Ruotsissa duunarit ostavat yrityksen osakkeita, jossa ovat töissä.. Outoa jengiä !
Ruotsissa ammattiyhdistykseen kuuluvat ostavat sen yhtiön osakkeita jossa ovat duunissa. Suomessa duunarit lakkoilevat, että oman työnantajan yritys tekisi mahdollisimman huonoa tulosta ja palkannostovara olisi mahdollisimman huono.
Suomessa on kuitenkin lähes 900 000 piensijoittajaa. Siinä joukossa on varmasti myös duunareita jotka ajattelevat toisin.
”Thomas Andersson osti 25. huhtikuuta 5 000 osaketta teleoperaattori Teliasta, jonka hallituksessa hän on työntekijöiden edustaja. Osakkeet ostettiin hintaan 24,91 kruunua osakkeelta, kauppa 124 550 kruunua. Kauppa tehtiin Nasdaq Tukholmassa. Tämä käy ilmi Finanssivalvonnan avoimuusrekisteristä.”
Onko tämä sosialismia, vaiko kansankapitalismia?
Mutta näin Ruotsissa.
Suomessa omistaminen on herrojen asia, eikä duunareita huolita niihin piireihin. Ruotsissa on eri systeemi, siellä duunaria ei pidetä pekkänä työn orjana, vaan kapitalisitin kanssa yhdenvertaisena, myös duunarit osaavat siellä arvostaa kapitalistia.
Suomessa tilanne on toinen, duunarit ovat meillä työn orjia, joka pitää alistaa ja jota pitää ruoskia ja nöyryyttää, kuten tämä meidän nykyhallituksemme nytkin tekee.
Miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Tällaiset asiat muuttuvat hitaasti. Toisaalta ilman huomiota, tuskin yhtään.
Sen voi mainita, että kun tilanne ei voi olla näkymättä,… seuraus tästä todellisuudesta on epidemia.
Epidemia tarkoittaa, että kun tavan ongelmat voi reilusti näkyä ja tuntua, tai vaivihkaa sivuuttaa … malli iskee läpi (defactoismi ongelmiin [ongelmapotentiaaliseen kyseenalaisoletteisessa] kasvussa (DF-OK)).
Jos ajoittain näkyy ongelmallisena… ei tämä välttämättä riitä enää korjaamiseen, eikä kunnon katastrofitkaan.
*
Noin muuten sanottava, että ihmiset omassa elämässä pyrkivät jonkin verran elämään omantuntonsa ja itsekunnioituksensa (OT-IK) mukaisesti.
A. Tuo tarkoittaa, että suuri osa syrjäytyy monesta, ihan OT-IK -perusteisesti.
B. Samalla osa ei tuota sopivuutta ajattele, kun esim: ongelma nähdään yleisellä tasolla.
C. Kun Bläisenä pärjää, ei osa lähde ajattelemaan elettävien käytäntöjen muuttamista, oli mahdollista tai ei.
Suhtautumisen kirjoa on ABC-koontaa enemmän.
Näitä ei mielestäni joko osata analysoida, tai juttu kiinnostaa, mutta joiltain osin, jolloin kokonaisuus jää kääntymättä tolkun toiminnaksi.
…
[]-lisäys.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsi on tässäkin suhteessa meitä edellä. Duunaritkin on Ruotsissa kapitalisteja ja haluavat kapitalisteiksi, koska arvostavat kapitalisteja.
No meille on syntymässä uusi sukupolvi jotka haluavat myös vaurastua omalla työllään ja säästämällä osakkeisiin. Suomalaiset nuoret sijoittavat rahastoihin ja osakkeisiin innokkaammin kuin koskaan. Tilastokeskuksen helmikuussa julkaisemien tietojen mukaan 29,5 prosenttia 16–24-vuotiaista suomalaisnuorista omisti pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja. Nuorimmat sijoittavat jopa lapsilisänsä rahastoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kapitalimiin voi liittää arvostusta, tai olla liittämättä. Kumpaakin esiintyy, jos ajatellaan kantaanottavuuteen ulottuvia, ja toisaalta mukanakulkijoita hiljaisine tukineen.
Edellinen voisi ajatella, että politiikka ja käytännöt voitaisiin jättää kapitalismille. Vaikka näin ei ajattelisi, mallin seuraaminen on käytännössä tätä nojaa välineeseen.
Demokratia olisi sama kuin kapitalismi, sanoisi se toinen tilannetta puntaroiva.
