Kirjaudu blogeihin

Tiedote

Uuden Suomen vaalikone julki – Etsi ehdokkaasi eurovaaleissa

Olemmeko Kreikan tiellä-toivottavasti

Kreikka jättää tänä vuonna talouskriisin taakseen-maan kasvu euroalueen nopeimpia. Kuluvasta vuodesta näyttää tulevan vuosi, jolloin Kreikka lopullisesti siirtää talouskriisin menneisyyteen. Sen talous kasvaa nyt nopeammin kuin esimerkiksi Suomen ja monen muun euromaan.

Euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF joutuivat tukemaan keväästä 2010 alkaen Kreikkaa satojen miljardien eurojen takuilla. EU teki Kreikalle kolme tukipakettia, joista nousi sisäpoliittisia kiistoja muun muassa Suomessa.

Nyt Orpon hallitus yrittää tehdä kaikkensa, että emme joutuisi Kreikan tielle. Suomessa on edelleen poliittisia näkemyksiä, että ei tänne IMF ohjeita tarvita,kun vain huolehditaan siitä, että rikkaiden verotusta kiristetään, osinkoverotusta korjataan, yritystukia leikataan ja investoidaan vihreään siirtymän suuriin mahdollisuuksiin. Näinhän se ei mene mene. Se on paljon rajumpaa menoa.

Viime syksynä vertailtiin kolmenkymmenenviiden johtavan OECD-maan talouksia keskenään ja vertailu nosti Kreikan listan ykköseksi. Suomi oli sijalla 35. Vertailukohtina olivat työllisyys, bruttokansantuotteen kasvu, inflaatio ja osakkeiden hintakehitys paikallisessa pörssissä.

Suomalaiset voivat lohduttautua ottamalla kalsarikännit, mutta muun maailman pitäisi nostaa malja ouzoa Kreikalle, joka on ”kaikkein epätodennäköisin mestari”.

Jos olemme Kreikan tiellä, niin mekin onnistumme. Me olemme selvinneet ennenkin.

Vahvemmaksi vakuudeksi tiedetään nyt, että julkisen talouden velkaantuminen oli viime vuonna voimakkaampaa kuin yhdessäkään muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa.

Suomen julkisen talouden velka oli viime vuoden lopussa 210,5 miljardia euroa eli 75,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkasuhde kasvoi edellisestä vuodesta 2,3 prosenttiyksikköä, mikä oli enemmän kuin missään muussa jäsenvaltiossa.

Meitä kohtasi korona ja Ukrainan sota ei riitä nyt selitykseksi.

 

ilkkavarsio
Sitoutumaton Raasepori

Merikapteenin mietteitä maakravuille ja sosialismia rakentaville.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (11)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. tommiviinikka
    Tommi Viinikka #4126639

    Saattaa jossakin määrin olla harhaa Kreikan hyvä suoritus. Sen verran monta miinuskasvun vuotta oli, että niiden paikkaamiseen tarvitaan hyvää kasvua.

    https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?end=2022&locations=GR&start=1961&view=chart

    Eikä tuo kauppatasekaan niin kauhean houkuttelevalta näytä.

    https://tradingeconomics.com/greece/balance-of-trade

    Ilmoita asiaton viesti

  2. Jukka-Pekka Kupi

    Tässä on kyllä aika hyvä pointti.
    Tarkkailuluokka on tehnyt ihan hyvää joillekin tutuilleni jotka sinne ohjattiin.

    Apu ja neuvot tulee tosiaan ilmeisen suureen tarpeeseen. Eikä hetkeäkään liian myöhään. Olisi surullista jos EU toimisi yhtä hitaasti kuin esim. suomalainen terveydenhuolto. Sen alan ammattilaisilla on tapana muistuttaa että ei ole häpeä hakea apua, ja parempi liian aikaisin kuin liian myöhään.

    Voisi olla aiheellista pohtia että kukahan sitä tarkkailuluokkaa ja tilintarkastajia oikeasti eniten pelkää, sekä että pakeneeko silloin pääomat ja miksi?
    Joten Tervetuloa oi EU:n suuri ja auttava käsi, sanon ma! Tulkaa ja saattakaa meidänkin taloutemme tasapainoon, ja opettakaa meitä sen hoidossa, ennenkuin päättäjämme itse saattavat meidät perikatoon ja vaarantavat koko eurooppalaisen sivistyksen ihanteineen ja perinteineen.

