Ei vain ilmasto- , vaan kulutusverollinen ympäristöseloste
Otsikoihin on ilmestynyt vaatimuksia ilmastohaittamerkinnöistä – se vain ei riitä. On kokonaisvaltainen ajattelu, jossa jokaisella tuotteella ja palvelulla on oma yksilöllinen ympäristöjalanjäljen ja elinkaariajattelun tuote- ja palveluseloste. Näistä ominaisuuksista lasketaan myöhemmin kulutus- ja haittaverot, jotta ympäristöpilaajat saadaan tilille.
[21012007] — Ihmisen elo on liikkumista paikasta toiseen tavaroineen. Toinen harrasteemme on käyttää energiaa näyttämiseen, käyttämiseen ja lopulta myös tarpeeseenkin. Olemme ansioituneita niin materia- kuin ilmastomuuttajiakin. Olipa ilmiöiden takana ihminen tai ei, niin kaikki kuluttamamme tuotteet ja palvelut voidaan merkata asianmukaisilla turhuus- ja haittatarroilla.
Ulkona ei ole lunta, emmekä saa unta taistellessamme syistä syvistä; auringon pilkut, taustasäteilyn muutokset ja ihmisen oma toiminta saavat kukin osansa. On perin selvää, että yhtenä keskipisteenä on meidän oma kulutus. Ihminen on koko maapallon historiassa kaikista eliöistä eniten muuttanut maapallon pintaa materiamuutoksina.
Olemme ainut eläinlaji, joka tietoisesti käyttää ulkopuolista energiaa täyttääkseen mielihalujansa. Me kulutamme enemmän biomassaa ja raaka-aineita elokiloa kohden, kuin mikään muu eläin- tai eliölaji. Me muutamme ympäristöämme omien mielihalujemme, tarpeidemme ja kuviteltujen oikeuksiemme myötä kiihtyvällä tahdilla.
Jokainen käyttämämme tavara, palvelu tai muu kulutuksen kohde on ympäristömerkittävä selvällä haitta- ja turhuustarralla ja kirjattava ”maailman kulutusviraston” tietokantaan, kuten kemikalioviraston suunnitelmissa on tallentaa jokaisen käyttökemikaalin sisältö ja vaikutus.
Tavaroille ja palveluille pitää syntyä haittaverotuksen peruslähtökohta: mitä haitallisempi tuote, tai mitä vahingollisempi tuotantoprosessi, niin sen tylympi tuoteseloste. Tarra kertoo käyttäjälle, kuinka paljon hiilidioksidia sen valmistus on aikaansaanut, samoin tarra mm. kertoo, kuinka kauan tuotteen biologinen haitallisuuselinkaari jatkuu.
Jokaiselle tuotteelle pitää olla kierrätysseloste, jossa kuvataan tuotteen synty sen alkumateriaaleista lähtien päätyen sen takaisin paluuseen luonnon kiertoon ilman mitään haittavaikutuksia. Kuluttajien tulee tietää tarkoin mitä hän ostaa, sillä haitallisuus tulee verolle. Ihmisen on tiedettävä, mitä hän elossaan käyttää, jotta ymmärtää, mitä hän ympäristölleen suoraan tai epäsuorasti aiheuttaa.
Jokaisella ihmisellä pitää olla vapaus omaehtoiseen vastuuvalintaan. Vastuiden kasvaessa jokainen ihminen on huomenna suoravaikuttaja ympäristönsä laatuun, omaan terveyteen ja lastensa ylihuomiseen elinolosuhdepuhtauteen.
Tuotteellinen haitta- ja turhuustarra on luettavissa myös tarran lähelle viedyllä monitoimikännykällä, jolloin avautuu tietoväylä maailman tuotetietovarastoon ja tietokantaan. Haittatieto pitää olla myös hinnoiteltu – kuluttajalla on oltava tieto, kuinka paljon haittaveroa tuotteessa on tai mikä on kulutusverotuksellinen turhuusmarginaali.
Valveutuneisuuden kasvaessa ja lumen vähetessä huoli ympäristöstä kasvaa. Me emme voi kuluttaa tätä palloa puhki, me emme voi kuluttaa tämän pallon biokerrosta kasvun köyhyysrajalle pölyäväksi aavikoksi, kuten USA:n riistoviljely oli tehdä jo 1930-luvulla. Massiivinen kulutuskasvu patoutuu haittamerkeillä, turhuusverotuksella ja tiedon saannin helppoudella niistä vahingoista, mitä kuluttamamme tuote ja palvelu aikaansaavat.
