Demokratia on hokema, joka ei koskaan tavoita kaikkia

Ihmisistä pieni osa ottaa osaa demokratiaan. Demokratia toimiakseen tarvitsee aktiiviset ja osallistuvat ihmiset. Päätöskoneistoon valiintuminen demokratiassakin vaatii samoja ominaisuuksia, kuin missä tahansa muussa järjestelmässä. Määrätietoinen ja itsensä tunteva ihminen saavuttaa haluamansa missä järjestelmässä tahansa. Kaikki ihmiset eivät edes halua vaikuttaa yhteisiin asioihin. Demokratia on sana, jota valtaa pitävä mielellään viljelee.
.

Linkki keskusteluun —- Kopauta 

. 

Ihmisille kautta aikojen tärkein ryhmäominaisuus on joukkoonsa kuuluminen ja tarpelliseksi tuntemisen olo ryhmässänsä. Vain pieni osa haluaa olla vaikuttaja, suurin osa on tyytyväisiä osallisuuteen ilman päätöksentekoa. Länsimaisessa demokratiassa harva ottaa osaa laajoihin päätöksiin. Suurimmat yksilölliset päätökset ovat samat kuin muissakin järjestelmissä. Päätös milloin syödään, tehdään lapsia, mennään nukkumaan ja kuinka tehdään työt, onnistuu kaikissa järjestelmissä, tästä todistuksena hyvin lisääntynyt ihmiskunta olipa demokratiaa tai ei.

Ihminen on ryhmätoimija, joka hakee hyväksyntää ja osallistumista kaltaiseensa joukkoon. Sosiaalisuuden asteesta taas riippuu, kuinka monta yhdistävää tarvitaan jakamaan arkipäivien murheita; nämäkin ominaisuudet tarjoutuvat missä tahansa järjestelmässä. Kaltaisessamme demokratiassa yksilön päätökset ovat kiistattomia.

Niin ilmaisunvapaus kuin kokoontuminen ovat käytännössä usein merkityksettömiä, koska aina on olemassa laki, joka voi nuo pyhiksi korostetut tekijät eliminoida. Vallalla on enemmistön järjestämä harvojen päättäjien yksinvalta. Yksilö alistuu demokratiassa vaikuttajien päätökseen.

Me puutumme demokratioinemme lähes kaikkien maiden asioihin, paheksumalla muutama vuosi sitten mm. Thaimaan sotilasjärjestystä, jossa kuninkaan tahtoa kuunneltiin. Kansa hartaana hyväksyi asian, koska kuninkaassa kulminoituu heidän yhteenkuuluvuus. Suomalainen ei voi ymmärtää Thaimaan tilannetta; heillä on hyvin pitkä korkeakulttuurihistoria, kuten monilla muillakin mailla, joille me katsomme olevamme oikeutettuja huomauttelemaan.

Maapallolla demokratiasta puhuu itseasiassa vain vähemmistö. Monissa maissa kansalaisille tärkeämpiä ominaisuuksia on tunne yhtenäisyydestä, ryhmästä, joukosta ja alueesta mihin kuuluu. Vahva tieto hyväksynnästä on merkittävämpää kuin tieto, että saa äänestää kerran neljässä vuodessa.

Länsimaissa demokratia ei toteudu kuin välillisesti; annamme sen todellisen demokratian pois vaalien jälkeen, emme vaikuta jatkuvasti, emmekä enemmistönä edes halua. Purnaamme päättäjille, ja valitsemme samat edelleen johtamaan periaatteitamme, joissa puhe ja teot ovat kaksi eri asiaa. Maailman historiassa demokraia on ollut ja on häviävän pieni ideologia. Historia tuntee korkeakulttuureja, joissa kansa on kokenut turvaa, yhteenkuuluvuutta, osallistumista ja tarpeelliseksi tuntemista ilman demokratian häivääkään.

Demokratia on aikakausituote, joka elää, kehittyy ja muuntuu tarpeiden mukaisesti. Meillä ei ole mitään oikeutta muistutella, ojentaa, paheksua eikä määräillä muita, jotka ovat valinneet muita järjestelmiä. Maapallolla alueellisesti historian, tapojen ja perinteen mukaisesti eletään sopeutuneena eri järjestelmiin.

Samoin eläinkunnassa valiintuu geenistön, opitun ja kokemuksen mukaan systeemit, joiden päämääränä on tuottaa tehokkain tapa lisääntyä. Ylivallan eliminoi kaikkien lajien samankaltainen tapa maksimoida lisääntyminen, jolloin tasapaino säilyy taistelussa elintilasta hyväksyen vain oman reviirin olemassaolon ja puolustuksen.

Ihmisen demokratia on häviävän pieni ripaus historiaa kaikkein menestyneimpien lajien miljoonavuotisissa historioissa, joissa järjestelmä, menetelmät ja elosysteemit toimivat ilman meidän demokratian kaltaisia ongelmia. Sopeuma, hyväksyntä ja puolustustahto takaavat elinvoiman hyväksyen kuitenkin lajin valinnan; näissä järjestelyissa demokratia ei toimi.

Lajistoja ohjaa kokenein, vahvin ja lisääntymishaluisin yksilö tai ryhmä. Ihminen ei tunne kaikkia niitä mekanismeja, mitkä eläinkuntaa ohjaavat. Kaikki historian korkeakulttuurit ovat olleet ei-demokraattisia. Demokratia ja suora kansalaisvaikuttaminen voivat kehittyä ja muuttaa suuntaansa aikaansa seuraten.

Ilkka Luoma

29092006