    Ilmoita asiaton viesti

  3. LauriKiiski
    Lauri Kiiski #4126653

    Ja Kreikan kuin myös muiden välimerellisten toimijoiden suhteen voi vain todeta, että harmaatalous ja BKT ovat vain, miten hallinto haluaa numeroinnein uskotella muille..

    Italia on tässä suhteessa eräänä Euroopan vauraimmista maista todella hyvä vetäen kotiinpäin joka ikisen miljardin, mitä EU: n instansseista on saatavilla keinoilla, killä hyvänsä.

    Italia, Ranska ja Kreikka ovat edelleen Putinin hyviä kauppakumppaneita ostaen EU: n takauksin miljardeilla euroilla energiaa Venäjältä rahoittaen samalla Putinin sotakoneistoa ja vain näennäisesti valehdellen tarjoten samalla täysin mitätöntä aseapua Ukrainalle.

    On siinä meillä EU !

    Ilmoita asiaton viesti

  4. JanneSalonen11
    Janne Salonen #4126659

    Kreikan velka on 152,3% bkt:sta.
    https://www.bnnbloomberg.ca/s-p-lifts-greece-s-outlook-as-debt-falls-amid-tight-fiscal-path-1.2061621

    Kreikka sai kansainvälistä rahaa hätäapuna, minkä vuoksi IMF päätti asioista. Uhkailulla ”tarkkailuluokalle joutumisesta” ei ole mitään tekemistä sen kanssa, pahimmillaan EU-komissiolta tulee määräys että alijäämää pitää leikata tulevina vuosina 0.5% vuodessa.

    Ilmoita asiaton viesti

    • ilkkavarsio
      Ilkka Varsio #4126686 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #4126659

      Artikkeli sisältää erinomaisen viestin Kreikan talouden suunnasta.

      Kreikan hallitus näkee talouden kasvavan tänä vuonna 2,9 prosenttia sen jälkeen, kun talouskasvu kasvoi 2 prosenttia vuonna 2023, mikä ylitti useimpien eurooppalaisten maiden talouskasvun. Kreikan velkasuhde laskee 152,3 prosenttiin bkt:stä 206 prosentista vuonna 2024.

      Laskeva trendi on merkitsevää eivät velkasuhteen prosenttilukujen itseisarvot. Trendeillä on talouspolitiikassa ratkaiseva osuus. Trendillä on taipumus kiihdyttää alkaneen talouden kehityksen suunnan mukaan.

      Kukaan Suomessa ei voi väittää, että talouden suunta on negatiivinen ja jatkaa samaan suuntaan kiihtyvällä vauhdilla. Olen myös sitä mieltä, että osa hallituksen toimista vahvistaa negatiivistä trendiä.

      Suomen velkasuhde suhteessa bkt:hen oli vuonna 2010 kokonaista 39 % bkt:stä (velka 75 mrd €) vuoteen 2028 mennessä 83 prosenttia(velka 210 mrd €). Suomessa ei ole ollut talouskasvua vuodesta 2009 vuoteen 2023

      Kreikka sai hätäapua jota Merkelin toivomuksesta alettiin kutsua lainaksi. Euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF myönsivät 110 miljardin euron lainan toukokuussa 2010 – tiukoin ehdoin. Eläkeikää olisi nostettava, anteliaat etujärjestelmät purettava ja veronkantojärjestelmä uudistettava. Julkisesta taloudesta pitäisi leikata tuhansia työpaikkoja, minimipalkkoja alentaa ja palkat jäädyttää, kunnes työttömyys putoaisi järkevälle tasolle.

      https://www.bnnbloomberg.ca/s-p-lifts-greece-s-outlook-as-debt-falls-amid-tight-fiscal-path-1.2061621

      Ilmoita asiaton viesti

      • LauriKiiski
        Lauri Kiiski #4126695
        Vastaus kommenttiin: #4126686

        Taidat nyt huomioda vain valtionvelan julkisen velan sijaan. Kyllä kunnillakin on runsaasti valtion takaamia velkoja julkisina velkoina. EKP: n ja Komission tilastoinnin mukaan juuri nyt n. 235 miljardia euroa, joka on jo nyt n. 85 % kontra reaalinen tuottavuus ja kasvaa yhä edelleen nopeimmin kaikkiin muihin Euroopan maihin verraten.

