Kela-korvaus yksityisille tukee hyvinvointialueiden taloutta miljardilla.

Suomessa kansalaisten terveydenhuollosta huolehtivat julkisen terveydenhuollon rinnalla yksityiset tuottajat ja työterveydenhuolto.

Julkinen terveydenhuolto kustannetaan verovaroista. Kela maksaa valtion korvausta julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle eli hyvinvointialueelle. Korvaus maksetaan aina julkisen terveydenhuollon ylläpitäjälle, ei hoitoa antaneelle yksikölle.

Työntekijöiden työterveyshuolto rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä pakollisilla työtulovakuutuksen maksuilla sekä työnantajien asiakasmaksuin. Työterveyshuollon kustannukset ovat lähes miljardi euroa. Keskimääräinen sairaanhoitokorvaus 400 € asiakas. Kela korvaa työterveyshuollon asiakkaita keskimäärin Kela-korvauksilla 191 eurolla. 

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä on Kelan korvaustietojen mukaan 2 miljoonaa ( 2 000 000) työntekijää, mikä on 89 % palkansaajista ja yli kolmannes koko väestöstä.

Yksityisen terveydenhuollon kustannukset maksaa  terveydenhuoltoa käyttävät asiakaat omista varoistaan ja säästöistä.

Kela korvaa 1.1.2024 alkaen asiakkaalle yksityisen yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä 30 euroa ja etävastaanotosta 25 euroa nykyisen 8 euron sijaan.

Yksityisiä terveyshuollon palveluita käyttää vuodessa noin 2 miljoonaa (2 000 000) itse maksavaa asiakasta.

Käsittämättömästä syystä on nyt noussut kohtalainen poliittinen myrsky hallituksen nostaessa, yksityistä terveyspalveluja käyttävälle asikkaalle kohdistettua Kela-korvausta kahdeksasta eurosta 30 euroon.

Tulipunaisessa mielipiteessä vasemmisto uhoaa, että valtio syöttää kaikenlaisille ”pörriäisille” rahaa 500 miljoonaa euroa suoraan lapaan. Kela- korvaus annetaan asiakkaalle ei ”pörriäiselle.”

Vedotaan, että korvaus menee suoraan toimistomaksuihin. Väittääkö oppositio tosissaan, että julkisella puolella ei ole hallinnollisia kuluja. On siellä,  mutta nimeltään se on byrokratian kynsissä oleva kirjaus-ja laskutusmaksu sekä postitusmaksu.

Sitten Kela-korvausten todellinen kustannus. Hallitus sopi budjettiriihessä, että hallitusohjelman mukaiseen tälle vuodelle, 2024, varattiin rahoitusta noin 97,5 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on 65,3 miljoonaa euroa.  

Helpottaako yksityisen terveyshuollon tarjonta  hyvinvointialueiden  taloudellista painetta. Minun mielestäni kyllä.

Kun oletetaan, että julkisen palvelun käynnin kustannukset ovat samaa tasoa, kahden miljoonan käyntikerran mukaan 150€/käyntikerta, niin kahden miljoonan käynnin kustannus, jonka asiakkaat itse maksavat,  on 300 miljoonaa euroa.

Kela-korvaus tänä vuonna on 65,3 miljoonaa euroa. Tämä laimentaa hyvinvointialueiden kustannuksia 235 miljoonalla eurolla. Tähän, kun lisätään mittavat työterveydenhuollon asiakkaiden ja työnantajien maksamat osuudet ollaan lähellä miljardia euroa joka ei rasita hyvinvointialueiden taloutta. Miksi se ei käy ?

Vasemmistolla on vieläkin käsittämätön harha siitä, että koko Suomen terveydenhuolto tulisi olla julkinen ja kustannettava valtion varoista. Miksi ei samalla puhuta työterveydenhuollosta josta vastaavat ensisijaisesti  yksityiset terveystalot ja johon kohdistuvat suurimmat Kela- tuet.

Miksi rikkaat saavat Kela-korvausta. Vastaavasti minä voin kysyä miksi rikkaiden lapset saavat lapsilisää tai isät sähköautoon hankkimiseen tukea ? Lapsilisä on 1,3 miljardia Vähintää 30 % ei sitä tarvitse.

Eduskunnassa yksityisen terveyspalvelujen vastustajat eivät ole koskaan käyneet julkisella puolella. Kannattaisi kokeilla ja hyväksyä totuus. On erinomainen asia, että osa kansalaisista käyttää yksityisä palveluja ja osa työterveyden palveluja. Ilman näitä toimintoja Suomen terveydenhoito olisi kaaoksessa.

0
ilkkavarsio
Sitoutumaton Raasepori

Merikapteenin mietteitä maakravuille ja sosialismia rakentaville.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu