoja luomme uusia työpaikkoja
Markkinatalouden kilpailukykytaistelu ja yhteiskunnan alentuvat verokertymät vievät työpaikkoja. Automatisointi on vain sen vuoksi, koska ihminen on kallis ja erehtyväinen. Ideaalinen samapalkkaisuus työtehtävittäin koko maailmassa poistaisi osan automatisoinnin ja ulkoistuksen välttämättömyyksistä.
Kuinka paljon saamme työllistettyä, jos alennamme kautta linjan palkkoja ja mikä olisi sen vaikutus kulutukseen ja verokertymiin?
Suomi on, ainakin julkistustensa puitteissa, täynnä ”tilastopettereitä” laskemaan mitä ihmeellisimpiä teorioita ja kaavioita. Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin?
Ennen oli joka koulussa oma keittiö ja henkilökunta. Virtaviivaistus, tehoajattelu ja verovarojen ”säästö” pakottivat keskittämiseen ja keskuskeittiöihin, joista tulee kalorintarkkoja, tieteellisesti mitattuja annoksia, mutta oppilaiden mielestä mautonta liukuhihnaruokaa. Samalla menetettiin suuri määrä työtehtäviä ja koulun ruokalan yksilöllisyys katosi.
Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää ”säätää”, jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki. Yhteiskunta ja liike-elämä on täynnä vastaavia ”takaisin juurille yksilöllisyyteen” projekteja. Kuinka paljon saamme uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea; kuinka paljon työllistämme jouten olevaa potentiaalista työvoimaa?
Ajatus on yksinkertainen; pienempi palkkataso lisää työtehtäviä, huolellinen perehdytys parantaa laatua. Suomessa itse työtehtäviä on riittävästi. Pienempi palkkataso antaa mahdollisuuden hintojen alentamiseen suhteessa lisätyöllistävyyteen. Alhaisempi hintataso lisää kysyntää eli kulutusta.
Vähenevä työttömyys lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä alentaa menoja. Saako yhteiskunta pidemmällä aikajänteellä enemmän takaisin alemmalla palkkatasolla? Antaako parempi työllistyvyys jopa mahdollisuuden veroalennuksiin, koska tulontasaus ”tuottamattomille” yksilöille pienenee.
Yhteiskunnan ja lainsäätäjän ehdottomasti kaksi tärkeintä velvollisuutta on työllistäminen ja kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito. Nyt esim. valtionvarainministeriön ”numeropetterit” voisivat sijoittaa muuttujat taulukkolaskentoihinsa ja ynnäillä, mitä palkkatasoremontti voisi merkitä.
Joka tapauksessa alhaisempi palkkamaltti antaa kansainvälistä kilpailukykyä, sillä palkkatasapaino on hälyttävästi viemässä kaikki motoriseen kädentyöhön ja kohta perussuunnitteluun kuin innovointiinkin liittyvät tehtävät alemman palkkatason maihin.
Ihmisille ei ole tärkeintä itse rahamäärä, vaan palkalla saatava ostovoima. Kulutustottumukset ovat vapaaehtoisia ja niitä voidaan yhteiskunnan taholta verotuksella säätää. Ehkä lähitulevaisuuden tavaksi muotoutuu kulutuksen verotus tuote- ja palveluryhmittäin suoranaisen tuloverotuksen pienentyessä huomattavasti. Näin jokainen itse päättää, mihin osallistuu ja mitä kuluttaa. Kulutuksella ja ympäristöongelmilla on suora syy-yhteys.
Viime kädessä kansainvälistä kulutusvoimatasausta voidaan tehdä palkkamaltilla ja verosuuntauksella vapaaehtoisesti vielä nyt, toisena vaihtoehtona on pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista ja menettää työpaikat muualle. Kumpi on parempi, vai onko välimuotoa?
Ilkka Luoma
”Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin?”
Karkeasti, prosentin muutos palkkatasossa vastaa yhtä työntekijää sataa kohti, puoleen ja toiseen. Palkkatason lasku ei tosin välttämättä automaattisesti synnytä lisää työpaikkoja, vaikka tekeekin sen kannattavammaksi.
