Kansakunta jakaantuu – kirjoitussarja arjen työstä 4.
Demareilla on eittämätön osuus kymmenien vuosien kehityksessä kohti tämän päivän maallista hyvinvointia – voidaan kiistatta sanoa, että sosiaalidemokraatit ovat kyenneet yhteishengellä ja lakkovoimalla siirtämään osan pääomavoitoista työmiehen ja toverin lompakkoon —
[ 22042007 … yhteiskunnan yleisessä terveydenhuollossa jonotetaan, odotetaan ja saadaan yksipuolistuvaa palvelua – samaan aikaan yksityisellä puolella hoidot paranevat ja käsittelyajat nopeutuvat. Kansakunta seisoo vedenjakajallaan, missä pienen ryhmän tulotaso nousee suhteettomasti ja suuri osa leijuu jatkuvassa YT-uhassa … ]
Vahingossa kuvausteknisesti ilman manipulaatiota saatiin lippu puolitankoon kävelemällä oikeaan kohtaan, jolloin näkymä oli todellisuuden vastainen – samalla tavalla Suomi sai hallituksen, joka on todellisuutta vastaan – se ei kohtaa ymmärrystä ympäristönsä kokonaistilaan, jossa ihminen itse ja ympäröivä luonto oireilee sellaista, mihin ”vastuullisella kulutusjuhlalla ja markkinataloudella” ei parannuskeinoja luoda kokonaisuuden ehdoilla.
Kuvan kuuluisa patsas Helsingin Hakaniemessä demareiden linnoituksessa kuvastaa ottelua vastakkainasettelusta, joka on jo syntynyt jakamaan kansakuntaa vedenjakajalla. Osa ihmisistä repii yhä enemmän ”lattiatason työstä ja -kulutuksesta” itselleen osinkoja, optioita ja palkkioita. Osa taas hylkääntyy leipäjonoihin, terveyskeskusjonoihin ja AA-klinikkajonoihin yksinäistyen osallistumattomuuteen ja hyväksymättömyyteen.
Kaiken päätteeksi kirjoitetaan perunkirjoitus, jossa jaetaan mitä on jaettavissa jälkeenjääville. Tuhkasta on noussut lintuja, niin myös kansalaisliikkeitä. Demareilla on nyt yhdistymisen kausi Vasemmistoliiton kanssa – koko tavallisen kuluttajan ja työtätekevän kansanosan on nyt liittouduttava yhtenäiseksi yhteiskuntavastuuliikkeeksi, jossa rintama ei rakoile.
…
.
Hallitus on juuri muodostumassa/ muodostunut, siitä on tulossa suomalainen omakutoinen vedenjakajahallitus, jossa kohtaa kulutuksellinen markkinatalous vihreyden edustaessa vain sävyä markkinavoimien kirjokentässä. Samalla Suomi sai sosiaalidemokratian muutoskriisin oppositiossa, jossa eilisen suuri on tämän päivän pieni, vaikkei ero ollutkaan vastuuseen kuin 24.000 ääntä.
Suomi kohtaa ongelmansa seuraavien neljän vuoden aikana vedenjakajalla, jossa kiihtyvä kulutusjuhlallinen markkinatalous vastuullisuusepistolastaan huolimatta siirtää vakavien ongelmien käsittelyä tuonnemmaksi. Samalla muodostumassa oleva hampaaton entisen määrityksen vasemmistoaatteellisuus etsii juuriaan ja huomistaan kriisissä, jossa edessä on vain muutos.
Sosialidemokraattinen puolue ei hävinnyt vaaleja, vaan vaalit hävisi Suomen kansa passiivisuudessaan. Kansakunnan eheys mitataan kriiseissä ja seuraavalle hallitukselle luotiin nyt vedenjakajan kriisi kansakunnan hajotessa kahteen eri osaan ja leiriin. Toiset rikastuvat rikastumistaan – viime kädessä peruskuluttajan kukkaroista ja toinen puoli aloittaa köyhtymisensä niin taloudessa kuin henkisyydessä.
Suomi joutuu maapallollisen työnuudelleenjaon kouriin – me menetämme kilpailussa kalliin kustannusrakenteen myötä suotuisan meitä elättäneen vientiylijäämän, joka yli 10 vuotta on tahkonnut varoja osinkoina ja tulonsiirtoina – enimmäkseen investointeina ulkomaille.
Yhteiskunnan palvelut aloittavat rapautumisensa samalla kun vaihtotase vääntyy miinukselle – nyt se porskuttaa maailmanlaajusestikin uskomattoman hyviä lukuja. Loistoristelijä toisensa perään saa tilausmerkinnät telakoillemme, mutta tämäkin aika juoksee vielä vähiin.