Koska nimellisesti demokratia, ja käytännössä tuo K-järjestelmä, tulisi Kta kutsuttua demokratiaksi enemmän kuin mitä todellisuus on.
Edellinen ei tarkoita, etteikö K voisi lähestyä Dtä. Mitä tästä tiedetään käytännössä, jotain on koota.
Oleellista on tosiaan tuon kohdan tarkasteleminen, millä tavoin K lähenee Dtä.
Missä voi, millaisella K-onnistumisella, ja missä K näkyy enemmän muuna, jolloin nimikkeellisesti asettuu toisin, vaikka on oikeasti osa Kta, ei-menestyksekkäänä.
Mitä on tuo ei-niin-menestynyt osa K:sta? Mitä kuuluu tähän listaan?
…
Jotta K-käsite ylläolevaa kerrontaa kohden mätsäisi todellisuuden kanssa, tätä linjaa tulisi koota paremmin.
Pääoma on valtaa, ja tämän vallan mahdollisuuden soveltamista, tai vaikuttamista suoraan.
Valta on tässä se katto-käsite, sillä valtaan voi tosiaan liittyä sotilaallisuutta ja määräävyyttä, jolloin esim diktatuuri (tai totalitarismi) on sama kuin K, ja superonnistuneesti [ainakin mahdollisen laajemman kasvuonnistumisen jälkeen sinne, mistä valtaa on kerätä mukaan].
Miten kaikin tavoin valta, ja sen avulla voi tehdä järjestelyjä… tämä on tosiaan helposti vasten Dtä, tai jännitteestä huolimatta Dtä samalla, jolloin oleellista on kysyä, että kun K, millä tavoin tarkoittaa, että myös D, ja jos ei voima lisää Dtä, mistä kyse.
…
Tosi vaikeasti ymmärrettävää kerrontaa.?
…
Joku on voinut arvella, että UKK olisi edustanut Kta, mutta silti tilanne olisi yhtä Dtä, ja vaikka kertoja ei näin osaisi tästä ajatella, sivullinen osaisi tätä ilmaista, tai tätä vinkkeliä siten toteutuneeksi, jota on liittää UKK-ajan Suomeen.
Vapauden ja kapitalimin ideaksi on joskus tapana ajatella, että on hyväksi ihmisille.
On ihmisryhmä, joka ajattelee, että muiden kärsimys on tärkeä osa menestymistä. Nimike, tälle ryhmälle?
EM-ryhmää on, ja vaikka kaikki eivät yltäisi ilmaisuun asti, voivat ilmentää samaa, tosin puskemmista, ja ohi puskista tosiaan he, jotka läpeemmin brutaaleja (=brutaalin tulkinteisia), mutta suorahavainnoihin kuitenkin yltäviä (autistit, fakistit, kylmäköt, …).
…
[]-lisäys.
Ilmoita asiaton viesti
”Nuorimmat sijoittavat jopa lapsilisänsä rahastoihin.”
Ei kai nyt sentään?
Eiköhän sen homman tee heidän hyvätuloiset vanhempansa, joille lapsilisä on mukava ylimääräinen potti sijoittaa. Suurin osa perheistä kuitenkin käyttää rahan siihen, mihin se on tarkoitettu, eli ruokaan ja vaatteisiin.
Hyvä esimerkki siitä, miksi lapsilisän pitäisi olla verotettavaa tuloa.
Myös suomalaiset duunarit sijoittavat, jos siihen on varaa. Useimmat vain ovat töissä yrityksissä, joiden osakkeisiin ei pääse käsiksi, koska ne eivät ole pörssiyrityksiä. Näin ollen omaan työpaikkaansa vain harvat voivat sijoittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka on määrännyt, että lapsilisät on tarkoitettu ruokaan ja vaatteisiin? Eikö kyse ole rahasta, joka on osoitettu lasten aiheuttamien kulujen osittaiseen kattamiseen? Jos kulut on katettu, vanhemmat voivat käyttää rahan haluamaansa kohteeseen. Ja jos sijoitusrahasto on lapsen nimissä, miksi se pitäisi verottaa?
Kateus on kumma luonnonvoima. Aina on toki kiva työntää käsi toisen taskuun, kun oma on tyhjä.
Ilmoita asiaton viesti
”Nuorimmat sijoittavat jopa lapsilisänsä rahastoihin.”