Työllistämisessä on myös muitakin kustannuksia kuin palkka, on monenlaisia maksuja ja veroja, joista osan maksaa työntekijä, osan työnantaja. Esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksut ovat kokonaisuudessaan (siis yhteensä työnantajan ja työntekijän puolelta) nousemassa ensi vuonna ainakin tuon prosentin verran. Pelkästään tämä tulee tarkoittamaan noin joka sadannen työntekijän irtisanomista, jos (ja nykyisessä lamatilanteessa myös kun) työnantaja kamppailee kannattavuuden rajoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno ja tärkeä aloitus Ilkalta.
Palkkatason sijasta olisi suotavaa puhua työn hinnasta. Nettopalkkahan on vain murto-osa työn hinnan kustannuksesta.
Pekkarinen puhui ”verotuesta” yrityksille eli siitä että yritysten maksamia veroja voitaisiin ”sijoittaa” takaisin yrityksiin työpaikkojen säilyttämiseksi.
Talous on kuitenkin syvemmässä ja pysyvämmässä muutostilassa, joten verotuki tässä ei voi taata palkkasummaa pidemmällä aikavälillä.
Työn hintaa voidaan laskea ja silti ostovoima voisi osalla työvoimasta jopa kasvaa, jos veroratkaisut ja tuottavuuskehitys pystytään sovittamaan yhteen.
Mutta Pekkarinen eikä kukaan muukaan taida uskaltaa haastaa kolmikantaa mukaan älylliseen keskusteluun.
Kohta kuulemme taas samaa soopaa hyvinvointivaltiosta, joka velkaantuu jo kymmenien miljardien vauhtia. Sen merkitystä muiden haasteiden kanssa ei oikein kukaan halua ajatella.
Ja jossain kohtaan pitäisi ajatella myös miten kasvu lähtee uudelleen käyntiin. Suomessa on aikaisemmat hallitukset päässeet helpolla, nyt ollaan aivan uudessa tilanteessa, kun kallis Suomituote ei enää ehkä pärjää uusilla markkinoilla.
Lopetetaanko vientiteollisuus kokonaan Suomessa?
Ilmoita asiaton viesti
Kun ei meistä kaikista kauniiksi ja rohkeiksi. Pienellä rahalla toimeen tulevat edelleen jotensakin pärjäävät.
Vastikkeentonta tuloutusta enempi kyselisin? Vai onko sama asia.
Ilmoita asiaton viesti
Luoma jatkaa vakuuttavaa uuden poliittisen aallon linjaa. Suomi joutuu alentaaan systemaattisesti palkkoja. Kuka ja kuinka paljon, onkin laskentakysymys.
Viimeistään seuraava hallitus tekee toimenpide-ehdotukset palkka-alen mahdollistamiseksi. Keinoja on valtiollakin, muutoinkin kuin lakiteitse.
Ilmoita asiaton viesti
Seuraavalla hallituksella on paljon murhetta. Ja kunnilla. Ja osalla kansalaisista.
Velkataakan alla valintamahdollisuudet kapenevat. Muutos tapahtuu vasta pakon edessä?
Karutonta kertomaa. Mahdetaanko kaikkia poliittisia lupauksia kyetä lunastamaan. Kuten eläkepäätöstä, joka takasi suurille ikäluokille eläke-edut, jotka kustannetaan kaiken muun tavoin jälkipolville velkana. Alkaa epäilyttämään jo Suomenkin luottokelpoisuus.
http://www.talouselama.fi/kolumni/article322849.ece
Ilmoita asiaton viesti
Kansa- ja yhteiskunnalla on yksi tehtävä ylitse muiden ja se on työnteon mahdollisuuksien luonti. Työ on tehtävä, joka velvoittaa ja antaa mahdollisuuden myös vaatia sitä. Terve kansa on työtä tekevä kansa.