Puoluepolitiikka hävisi kautta linjan vaalit, jossa kansakunta heitti viestin passiivisuudessaan koko riemunkirjavalle puoluekentälle. Kansa on väsynyt sisällyksettömiin sanoihin, kansa on väsynyt 12,5 eurosentin hymistelykorotuksiin selostustekstillä kuinka valtiovalta ottaa osaa mahdollisuuksien rakentamisiin meille perusihmisille ja kulutuksen lähtökohtavoimille.
Demarit jäävät oppositioon keräämään aatettaan, voimaansa ja uutta linjaa, jossa kansakunta kohtaisi joukkohengen, yhteenkuuluvuuden ja tarpeelliseksi tuntemisen olotilan. Oikeudenmukaisuudesta ei tarvitse suuresti puhua – se ei koskaan täysin toteudu, sillä ihmiset ovat yksilöllisesti laumasieluja ja heillä on mielipiteensä.
Vain koko kansakuntaa vahvasti uhkaava tekijä muodostaa kokonaishengen, jossa oikeudenmukaisuutta yhtenäisenä on helpompi jakaa. Yhtenäinen ja motivoitunut kansakunta kestää myös alenevan kulutusvoimakehityksen paremmin kuin hajallaan oleva.
Demarien ajattelukärkeä edustava vielä pikkuriikkisen ulkoministeri Erkki Tuomioja on osaltansa ratkaisijan roolissa. Hänellä on muistikuva ajoista, jolloin yhteenkuuluvuutta luotiin aatteella ja yhteisillä päämäärillä – tuo päämäärä muuten näkyy useasti Tuomiojan takin liepeessä. Rauha on saavuttamaton olotila. Niin kauan kuin on enemmän kuin yksi ihminen, on myös erimielisyyksiä ja näiden ääri-ilmiöinä sotia.
Aate on ja istuu kaikissa ihmisissä, mutta nyt se on kadoksissa useilta. Meille on syötetty ajatus vastuullisesta markkinataloudesta. Vastuullisuus markkinataloudessa, siis kilpailutaloudessa, on niin kauan täytenä mahdotonta kun on kilpailullista vastakkainasettelua ja markkinatalous on juuri sitä.
Voiton tavoittelu saa aina kohtuuttomia muotoja ja se on Suomessa viime vuosina nähty, erityisesti entisaatteellista oikeistoa lähellä olevat piirit ovat erikoistuneet ansiottomaan kähmintään ja tulonjakoon sellaisilta, jotka todellisuudessa nämä miltei kaikki voitonsaavuttamisedellytykset ovat luoneet.
Demareilla on yksi tie Suomessa. Heidän on rakennettava se oikea vastuullinen yhteiskuntatalous ja -henki vastineeksi vääjäämättä epäonistuvalle kasvumarkkinataloudelle. Olemme jo nyt kuluttaneet koko maapallon tilaan, josta ei paluuta aikaisempaan ole.
Meillä on jäänyt sopeutumisen nieltävä katkera kalkki, pakkosäästöt ja kulutuksen hillintä. Nämä teesit vaativat toimintaa ja uusdemarit voivat ottaa täältä kansalaisliikkeenä – ei siis enää puolueena – vastuun työmiehen hellään kouraan. Niinistökin viittasi työläisiin, joita me kaikki itseasiassa olemme – meille vaan jää erisuuruisia summia kukkaroon kulutuksen alttarille uhrattavaksi välttämättömyyksiin ja ei niin tarpeelliseen.
Kansalaisliikkeet ovat kansakunnan yhteenkuuluvuusryhminä toiminnan ja aatemaailman iholla. Kansakuntaa yhdistetään tavoitteilla, joita ei ole puoluepoliittisesti kuorrutettu sanahelinöihin vailla normaalijärkisen ymmärrystä.
Kansalaisliikkeillä on aina kirkkaat tavoitekuvat: kulutus puolitetaan, bensiinin käyttö lopetetaan, kansalaispalkka työvelvoitteella asetetaan, todellinen kulutusvero haitallisuuskorotuksella säädetään jne.
Demarit voivat tehdä nyt neljässä vuodessa muodonmuutoksen aktiiviseksi kansalaisliikkeeksi, jossa jäsenyys saa kunnian ja vetovoiman. Henkilöitä vaihtuu ja aate kirkastuu. Kuluttaminen ja hokema täysturvatusta hoivayhteiskunnasta on mahdottomuus, mutta mahdottomuus ei ole luoda henkeä, jossa kaltaisryhmä kokee voimansa toinen toisestaan ja ryhtyy tekoihin päämäärin, jotka ovat kaikille ryhmässänsä samat.