🙂
Minunkin vanhempani säästivät minun lapsilisärahani minun nimelläni pankkiin.
Kun tulin siihen ikään että sain ajokortin, nostin kaikki lapsilisärahat ja ostin sillä rahalla vanhan käytetyn dantsunin, sellaisen bluebirdin, joka oli valmiiksi ruosteessa ja takajouset olivat niin löysät että perä kolisi jos takapenkille pantiin matkustajia. Se kesti vuoden ja sitten piti ostaa jo toinen samanlainen valmiiksi ruostunut, joka sitten kesti vähän pitempään. 🙂
Eihän kansankapitalismissa mitään vikaa sinänsä ole, mutta kun tässä sijoitustoiminnassakin toiset voittaa ja toiset häviää ja voitot tehdään niiden häviäjien kustannuksella.
Ne piensijoittajat ovat siellä pörssissä yleensä häviämässä, jotta ne rikkaat kapitalistit siellä pörssissä saisivat sitäkin kautta itselleen lisää voittoja.
On monta menetelmää millä piensijoittajilta voidaan viedä rahaa porssissä, suurimpia syypäitä taitavat olla jotkut ns. rahastot, jotka on tehty pelkästään piensijoittajien rahojen siirtämiseksi suursijoittajille.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tämä mikään naurun ja hymyilyn asia kaikille ole.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei tämä mikään naurun ja hymyilyn asia kaikille ole.”
Ei niin, mutta siihen aikaan kun minusta sai lapsilisää, inflaatiovauhti oli niin kova että se oli syönyt suurimman osan siitä rahasta ennenkuin minä ehdin käyttämään sen siihen datsuniin.
Senkin jälkeen oli vielä pitkään sellainen tilanne että velan ottaminen kannatti paljon paremmin kuin säästäminen ja sillä inflaatolla ja asuntovelan korkojen veroalennuksillahan ne asunnot silloin maksettiin.
Nyt sitten euroaikana ei sitten enää ole voinut velallinen inflaatiosta hyötyä, mutta onneksi korot ovat olleet matalia …… tähän asti.
Ilmoita asiaton viesti
Järjestelmässä on tuo puoli, jolla heikommin asioita järjestävät ovat helposti ongelmissa, ja samassa suhteessa päinvastoin.
*
Ilmiö on olemassolevana yleinen, eikä liity vain esim talousjärjestelmiin, tai käytäntöihin yleisen mukaantulevasti, kun käytännön päätymiä ajattelee, ja ihan lähtökohtaisuutta, mikä jälkimmäinen on minusta tärkeää ja oleellista.
Kun jotain korostetaan tällaisen huomioimattomuuden jälkeen, eikä tosiaan tule oleellisena esiin… elettäväksi relevantisti otettavan järjestelmän voi ajatella olevan Venäjä, mekin tuplaveellä: Wenäjä.
Wenäjä tuossa tosin vain sen takia, että vallitsevanmukaisuus toteutuisi näissä de-facto -tyypin ilmaisuissa.
Nämä tosiaan ylittävät vertailtavat. Tästä viime aikoina vähän kertonut.
Koska tilanne voidaan tehdä puuttumista ajatellen mahdottomaksi,… kyseessä tosiaan paljon rakenteellisempaa olotilaa.
Ilmoita asiaton viesti
No teit heti alkuun yhden typerimmän sijoituksen. Ostit ruostetta. Etkä oppinut vaan ostit vuoden päästä lisää ruostetta.
Kun ostaa pörssinoteerattuja osakkeita, kurssin laskiessa myös kapitalistin osakkeet laskevat. Se tekee tappiota joka myy osakkeensa tappiolla. Ei sitä tappiota muuten synny.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sitä tappiota muuten synny.
Toisaalta jos pysyvämpitilaisuuteen viittaa… tarvitseeko muuta välttämättä edes olla, ja siitä paljoa mainita.
*
Mitä EM toteamus, tai avaava vinkkeli pitää mahdollisesti sisällään, ts miten on tilanne mahdollista tai relevanttia nähdä perustilanne tuohon tapaan?
Eikö ole omituinen kommentti?
Ilmoita asiaton viesti
”No teit heti alkuun yhden typerimmän sijoituksen. Ostit ruostetta. Etkä oppinut vaan ostit vuoden päästä lisää ruostetta.”
Sijoitin omaan elämääni, asuin opiskelijapaikkakunnalla ja tarvitsin kulkuneuvoa. Sijoitus oli huono, mutta pieni ja sain mielestäni rahalle sopivasti vastiketta.
Sittemmin olen ostellut sellaisia uudenkarheita, vähän ajettuja, jotka ovat sihoituksena parempia kuin ihan uudet autot, mutta kyllä ne on silti huonompia sijoituskohteina kuin mitä ne ensimmäiset loppuun ajetut ja ruosteen valmiiksi syömät autoni olivat.
Se pitää vielä muistaa että silloin pystyi autoa vielä korjaamaan itse ja korjuuttamaan. Korjauskustannukset eivät olleet kamalan suuret.
Nykypäivänä ei ehkä kannattaisi pitää sellaista autoa johon tulee korjauskuluja ja kannattaa sen takia investoida kalliimpaan. Mäin siis luulen, vaikka en sitä varmasti tiedä.
——————————-
”Kun ostaa pörssinoteerattuja osakkeita, kurssin laskiessa myös kapitalistin osakkeet laskevat.”
Kapitalisti pystyy paremmin arvioimaan mihin sijoittaa ja ne jotka ohjaavat duunaria sijoitusasioissa voivat olla yhtä hyvin harhaanjohtajia. Ne voivat toimia kapitalistien eduksi, rahojen siirtämiseksi piensijoittajilta kapitalisteille.
Kapitalistit voivat omilla rahansiirroillaan lisäksi vaikuttaa itse pörssikursseihin ja voivat käyttää sitten kurssien vaihtelua hyväkseen, piensijoittajien kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Höh. Sullapa nyt on kumma käsitys. Mikä estää suomalaista duunaria ostamasta minkä tahansa pörssiin listatun yhtiön osakkeita?
Ilmoita asiaton viesti
”Mikä estää suomalaista duunaria ostamasta minkä tahansa pörssiin listatun yhtiön osakkeita?”
Niin, ja hänet voidaan houkutella ostamaan tiettyjä osakkeita.
Duunaritkin voivat onnistua, jos hyvä tuuri käy, mutta mahdollisuudet onnistua ovat paljon pienemmät ja mahdollisuudet epäonnistua ovat paljon suuremmat kuin näillä rahanteon ammattilaisilla, nimittäin niillä klapitalisteilla.
Ilmoita asiaton viesti
Tietämättömän ihmisen propagandaa.
Jokainen voi Suomessa ostaa listattujen yhtiöiden osakkeita ja tulla ”herraksi ja sortajaksi”.
Ainoa mitä siihen vaaditaan on säästäväisyys. Ja pienellä vi aloittaa.
Rutsalainen ymmärsi, niin työläinen kuin Vihavaisen ”herrakin”, 1931 Ådalenin jälkeen että ”samassa veneessä ollaan”.
Ruotsalaisen työntekijän asenne työhön on se että hän tekee työnsä mahdollisimman hyvin koska se on hänen etunsa.
Meillä Suomessa on aivan liikaa Vihvaisen tavoin ajattelevia. Sellaisia jotka eivät ymmärrä omaa etuaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Meillä Suomessa on aivan liikaa Vihvaisen tavoin ajattelevia. Sellaisia jotka eivät ymmärrä omaa etuaan.”
Suomessa on minun mielestäni ihan ahkerat duunarit, jotka yrittää parhaansa joka tilanteessa. Tosin niitäkin aina on joiden vahva puoli on sosiaalinen kanssakäyminen pomojen ja työtovereiden kanssa ja heidän duunaamisensa voi olla vähän sitä tai tätä, mitta niitähän aina on, eikä sille mitään voi. Ehkä heilläkin on joku merkitys tässä yhteiskunnassa.
Suomessa on vikana tämä syvä ero herrojen ja duunareiden välillä, joka on perua kansallissodassa. Herrat kyttää duunareita ja duunarit herroja, eikä yhteistyö suju niinkuin sen pitäisi. Jos duunarista tulee herra, kuten aika usein on käynyt, se ei muuta mitään, sillä tällainen duunarista herraksi muuttunut on herrana pahempi kuin perinteisemmät herrat ja ne kyykyttää vielä innokkaammin kuin muut herrat entisiä duunikavereitaan.
Tämä on meillä niinsanotusti meemeissä, ei suinkaan geeneissä, koska ei meidän geenimme poikkea ruotsalaisten geeneistä.
Kun Suomalainen lähtee Ruotsiin herraksi tai duunariksi, ne omaksuu siellä Ruotsissa nopeasti ruotsalaisen meemistön, koska siellä Ruotsissa ei varmaankaan pärjää tällä suomalaisella meemistöllä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi aina Suomea verrataan Ruotsiin, ehkä siksi, että olemme osa pohjoismaalaisuutta, mutta on perinteitä jotka muistuttavat meitä enemmän kuulumista itä-Eurooppaan kuin läntiseen maailmaan ja yksi tällinen perinne on suomalainen johtamiskulttuuri joka on enemmän mallia ”itä-eurooppa” kuin pohjoismainen malli ja nyt Orpon hallitus yhä lisääntyvässä määrin sitä haluaa lujittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjaan itseni Espanjaan. Minne sinä haluaisit kirjautua?
…
Marion: Eviva Espanja: https://www.youtube.com/watch?v=8iiQUNbgOYY
Ilmoita asiaton viesti
Blogi on aiheen puolesta osuvaa arkikauraa.
Voi kutsua relevantismiksi, mutta ihan vain osuvuuden toteutumaa korostaen.
Ismit kun on yleensä lisäys ja viittaus, sanallisen epäprossessuaalisuuden hyväksi. Kiitos, kiitos.
Tässä se on, nimittäin kissa, ja arkisellaisena pöydälle asetettuna. Moniko hoksasi?
Tulkinnan vaikeutta on, tai oikeastaan suhtautumisen epäselvyyttä, sillä vaikka aiheen tapaiset ottaisi itsepintaisen jatkuvaan toistoon…
Jäljelle jää yhtä sitkeästi sen valmiudellisuuden odotus, jota näiden käsittelyissä tarvitaan.
*
Todellisuus on minusta tällaista sielun/… -tilan suoralukemista, jota ilman tavan toimijuutta voi olla, muttei ihan missä vain.
Miten vajekohtiin jääviä, voi näissä valintojen rikkauden mahdollistamissa apajallisuuksissa ajatella kompensoitavan?
Eikös runsauden melkein kuin pitäisi olla (jo mainitsemattakin) riittävää, ettei olla turhan ahneita, tai mitä tästä nyt olisi kertoa, kyseenalaisuuksiin jos aletaan keskittyä.
*
En tosiaan ajattele, että tästä olisi tosi paljon osoittaa ketään. Viittaan sanaan YT.
Isompi kun suo, ja hämäryys (mutta samalla hämärättömyytenä) kattavammin tunkeutuvana,…
Tuskin tajuaa sitä, missä on oikea, ja missä vasen, kun vertikaalisuuskaan enää kovin päivän-selkeä, vaikka yleistietouden yhteydessä voikin kulkea mukana. Paljon on tuo jälkimmäisen toteutuminenkin, ja kun omasfäärisemmän mahdollista… eiköhän käy, kuin melkein ajatus.
Ilmoita asiaton viesti
Yritin vierottaa blogien seuraajia aiheista Vornanen, Vornanen, Purra, Vornanen, Orpo, Vornanen Pum pum, Persut, Vornanen, Halla-aho, gini lappalainen, Purra jne.
Ilmoita asiaton viesti
Työtä, työtä, työtä tehdään, että, että leip… selvää (selväsuuntaisia (taka)askeleita) saadaan:
https://www.youtube.com/watch?v=aFPioo2J8Xo
Noin menisi se toinen versio sanoineen kappaleesta, ellei kappaletta osaisi suoraan pitää ilmaisuna, jonka tavoite on överyyden tasoittaminen / kohtuullistaminen, ts onnistunut positiointi.
Molempaa vinkkeliä tarvitaan (reaali + sen sijoittuminen), ja vaikka tässä mainittua (osuvuus) voi liittää esim tuottavuuteen, ja sen välttämättömyyteen tietyissä maailmanoloissa … tämäkin puoli on suhteutuvaa, vaikka konteksti mainitussa laajuudessaan on ns sfääristä.
Ideologioissa on majakallisuutta. Ideologia ja dimensio assosioi turhan tauhkallista siihen, missä olisi potentiaalisempaakin.
Kun tuohon liittää mielekkyyden, ja siihen liittyvän perusvoiman… viittauksen voi arvella olevan muutakin.
Ihmisen kykyä aliarvioida kokonaisuutta, ja sen vääjäämättömyyksiä… ei kannata aliarvioida. On yhtä itsensä ja yhteisen elämisen voiman alasajoa.