Ilmoita asiaton viesti
Millois tuota asumista ja ruokaa halvennetaan? Sitten voi alentaa liksaa. Muuten puhut ihan sekoja. Todella pihalla.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään on jo valmiina kulutuksen vähentämiseen opetteleva kansa. Palkkoja on näin helpompi alentaa (kuinka paljon, riippuu asuinalueesta, työstä, perheestä ja tulotasosta), kun kulutuskin on jo reivattu pienemmälle.
Niukkuus ja sen hyväksyntä parantaa ympäristöolosuhteita. Sästäväisyys vie ihmisiä fillareiden selkään ja rasvat vyötäröltä kaventuvat, terveyttäkin syntyy. siispä: palkkoja alentamaan! 🙂
Taitaa lopulta asenteissa olla se suurin säätövara.
Ilmoita asiaton viesti
Toistan itseäni, mutta: alentakaapa ensin byrokraattien palkkoja – siitä se lähtee!
(typerää vaatia ”palkkojen alenmista” yksityisellä sektorilla noin yleisesti: niidenhän pitää olla suhteessa juuri k.o. toimialan ja tehtaan tuottavuuteen!)
Ilmoita asiaton viesti
#8 Miten me voimme pitää nykyisen hintatason yllä tässä suunnitelmataloudessa?
EU alueella on jo työn hintaa uudelleenhinnoiteltu. Sitten kun on velkaa 100 miljardia, mihin ei mene kauaa, ja korkotaso nousee niin Suomessa ollaankin aika ihmeissään eläkeläisarmeijan kanssa.
On tässä jotain muutosta edessä. Meinaan monelta kunnalta, yritykseltä ja palkansaajalta kun loppuu maksukyky. Ja se tapahtuu markkinoiden ehdoilla vääjäämättä. Suunnitelmatalous on harhaa.
Veronkorotuspaineet ovat valtavat, toisessa vaakakupissa on talouden realiteetit ja maailmantaloudessa tapahtuvat muutokset.
Ilmoita asiaton viesti
8#
Markkinatalous (siis esim. vuokrat ja ruoka) on sopeutuva, hinnat muuttuvat kysynnän kukaan. Nytkin ruoka on halventunut tarkalle ostajalle, punaiset laput, erikoistarjoukset jne …
Aiheena olikin aikaansaada tutkimus mitä seuraa, kun palkanalennukset ovat läpi linjan – siis kaikkille, johtajista lattiatasolle. Muistettakoon, että tuloksien laskiessa esim. provisiomyyjien palkka on AINA laskenut. Olisiko tässä todellakin nyt asenneilmaston muutos kyseessä?
Ilmoita asiaton viesti
10#
Paperiteollisuus on oiva esimerkki kun paperiväki puhalsi itsensä ulos ylisuurilla palkankorotuksilla, vedottiin tuottavuuteen. Ei duunari tuottavuutta kokonaan tehnyt, vaan automaatio ja viiranopeus, kunnes vieraiden maiden toveri työläinen tuli kilpailukykyisemmäksi menoeräksi monien markkinoiden keskellä.
Tosin! myös raaka-aine ja kuljetukset markkinoille maksavat. Palkkojen aletessa, myös raakapuun hinta Suomessa olisi alentunut – hiljalleen.
Ilmoita asiaton viesti
2#
Peruskysymys:
Miksi nostamme palkkojamme? Miksi sen pitää olla itsestään selvää?
Vastaus:
Tasaamme ylisuuria palkkaeroja – mikä on työn todellinen arvoero eri ammattinimikkeiden osalta ja kesken?
Onko muita syitä nostaa palkkoja, onko syynä se, että saisimme leveämmät takarenkaat, suuremman pihagrillin, sähköistetyn kesämökin tai lisää asumisneliöitä?
Ilmoita asiaton viesti
Aleneva palkkataso mukauttaa tarjonnan kaupan ja tuotannon puolella markkinaehtoisesti aikaansaamaa kuitenkin riittävän kysynnän (kilpailu), jotta business pyörii.
Pitää ottaa myös huomioon, että aleneva palkka lisää kilpailukykyä tuotantoon ja jakeluun. Lisäksi valtio saa paremmasta työllisyydestä enemmän absoluuttista verotuloa.
Eikä tässä vielä kaikki, kun palkka laskee, laskee myös verot per työntekijä, jolloin bruttovähenemä ei olekkaan nettovähenemä.
Ilmoita asiaton viesti
Kataisen joukoista löytyy excel-eerot laskemaan palkka-alevaikutukset sekä verokertymät kansantaloudelle, laskemaan mars! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Joo. Laskekaa vaan palkkoja, mutta eläkkeisiin ei sitten kosketa. Tai lyön heinällä!
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki yli 3000 euron nettoeläkkeet joutuvat samaan tarkasteluun kuin palkatkin. Huomenna yhteiskunta ei enää kykene maksamaan täysimääräisesti tämän päivän eläkkeitä kasvavalle eläkeläisarmeijalle, joka elää entistä pidempään ja sairaanhoitokulut jatkavat kasvuaan.
Ilmoita asiaton viesti
Palkka- eli kustannustalkoisiin ottavat osaa kaikki paitsi pienin ansaitseva kymmenes.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan Ilkka sinulla nyt lääkitys kohdallaan. Eivät hinnat jousta vaikka palkat joustavatkin, vai miten perustelet esim. asumisen hinnan, sähkön, polttoaineen,ruuan ja muiden välttämättömyyksien hintakehityksen. Itse työskentelen kansainvälisessä elintarvikealan jättiyrityksessä ja viime vuosi oli historiamme paras (tulos/liikevaihto). Siitä huolimatta oma palkkani on erilaisten bonus yms. tavoitteiden takia vuoden 1995 tasolla. Kuluni eivät sen sijaan ole. Ko. vuonna esim. sähkölämmitteisen asuntoni kk maksu oli 42 mk, nyt se on 136 €, ruuan ja polttoaineen sekä asumiskustannusten hinnasta nyt puhumattakaan. Mainitsemasi paperiteollisuus on surkea esimerkki työn hinnasta. Siellä työn osuus lopputuotteen hinnasta on alle 1%. Raaka-aine-, kuljetus- ja energiakustannukset ovat ne jotka aikaansaavat sen ettei Suomessa kannatta bulkkituotteita tehdä. Vai miten kuvittelet esim. suomalaisen puun pystyvän kilpailemaan esim. Etelä-Amerikkalaisen nopeakasvuisen raaka-aineen kanssa. Sitäpaitsi kaikki kasvavat markkinat ovat muualla kuin meidän lähialueilla. Et varmaan ole myöskään huomioinut sitä tosiasiaa, että paperituotteiden maailmanlaajuinen kysyntä on romahtanut pysyvästi alemmalle tasolle kiitos tietotekniikan. Ei toimistoissa ja mainonnassa nykyään tarvita enään samanlaista määrää paperia kuin ennen. Mitä tulee palkkoihin ja työehtoihin, niin missään kehittyneen läntisen euroopan alueella ei ole niin alhainen palkkataso kuin Suomessa pois lukien entiset Itäblokin valtiot. Myös työehdot / irtisanominen on helpompaa ja halvempaa kuin muissa vertailumaissa vai mitä sanot esim. Nokian case Bochum/ Suomen irtisanomiset . Eurooppa ei ikinä kykene kilpailemaan esim. Kiinan kanssa palkkatasolla vai oletkop vakavissasi sitä mieltä, että Suomessa pitäisi ryhtyä tekemään töitä muutaman euron päivä’palkalla ja Kiinalaisilla työehdoilla?
Ilmoita asiaton viesti
Tosiasia on se, että markkinatalous elää hinnoilla, jos kysyntä ylittää tarjonnan – hinnat nousevat ja päinvastoin.
On myöskin muistettava, että tiukassa hintakisassa kustannuksien säästöt vääjäämättä suoriutuvat hintoihin, jos tarjontaa enemmän kuin kysyntää – ja nyt kansa on oppinut myös säästämään ja jopa tulemaan toimeen vähemmällä – kaikki nämä seikat ajavat hintoja alaspäin.
Lopulta kuluttaja eli aivan tavallinen palkannauttija määrää mitä ostaa, siis vaikuttaa hintoihin.