Demareiden on kuoriuduttava vuosikymmenien jämähtäneestä esihistoriamuistelosta kohtaamaan nyt vallitsevan kuluttamiseen keskittyvän markkinatalousmekanismin. Kuluttaminen ei ole arvo, se on rasite. Meidän ekologinen jalanjälkemme on yksinkertaisesti liian suuri – yksi maapallon suurimmista.
Meidän on varauduttava vaikeisiin aikoihin. Markkinataloushallitus ei ratkaise tämän eikä erityisesti huomisen päivän ongelmia – se ei ole valmis vahvoihin leikkauksiin ja toimiin, joissa kansakunta paimennetaan tekoihin, joita se ei julkisesti halua, vaikka sisimmässään tietää radikaalienkin toimenpiteiden olevan välttämättömiä.
Demarien kauhu on pieni äänestysprosentti
Demarit eivät hävinneet SAK-mainoksella, he hävisivät äänestämättömyydelle. Kerskakulutusmainos oli liian todellinen, se vain tehtiin väärin – ruoan, perustarpeemme kanssa ei leikitellä julkisesti. Mässäily oli totuus, jota tapahtuu yhä enemmän tällä vedenjakajalla, jossa tuloerot jyrkistyvät ja vatsanseudut kasvavat.
Meidän on tehtävä päätöksiä kansakunnan vahvuudesta, missä kouluttautuminen on lähtökohta 1. Seuraavaksi on tartuttava epämiellyttävään seikkaan – perinnöt ovat tänään ja huomenna suuremmat kuin koskaan ja osa noista varoista tulee menemään vanhusten omaan hoitoon ja huolehdintaan, tulontasaus ei jaksa huomenna enää tätä nykyistä hoivayhteiskuntamallia ylläpitää. Rahaa ei yhteisessä laarissa ole riittävästi.
Teesit
Lähtökohta 1
– kouluttautuminen on jatkuvaa ja koko järjestelmä on pantava remonttiin, edellytykset remontin teolle pitää tapahtua nyt jo tämän vedenjakajahallituksen aikana. Oppiminen, osaaminen, innovaatiot ja ennen kaikkea uteliaisuuden vilpitön hyväksyminen takaavat menestymisemme, esim. ympäristöteknologialalla, jossa voimme nousta sen eräillä osa-alueilla maailman huipulle. Suomalaiset ovat rakentaneet Nokian amerikkalaisille omistajille. Huomenna ei enää kaikki ole myytävissä, me tarvitsemme oman kansallisen omaisuuden, jolla ei ole hintalappua.
Lähtökohta 2
– kansalaisiin on puhallettava yhteishenkeä ja se ei tapahdu räikeillä epäoikeudenmukaisuuksilla yhtiöiden tulojen jakamisessa – on luotava uusi ajattelu siitä, ketkä ja miten voitonedellytykset luodaan ja jaetaan.
Eriarvoistuva ja uusluokkajakoa lietsova malli on nyt meneillään – osa kansasta on jatkuvan YT-uhan alla, toisaalta jatkuvaa työtä ei enää ole, on vain yrittämisen meininki, jossa olemme itsemme herroja hinnoittaen itsemme kukin tavallansa. Yksilöiden yhteenliittyminen on kansalaisyhteiskunnan suojelluin ominaisuus ja kaikki voivat rakentaa ryhmiä lobbaukseen ja painostukseen – luoden itselleen arvoisensa elämän keskipisteen.
Kiina, joka on nouseva maailman valta ja omien sisäisten ongelmien tyyssija ( ja meillä monien selityksien sija miksi meillä menee niin kuin menee…) – voisi antaa meille tuhansia vuosia vanhana historiana yhden hyvän neuvon. Se on ominaisuus, miten huolehdimme itseämme ja ympäristöämme.
Kiinalaiselle on tärkeämpää nähdä hyvinvointi lähipiirissänsä kuin pelkästään itsessä. Tämä ero kollektivistisesta ajattelusta meidän individualismiin on se suuri ero, joka nyt nostaa Kiinaa suurimmaksi talousmahdiksi.