        Ilmoita asiaton viesti

  5. toivo taipale
    Toivo Taipale #4126807

    Niin ja meillähän on valttikortti 1300 km rajaa Venäjän kanssa.

    Ilmoita asiaton viesti

  6. jukkamikkola
    Jukka Mikkola #4126973

    Kirjoitin tämän verkkolehden kommentissani 17.6.2011 ”Suomen tie on Kreikan tie”. Tällä tiellä ollaan, vaikka Orpon hallitus pyrkii hidastamaan kulkua ja maan joutumista IMF:n holhoukseen. Se on edessä ja uskon, että ensi syksyn työehtosopimusneuvottelut erittäin todennäköisine lakkoineen vauhdittavat entisestään tätä kehitystä. Ay-liike tulee pitämään kiinni ”kynsin hampain” ns. ”saavutetuista eduista” ja se vesittää hallituksen oikeaan suuntaan pyrkivää politiikkaa. Poliittiset lakot miljarditappioineen olivat siitä esimerkkeinä. Valtataistelu parlamentaaristen ja ulkoparlamentaaristen voimien välillä syrjäyttää yleisen edun.

    Marinin johtaman hallituksen budjeteissa alijäämää oli yhteensä 53,2 miljardia euroa vuosina 2020 -2023. Se taitaa olla takautuvasti viimeinen ”oljenkorsi”, joka tulee katkaisemaan ”kamelin selän.”

    Orpon hallitus yrittää saada korjattua tätä kehitystä, mutta en usko sen siinä onnistuvan. Suomen kansantalous on liian pieni ja velkaongelmat ovat liian monimutkaiset ja suuret tavoitteen saavuttamiseksi. Tarvitaan siis ulkopuolista apua asioiden saattamiseksi oikeille raiteille ja se tullee tapahtumaan vielä ennen tämän vaalikauden loppua.

    Tämän lisäksi meillä poliittinen oppositio toimii vain kampittaakseen hallituksen tervehdyttäviä toimia ilman, että sillä olisi esittää mitään konkreettista vaihtoehtoa velkaantumisen todelliseksi hillitsemiseksi. Tämä tulee jatkuvasti esille eduskunnan kyselytunneilla.

    Ilmoita asiaton viesti

    • ilkkavarsio
      Ilkka Varsio #4127187 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #4126973

      Suomi saa kyllä pahimmassa tapauksessa niellä karvaan kalkin. Suomen kielteinen kanta Kreikan apupakettiin nousi kreikkalaisten puheenaiheeksi.

      Pohjoismaiden tiukka kanta oli kyllä tullut selväksi jo aiemminkin, mutta se, että Suomi näistä kaikista maista oli se tiukin, hämmensi kereikkalaisia paljonkin.

      Ironiaa löytyy paljonkin. Kreikkalaiset toivoivat, että Suomi hätäavun vastustajana ei joutuisi koskaa näin kovaan kuuriin.

      Jos oikein muistan täällä oltiin jopa ylpeitä meidän taloudestamme ja uskoteltiin, että Suomi ei ikinä joudu vastaavaan tilanteeseen.

      https://yle.fi/a/3-8149180

      Ilmoita asiaton viesti

      • Jukka-Pekka Kupi
        Vastaus kommenttiin: #4127187

        Muistan tämän aika elävästi itsekkin. Kreikka sitä, Kreikka tätä. Me emme ole mikään Kreikka! heh.

        Tällainen uutinen tuli mieleen päiväyksellä 17.1.2013 Talouselämästä:
        ”Kreikan talouskriisi on vaatinut jälleen uuden uhrin: puun, jonka uskotaan aikoinaan toimineen itsensä Platonin varjopuuna.”
        Se meni muistaakseni polttopuuksi, tammikuu kun oli ja monille kreikkalaisille tuli kai kylmä.

        Jalkapallossakin Suomi taisi ns. nöyryyttää Kreikkaa. En tiedä mutta veikkaan että Kreikka on kokonaispistetilastoissa vielä kuitenkin aika kaukana edellä?
        Eli seurataan kiltisti perässä vain, EU:ssa kun kerran ollaan.

        Ilmoita asiaton viesti