Ilmoita asiaton viesti
jatkoa…
kyllä hinnat joustavat, ovat jo tehneet niin pidempään, mm. pankkien ”hinnat” – siis korot ovat alentuneet dramaattisesti, kuten kaikki asuntolainaiset sen hyvin tietävät.
Polttoaine putosi jopa kymmeniä prosentteja, kotielektroniikka on pudonnut jo vuosien ajan mukavasti – autojen hinnat ovat alentuneet, erityisesti käytettyjen jne …
Tutkimus palkkojen pudotuksesta lähtee prosenteista, emme tavoittele kiinalaisten noin 80 euron kk-keskiarvopalkkaa (kaupungit), vaan esim. 2-5% alenemaa ja sen vaikutuksen tutkimusta kansantalouteen.
Tänä vuonna useiden ansiotyössä olevien ostovoima on noussut reaalisesti jo lähes 5% —
Ilmoita asiaton viesti
Suurimmalla osalla vaikkapa myyntityössä olevilla, miksei myös tänäpäivänä tuotantotyössä olevien palkka joustaa enemmän kuin mainitsemasi 2-5%. Todelliset heilahtelut voivat olla jopa -10-30% palkasta. Aloittaessani vuonna 1993 työpaikassani oli osastollani kuusi työntekijää, nyt vain 2 vaikka liikevaihto/ tuotto on moninkertainen vuoteen 1993 verrattuna. Tämän lisäksi em. mainittu työnantajan mahdollisuus ”peukaloida” mielinmäärin palkkatasoa ”luovan” tavoiteasetannan ja vaikkapa lomauttamalla 1-2pv viikossa. Saadut kustannussäästöt eivät ainakaan omalla alallani elintarvikekaupassa ole siirtyneet kuluttajahintoihin. Meillä on ollut tapana viimevuosina korottaa kaksi kertaa vuodessa hintoja n. 8-9% kerralla ja korotukset ovat menneet hyvin läpi, johtuen osittain kaikkien hyvin tuntemasta syystä (kilpailun vähyys Suomen elintarvikekaupassa). On totta, että esim. lainojen korot ovat alentuneet merkittävästi esim. 1990-luvun alusta, mutta asuntojen hintataso on vastaavasti noussut merkittävästi, kuten myös vuokrataso. Näillämarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki ja koska näillä leveysasteilla kaikilla tarvitsee olla bambumajaa parempi asunto, niin hinnat eivät tule ainakaan isoissa kaupugeissa merkittävästi laskemaan. Joustoa voi tulla sillä tavalla, että Suomessa palataan vanhaan eli perheet asuvat todella ahtaasti pienemmissä asunnoissa perheasuntojen sijaan, mikä on osittain jo totta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Olen eri mieltä kanssasi esimerkiksi kodinkoneiden hintatasosta. Eivät hinnat ole vertailukelpoisia vanhaan tekniikkaan. Vaikkappa digiboksit, niiden keskihinta on noussut kokoajan koska nyt ihmiset ostavat kalliimpia ja monipuolisempia laitteita. Eivät perustuotteet esim. jääkaapit ja liedet ole halventuneet, päinvastoin niiden hinnat ovat nousseet. Polttoaineet ovat toki laskeneet jonkun verran, verrattuna viimevuoden huippuhintoihin, mutta ei hinta Suomessa ole laskenut maailmanmarkkinahinnan verran. Hintaa tulisi myös katsoa vähän pidemmällä aikavälillä esim. 1990 luku verrattuna nyt (oma vertaukseni palkkatasosta samalta ajanjaksolta).
Ilmoita asiaton viesti
jatkoa eli tarinan opetus on vaikka palkkoja on laskettu ja tuottavuus lisääntynyt ei ainakaan edustamassani yrityksessä ole työpaikat lisääntyneet, päin vastoin 6-4=2. Kaikenlisäksi potkut saaneiden työttömyyskorvaus on järjestään pienempi vaikka ovat ns. uhrautuneet palkanalennuksiin. Lisäksi jos uutta työvoimaa tarvitaan, niin ne hoidettaisiin luonnollisesti vuokrafirmojen orjatyön kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Lähtisivätkö tähän talkooseen mukaan myös keski- ja ylinjohto? Entä kuponkien leikkaajat?