Kiinalaiset ymmärtävät, että yhteenkuuluvuus, hyödylliseksi tunteminen ja luottamus kokea osallistumista ja oikeudenmukaisuutta omassa ryhmässään on kaiken lähtökohta. Yksilö on valjastettu lähipiirin eduksi, ja näin yksilö on turvassa omassa yhteenkuuluvuusryhmässänsä.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU — TIEDE
………………………………………
Kuvakokoelma ylläolevaan kirjoitukseen [ 1 – 6 ] :
1) IMG_0602.JPG
— http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184565/ —
Teksti 1)
Kuvan kuuluisa patsas Helsingin Hakaniemessä demareiden linnoituksessa kuvastaa ottelua vastakkainasettelusta, joka on jo syntynyt jakamaan kansakuntaa vedenjakajalla. Osa ihmisistä repii yhä enemmän ”lattiatason työstä ja -kulutuksesta” itselleen osinkoja, optioita ja palkkioita. Osa taas hylkääntyy leipäjonoihin, terveyskeskusjonoihin ja AA-klinikkajonoihin yksinäistyen osallistumattomuuteen ja hyväksymättömyyteen.
2) IMG_0603.JPG
— http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184593/ —
Teksti 2)
Demareiden puoluelinnoitus Helsingin Hakaniemessä peräänkuuluttaa jäseniään palaamaan takaisin, kuin Gabrielille paluukutsu muinoiselta tytöltä. SAK:n kerskakulutusmainos ei hävittänyt demareiden kannatusta, vaan mainoksesta syntynyt ruokapilkkaa koskeva pahennus. Mainos oli edellä aikaansa, mutta liian kirkas – totuutta lienee edelleen vaikea katsoa silmiin ja tuomio oli valmis.
3) IMG_0606.JPG
— http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184605/ —
Teksti 3)
Demareiden päälinnoitus, puoluetoimisto sulkee oviaan kesällä aikaisemmin, joko kesäajan takia tai ihmisten vapaa-ajan hyväilemiseksi. SDP ”hävisi” Kokoomukselle vain 23.000 äänellä, siis koko maassa. Sauli Niinistö sai yksin 60.000 ääntä demareiden vankalta äänialueelta, SDP siis ”hävisi” Niinistölle, ei Kokoomukselle. Vedenjakajatappio oli onni demareille, sille nyt he voivat uudistaa itsensä neljässä vuodessa ja tulla takaisin kansakunnan vastuuliikkeenä korjaamaan syntyneet ja syntyvät virheet. Kansakunta saa herätyksensä kokemaan ympäristönsä tilaa kaikkinensa.
4) IMG_0608.JPG
— http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184615/ —
Teksti 4)
Kaiken päätteeksi kirjoitetaan perunkirjoitus, jossa jaetaan mitä on jaettavissa jälkeenjääville. Tuhkasta on noussut lintuja, niin myös kansalaisliikkeitä. Demareilla on nyt yhdistymisen kausi Vasemmistoliiton kanssa – koko tavallisen kuluttajan ja työtätekevän kansanosan on nyt liittouduttava yhtenäiseksi yhteiskuntavastuuliikkeeksi, jossa rintama ei rakoile.
5) IMG_0611.JPG
— http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184635/ —
Teksti 5)
Vahingossa kuvausteknisesti ilman manipulaatiota saatiin lippu puolitankoon kävelemällä oikeaan kohtaan, jolloin näkymä oli todellisuuden vastainen – samalla tavalla Suomi sai hallituksen, joka on todellisuutta vastaan – se ei kohtaa ymmärrystä ympäristönsä kokonaistilaan, jossa ihminen itse ja ympäröivä luonto oireilee sellaista, mihin ”vastuullisella kulutusjuhlalla ja markkinataloudella” ei parannuskeinoja luoda kokonaisuuden ehdoilla.
6) IMG_0612.JPG
— http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184663/ —
Teksti 6)
Eduskunta alkaen vaalijärjestelmästä on tulevan remontin esitilassa, nyt paalutetaan perustuksia kestokykyyn mihin yhteiskuntamme joutuu oppimisessa, kouluttautumisessa, terveydenhoidossa, hoivaperiaatteissa, tulontasauksessa ja ennenkaikkea kansakunnan yhteenkuuluvuus- ja osallistumisjärjestelyissä, missä se aivan tavallinen kansakunnan osa saa kokonsa mukaisen sijan valtajärjestelmissä – on syntynyt uusien kansalaisliikkeiden aika.
……………………………………………………………………
Ylläolevia linkkien alta saatavia kuvia saa käyttää vapaasti alun kolumnin kanssa. Copyright by Ilkka Luoma 2007 [ 14.huhtikuuta armon vuonna 2007, juuri ennen uuden hallituksen nimeämistä ]
Hieno kirjoitussarja!
Kiitos, laittaa ajattelemaan tätä nykypäivän itsekohokaspolitiikanhoitoa!