Meissä on kahtalaisesti ottavan valmiudet, tosin jos erikoistumista on tällä tasolla… voidaan keskittyä irralliseen ylenmääräisesti.
Jotkin immuniteetilliset tuntumat kun pitävät otteessa,… oireilun voi vielä nähdä sellaisena, joka näissä on vielä sitä tervettä osuutta.
Kommentti on liian vaikea, oletettavan oikeasti. On toisaalta hakeva, enkä voi tajuta oikeasti tällaisen ilmaisun osuvuutta. Yrityksenä kuitenkin hyvä, kun näitä voi jatkaakkin.
Näitä voi yrittää lähestyä vähän eri tavoin. Joskus heittäytymällä vaikka analyyseihin, ilman että olisi analysoimatta tosi vakavasti, jne. Cool. Vaikeasti vietäviä juttuja, helposti käytännössä.
…
Ennen kuin unohdan, mainitsen sen pointin, jota aiemmin jo osannut ajatella mahdolliseksi pääomista, ja näiden kartuttamisesta.
Kyseessä on jotain samaa, kuin mitä on tiedostamisen rakenteissa, todellisuutta koskevasti.
Jälkimmäinen menee irrallaan siitä, mikä on konkreettisesti vaikuttavaa, mutta siinä kun sisäiset rakenteet ovat enemmän yks-yhteen suhteessa, tai mätsäyksellisyyttä tavoittavia, ei tosi paha sen puolesta, joka pärjäävyyttä on sidottu hakemaan, vaikka eläminen ei olisikaan pakosti otettava juttu.
Pääomissa on irrallisuutta. Mitä on irrallisuus, ja tämän mahdollisuudet, ja mitä erilaista tällaisena on listata, ihmisen tapaisen nohevuusotuksen tapauksessa.
Tehovälineitä on, tavalla tietoisuus-irralliset jne. Koska voimaa tosiaan on, korostuu se koordinaatio, joka vajauden puolesta, on voimakkuuden suhteessa riskiä / vaaraa, jota mahdollisuutta muilla eliöillä ei valmiutena näin paljoa ole.
Kun talous ja pääomat… eikä näistä välttämättä pääse, tai tarvitse päästä… jäljelle jää sopivuus, ja tämän huomiointi.
Jos jotkin abstraktioiden ja irrallisen oloiset osaa ottaa todellisuuteen kuuluvammin,… näiden kanssa on parempi pärjäillä, vaikka kohta voisi tehdä irtiotonkin siitä, mitä on noin ottanut.
Ilmoita asiaton viesti
Tervettä meininkiä tuo vieroittaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Jospa suomalainen duunari onkin ruotsalaista tyhmempi?
Jotain kertoo sekin, että Myllärisen viittaamasta laulusta ”Eviva España” ruotsalainen Sylvia Vrethammar teki englanniksi version, joka nousi ykköseksi brittilistoilla. Marion….
Alunperin belgialainen iskelmä, jonka nimi on puoliksi espanjaa. ”Eviva” ei tarkoita mitään, ”Que viva España” tarkoittaa ”eläköön Espanja.
Vrethammar inhosi laulua.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olin töissä suuressa amerikkalaisessa pörssiyhtiössä mutta en koskaan ostanut heidän osakkeitaan vaikka muuten harjoitin hyvin aktiivista pörssikauppaa ja ennen kaikkea säästämistä arvopapereihin.
Ei minulla ollut epäluottamusta yritystä kohtaan suinkaan mutta jos sijoittaa työnantajan osakkeisiin ja yritys meneekin suhdanteista tai muusta johtuen huonosti niin ottaa turhaan riskiä. Saattaa mennä työpaikka ja huveta arvo-osuustili.
Ruotsissa on muutenkin arvopaperisäästäminen valovuoden edellä Suomea.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä yritys kartuttaa myös eläkekassaansa, Ennen kuin Gordon Keggo iskee siihen väliin. Näin kävi myös Bensowilla. Rosenlööffien sjoitusyhtiö Mancon osti koko puljun ja se putsattiin paloiksi, eläkerahastoa myöten. Kivat niille ja Mancon nurin samantien. Puhdas ryöstö, tyylillä sanoisin.
Ilmoita asiaton viesti
Norjassa taas osa yhtiöistä jakaa omia osakkeitaan boonuksina. Sitouttaa kummasti työntekijään yrittämään tehdä työnsä kunnolla.
Ilmoita asiaton viesti