Nyt jo luemme kilokaloreja, rasva-arvoja ja vitamiinisisältöjä tuoteselostetarroista huolissamme itsestämme; rasva-arvoista tosin emme vielä 1960-luvulla juuri mitään tienneet – tosin elintasokumpumme vatsanseuduilla eivät olleet niin koholla kuin nykyiset verenpainearvot.
Seuraavaksi vastuurajapinta ulottuu jo nenänvartemme verran enemmän luonnon ja ympäristön suuntaan. Tiedonhalu kasvaa ympäristöhaitoista kasvaen lämpökäyrien mukana, vaikka helmikuun pakkasaalto on vielä kokematta.
Muutos tapahtuu vapaaehtoisesti ja siihen oman apunsa tuo haitta- ja turhuustarrat jokaisessa tuotteessa sekä palvelussa. Yhden ihmisen suomalainen ekoympäristöjalanjälki on noin 6,6 biohehtaaria, niin paljon tarvitsemme ollaksemme keskiarvokulutussuomalaisia.
Ekojalanjälkemme on yksi maailman suurimmista. Kaikkien kiinalaisten kuluttaessa kuten me, talven lumi sulaa käsivarresta ja Utsjoen pään kuhmusta viimeisen kerran ja eteläisin Eurooppa kuivuu hiljalleen aro-aavikoksi.
Ilkka Luoma
KESKUSTELU —– TIEDE [21.1.2007 — n. 1.000]
Kuva:
B0001174.JPG. 15. tammikuuta 2006. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan tekstin yhteydessä.
Kuvateksti:
Jo vuosi sitten Etelä-Suomessa oli lumetonta vielä tammikuussakin. Nurmikko viheriöi kauniisti Mannerheim-kotimuseon vieressä. Marsalkan ollessa talossaan, Suomessa oli runsaasti kovia pakkastalvia runsaine lumivaroineen. Pelastipa osaltansa tulipalopakkaset ja valkoinen lumipeite Suomen itsenäisyyden huippukylmänä talvena 1939-1940, jolloin suomalaiset olivat 70% maalla, nyt nuo 70% ovat kaupungeissa.
Elovena teki sen! ~
…………….
Elovena aloitti mahdollisuuden verottaa kulutuksesta johtuvaa haitallisuutta
(YLE Aamu-TV uutisoi 18.4., että Raision ehkä tunnetuin tuotemerkki Elovena aloitti Suomessa ja mahdollisesti koko maailmassa ensimmäisenä ”haittamerkintöjen” *) ilmoituksen itse tuotepaketissa)
[ … ihmiset vertailevat hintoja, laatua, määriä ja tästä päivästä alkaen myös ostamansa tuotteen kulutusjälkeä ympäristöllemme — tuotteille ja palveluille on syntymässä haittatarrojen aikakausi ja se johtaa vääjäämättä kulutuksen haitallisuuden täsmäverotukseen … ]
Turkulainen Raisio avasi pelin, jolla on merkittävät jäljet huomiselle ja seuraaville sukupolville, jotka joutuvat maksamaan sen laskun, jonka me aikaansaimme. Elovena paketti kertoo nyt kuluttajalle, että 100 grammaan Elovenaa on kohdistunut koko tuotantoketjussa kaikkinensa 37 gramman hiilidioksidipäästöt 1). Voimme sanoa tätä rehelliseksi ympäristövastuuksi tietona kuluttajille.
Kun myöhemmin sopivin lainkohdin, laskentamallein ja kaavoin rakennamme verotussäännöt, jotka kohtaantuvat kulutuksessa ja haitallisuuden luonnissa ympäristöä kohtaan – voimmekin lopettaa miltei kaiken muun verotuksen.
Ympäristöllemme, josta saamme elantomme, vaurautemme ja aiheet sotiin – on vain yksi merkitys, se on kulutusjälki, jonka aikaansaamme sinne toiminnoillamme. Tämä toiminta haitallisuuden verotuksena on tae ympäristön kohenemiseen huomiseksi ja seuraaville sukupolville. Raisio ymmärsi tämän ja kertoi jo nyt yhden ympäristötekijän kuluttajille – nyt on lainlaatijan vuoro verotuksen suurremonttiin.