Ilmoita asiaton viesti
Lisäys:
Luoma on osannut ennustaa lähes prikulleen tämän päivän tapahtumat jo vuonna 2007, silloin, kun meillä meni lujaa, niin lujaa, että jotain jäi huomaamatta!
Ilmoita asiaton viesti
Tuli luettua Suomen Pankin julkaisu joulukuulla 2007 – ei muuta, … no vähän mielikuvitusta ja yleistietoa. Kiitos kuitenkin kannustuksesta 🙂
Itse asia:
Demareilla on nyt paikkansa, varsinkin, jos vaaleissa ulkoisen rahan käyttöä voimakkaasti vähennetään – Kokoomus on aina ollut suurin rahankäyttäjä ja se myös eniten tulee häviämään, jos rajoituksia tulee – silti Kokoomus ja Keskusta tulevat saamaan vaalirahansa – alkaa vimmattu jäsenkampanja – miksi demut ei aloita sitä jo nyt?
Sitoutumaton Ilkka Luoma
Ilmoita asiaton viesti
Kepun, ja vähäisemmässä määrin muidenkin suurien puolueiden tukena on vielä laaja kk palkattujen äänestäjien joukko. Kepu ei todellista rökäletappiota ota vaikka mitä paljastuisi.
Sossuilta puuttuu uskottavuus ja sen mukana kaikki. Toki vuosittain harveneva urautuneiden joukko raahusta äänetyskoppiin punaista viivaa vetämään vaikka politiikka onkin täyttä shittiä, mutta kuitenkin se uusien äänestäjien joukko joka valitsee 3 suuresta sen puolueen jonka puheenjohtajalla on suurimmat kannut on melko pieni 😀
Ilmoita asiaton viesti
Niin, johtajasta ja tämän karismasta se on lopulta aika paljon kiinni – sen on historiakin jo niin usein näyttänyt. Missä piilee se Suomen tosi karisma?
Kannujen koolla lienee pienen pieni funktio 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Seuraavissa vaaleissa Kokoomuus saa voiton ja muodostaa uuden porvarihallituksen pääministerinään Katainen. Muut hallituspuolueet ovat Kepu ja Vihreät sekä RKP. Kaksi viimemainittua ovat tilkepuolueita, joiden avulla hallitus saadaan kasaan ja jotka itse ovat hallituksessa millä ehdolla hyvänsä.
SDP ja Vasemmistoliitto kärsivät vaalitappion. Persut petraavat hieman ja kristilliset ovat ennallaan. Siinä se.
Suomi muuttuu yhä oikeistolaisemmaksi ja ns. hyvinvointivaltio kuihtuu. Sen tilalle tulee toinen hyvinvointivaltio, jossa raha ratkaisee hyvinvoinnin yhä enemmän.
Vihreät saavat kiristettyä tuotantotoiminnalle yhä uusia veroja, jotka johtavat teollisuuden siirtymään ulkomaille. Työttömyydestä tulee liian suuri taakka kutistuvalle kansantaloudelle. Suomi kohtaa todellista köyhyyttä, josta ei vielä tiedetä.
Ilmoita asiaton viesti
6#
Teollisuden bulkki- ja sarjatuotanto on jo siirtynyt, ja ei aina omina yhtiöinä vaan työpaikkamenetyksinä kokonaisuudessaan. Huomenna oikeisto-vasemmisto ajattelu menettää merkitystään, pikemminkin kyseeseen tulee lähempänä vai kauempana kansalaisista. Puolueet näivettyvät ja tilalle tulee kansalaisliikkeitä. Murros on jo alkanut.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on jo siirtänyt yhtiöiden ja pääomavaltiaiden muodossa vapaaehtoista ”kehitysapua” mm. Kiinaan suurin määrin ja nuo alun alkaen suomalaisin voimin tehty työ ja ostovoima, on siirtynyt hyödyntämään pääomia, omistajia ja uuden asemamaan väestöä.
Ilmoita asiaton viesti
täällä lanseeratut vedenjakajahallitus ja näyttötalous ovat aivan erinomaisia ilmauksia! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
9#
näyttötalous on markkinataloudesta oleva ääri-ilmiö. Toisaalta koko eläinkunta lisääntyäkseen ja kilpaillakseen mahdollisuudesta siihen on elänyt näyttätaloudessa aina.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on demujen tämän päivän ideologia? Tähän jos Urpilainen vastaa hyvin, saa hän menestystä, mutta pahoin epäilen, että saamme vaan latteuksia.
Ilmoita asiaton viesti