Ilmoita asiaton viesti
Mihinkä liittoon tuo ”jaska” mahtaa kuulua kun palkkaa on jo alaspäin hilattu.
Kyllähän palkanalennusta ehdotaan yleensä vasta kun tuotantoyksikön lopetuspäätös on tehty.
Minua kiinnostaisi tietää mikä elintarvikejätti on Suomessa palkkoja jo leikannut.
Ainakin omat tietolähteeni kertovat että työtä olisi, mutta esim. ylityö käy niin kalliiiksi, ettei työtä aina kannata teettää.
Oma lukunsa on sitten se mitä tapahtuu. Vaikka emme joustaisi, niin markkinat joustavat ja työ siirtyy esim. Ruotsiin. Me kun satumme kilpailemaan avoimessa taloudessa. Ja kun kohta on velkaa 100 miljardia euroa, niin veroja pitää korottaa, joka taas vähentää talouden dynamiikkaa ja heikentää kilpailukykyä entisestää. Kohta puolet menee valtion tuloista korkoihin, kun nyt joka neljäs euro on velkaeuro.
Onko Jaska ison ja ahneen sukupolven ikäluokkaan kuuluva, Kartano maksettu, kesämökki ja osake samoin, Volvo ostettu säästöillä ja eläke-etua odotellaan.
Periksi ei anneta perkele mistään, kapitalistille.
Voi olla että Jaskalle jääkin luu käteen tässä pelissä. Nuori osaaja lähtee Suomesta, kebabbimies osaa veronsa kiertää ja jäljelle jäävä aines on sitä sukkahousujen hinnalla ostettavaa. Sekö on jaskojen perintö?
Ilmoita asiaton viesti
26#
Osa nuoremmasta ikäpolvesta laskee kylmästi vanhempiensa ja isovanhempiensa perintöjen päälle, jotka maksavat mm. ylisuuret asuntovelat.
Suomessa tulee jakoon historian suurimmat perinnöt, joilla on suuri merkitys, kun työ vähenee ja duunit karkaavat ulkomaille, mutta jossain vaiheessa pää tulee vetävän käteen – ulkomaanvelkakin on maksettava ja se vaatii vientiä.
Ilmoita asiaton viesti
Huomenta Luuserius! Palkanalennushan on varsin helppo toteuttaa esimerkiksi meillä myyntitehtävissä tomiville laatimalla sellainen myyntitavoite, jolla ei ole mitään relistista mahdollisuutta toteutua. Näin vältytään provisioiden ja bonusten maksamiselta ja palkat joustaa alaspäin vaikka yritys tekisi kaikesta huolimatta ennätystulosta. Hyvä esimerkkihän oli Nokia pari vuotta sitten kun se teki kaikkien aikojen tuloksen, niin henkilöstö jäi ilman bonuksia (tämä ei tietenkään koskenut ylintä johtoa). Mitä liittoon tulee niin kuuluun Myynnin ja Markkinoinnin ammattilaisiin jossa edunvalvonta ainoastaan on sitä työnantajien toivomaa paikallista sopimista.Eli kokoajan on joustettu alaspäin niin palkoissa kuin työehdoissa ja tuottavuutta nostettu. Mitä ylityöhön tulee, niin se on meillä ns. ”luontaisetu”, joista ei työsopimuksen mukaan erikseen makseta, niinkuin useimmiten tuotannon puolella.Se, että työ siirtyy esimerkiksi Ruotsiin (paperiteollisuus), niin siihen ei lääkkeeksi riittäisi työkustannusten aleneminen. Storan Karvinenhan on sanonut vaikka Suomessa ei tarvitsisi maksaa työntekijälle palkkaa ollenkaan, niin siitä huolimatta olisi järkevämpää siirtää tilauksia ulkomaille. Kiinan kanssa emme varmasti pysty kilpailemaan työehdoilla koskaan, vai pitäisitkö realistisena sitä että tekisimme töitä tällä hintatasolla kiinalaisella palkkatasolla.Jaska ei ole suureen ikäluokkaan kuuluva vaan 39v. kahden AMK -tutkinnon omaava asunto- ja autovelkainen, ei kesämökkiä, moottoripyörää, venettä jne omistava eikä edes isoa perintöä odottava ns. omillaan tuleva keskipalkkainen (n. 3200 €/kk) perheellinen suomalainen mies. Jaskalle ja niin monelle muullekin taitaa todellakin jäädä luu käteen tässä eläkepelissä joskus n. 30 v. kuluttua kun se aika mahdollisesti koittaa. Mutta tämä ongelma on sama kaikissa kehittyneen länsi-euroopan maissa eli teollisuus siirtyy – on siirtynyt halvempien palkkakustannusten maihin ja näinhän se on aina mennyt. Mihinkä maahan Luuserius olet itse ajatellut muuttaa tätä kehitystä pakoon?