Elovena, tuo suomalaisuuden ja maaseudun symboli kaupunkilaisille teki Suomi-neidon työn vastuusta ja sen kantamisesta – onneksi olkoon Raisio, joka markkinoinnissaan hoksasi oleellisen oleettomasta. Menestystä ympäristötekoihin ja menestystä verotuksen muuntoon kohti haittakuluttamista ja ohjaamista sinne, jossa ympäristömme säilyy huomisille sukupolville.
*)
Mainittakoon, että hiilidioksidi, joka aiheuttaa osaltansa muotipuhenaiheena olevaa ilmastonmuutosta – ei ole myrkky tai ”haitta” – itseasiassa se on viherkasvulle välttämättömyys, me vain satumme tuottamaan sitä liikaa normikiertoon nähden.
1)
Kts. myös hiilidioksidin sitoutuminen kasvuaikana – http://www.elovena.com/
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
……………………
Alla kaksi mielipidekirjoitusta haitta- ja informaatiotarroista, kuuttamisen verottamisesta ja aiheuttamisperiaatteista
I KIRJOITUS
[Mielipidekirjoitus 7. tammikuuta 2007]
Kirjoitukseen liittyvä nettikeskustelu —
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=13618
…
Sent:
23.04.2008 – 09:20
Cc: matti.rihko@raisio.com ; paula.lehtomaki@ymparisto.fi ; jyrki.katainen@vm.fi ; hannes.manninen@eduskunta.fi ; Hiltunen Rakel
Sent: Friday, April 18, 2008 10:43 AM
Subject: MIELIPIDEKIRJOITUS — Haitallisuusmerkintä johtaa progressiiviseen aiheuttamisverotukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Toiset ovat edellä aikaansa. Tässäkin nuo kirjoitukset ovat laadittu pidempi aika sitten ja nyt vasta ympäristöasioissa itseään ajassa olijoina pitävät vihreät julistavat vastuutaan.
Ei ole ihme, että suuret joukot vastuuvihreitä ovat päättäneet perustaa oman uuden kansalaisliikkeen. Tämä Luoma voisi olla heille erinomainen neuvonantaja!
Ilmoita asiaton viesti
# 2
Mutta kuka noista kolmesta kuvassa esiintyvästä on ideoinut itse blogikirjoituksen?
Ilmoita asiaton viesti
3 Se on varmaan tuo naaras! 🙂 -siis karvaisempi.
Ilmoita asiaton viesti
Tai olisiko se ollut tuo kamera! Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa…
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja on jo yli vuosi sitten ymmärtänyt informaation merkityksen kulutuskäyttäytymiseen. Tosin meidän kuluttajien on osattava vaatia ja kantaa vastuuta, nyt hinta määrää liiaksi. Ilkka Luoma on valitettavasti edellä aikaansa. Teetkö sinä muutoksia ostomalleihisi pelkän ympäristömerkin vuoksi?
Ilmoita asiaton viesti
# 6
Niin. Mikäli taannoin tulevaisuuteen sijoitettu elokuvavisio ´Demolition man´ on syystä tai toisesta tullut tutuksi, ( Sylvester Stallone ja Wesley Snipes pääosissa ) päästäneen sen myötä jo melko lähelle vihreää optimiyhteiskuntamallia (ajatusrikokset etc).
Ilmoita asiaton viesti
Luomalla on näppäimistö hallussa. Helppo yhtyä kirjootuksen sisältöön, mutta kuinka menettelee enemmistö?
Ilmoita asiaton viesti
On helppo arvata, että tulevaisudessa verotetaan vain kulutuksesta, ja tuossa aloituksessa on sävel siihen. Mitä enemmän aiheutat ongelmia ympäristölle, sen enemmän maksat haittaveroa. Nuo tuoteselostelaput ympäristöhaitta- ja elinkaarimerkintöineen määrittävät veron suuruuden.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiskunnan tulontauskoneistoon ei lopulta tule ottaa muita ostovoimasiirtoja veroina kuin kulutukseen perustuvia – josta ympäristön korjauskulut otetaan heti päältä.
Ilmoita asiaton viesti
paketoituu hyvin viimeiseen Luoman juttuun.
Ilmoita asiaton viesti
Leipäpussi sisältää nyt ihmisen näkökulmasta tietoa, milloin se sisältää myös luonnon näkökulmasta ympäristötiedot?
Ilmoita asiaton viesti
Valistava informaatio yhdistettynä ohjaavaan kulutusveroon, voisi antaa lisäaikaa keksiä todellisia ratkaisuja ongelmiimme.
Ilmoita asiaton viesti