Ilmoita asiaton viesti
Jos katsoi juuri päättyneen YLE/TV1 ”Äiti maa” – dokumentin, saattaisi ymmärtää, että loputonta kasvua ei ole. Olemme syöneet liikaa ja muuttaneet ympäristöämme yli sen kestokyvyn.
On aika vähentää kulutusta, ehkä 33% – se tarkoittaa mm. palkkojen systemaattista alentamista. Ostovoimaame on vähennettävä, nimenomaan kehittyneissä maissa ja on aloitettava laaja tulontasauas, tai muutoin pallomme ei kestä.
On toinenkin vaihtoehto, mutta sitä ei voi julkaista.
.
Ilmoita asiaton viesti
Osaatko samaan syssyyn heittää ehdotuksen, että järkyttävät suuret pienen piirin optiot, eläkkeet, palkkiot, palkat ja osingot alennetaan samalla, sillä siellähän se raha pyörii ja sitten vasta voi ruveta haaveilemaan tavallisen työläisen viimeisten pennosten ottamisesta kapitalistisen markkinatalouden ylläpitämiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Yksinkertaiset ratkaisut ovat parhaita.
Näkisin että valtion palkkalistoille olevien palkkoja pitää leikata 10-20 prosenttia koska valtion varat eivät riitä nykyään palkkojen maksuun.
Myös pakolaisten vastaanotto pitää lopettaa. Näistä tulevat kustannukset kasvavat kaiken aikaa ja lisäävät myös yhteiskunnan epätasaarvoa, kun pakolaisille tarjotaan asuntoja mutta suomalaiset joutuvat hankkimaan ne omin avuin.
Ilmoita asiaton viesti
30:lle
uskoisin, että kokonaisvaltainen tarkastelu luo luotettavuuden, jotta koko palkannauttijaryhmä lähtee talkoisiin. Osingot ja pääomat korkeammalle verolle, toistaiseksi, kuten palkkojen alennukset. Samoin suuret eläkkeet, toistaiseksi alennustalkoisiin.
Ihminen tarvitsee suojellakseen ympäristöään, vain noin 2500 euron nettotulot, kaikki muu on turhaa ja luontoa rasittavaa, varsinkin ylijäämän muuntuessa kulutukseksi ja energian käytöksi. Palkka-aletalkoo on myös ympäristönsuojelutalkoo.
Ilmoita asiaton viesti
Palkka-ale on samalla kulutusale. Emme keskimäärin lännessä tarvitse niin paljoa kuin nyt ostamme. Looginen alennus kulutuksessa on 33%.
Ilmoita asiaton viesti
Muutamien kalluppien mukaan suuri osa tavallisesta kansasta olisi valmis palkkatalkoisiin, jos se ymmärrettäisiin myös johtoportaassa ja suurien eläkkeiden saajien keskuudessa, kuten myös kupongin leikkaajien ja optioähkyröiden seuroissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kun tähän yhdistetään vaiheessa 2. Luoman viimeeksi kirjoittama artikkeli, on paketti valmis. Ensin palkan alennukset ja sitten asteittain siirtyminen pelkkään kulutuksen verottamiseen.
Ilmoita asiaton viesti