Aikooko hallitus siis maksaa koululaisille venäjän opiskelusta?

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) torjui 20.12.2012 kahdeksan itäsuomalaisen kunnan anomuksen kokeilusta, jossa kuntien peruskouluissa olisi voinut ruotsin opiskelun sijaan opiskella venäjää. Kielipolitikassa SDP ottaa edelleen ohjeensa RKP:tä eikä (suomenkielisiltä) äänestäjiltään.

Kuntien esitys perustuu paikallisten olojen tuntemukseen. Esityksen pohjana on punnittu arvio venäjän osaamisen tarpeesta alueella ja siitä, miten venäjän opiskelua voitaisiin käytännössä lisätä. Kunnilla on tahto ja tarve lisätä alueensa elinkeinoelämän kilpailukykyä valtavien venäjänkielisten markkinoiden läheisyydessä. Kuntien esitys perustuu myös paikallisten kouluviranomaisten ja opettajien todellisuudentajuiseen arvioon siitä, miten oppilaat saadaan käytännössä opiskelemaan venäjää.

Nurkkaan ajettu opetusministeri lupasi 11.1. nopeuttaa venäjän kielen opetuksen vahvistamista Itä-Suomessa. Tähän opetus- ja kulttuuriministeriö lupasi myös erityisrahoitusta.

Mitä lisärahoituksella tarkoitetaan ja mitä sillä voidaan saada aikaan kun käytäntöä tuntevien arvioita ja esityksiä ei oteta huomioon? Ei koululaisia kai voida pakottaa venäjän opiskeluun.

Myös Pohjois-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla vähittäiskauppa, matkailu ja muut palveluelinkeinot tarvitsevat kipeästi lisää venäjäntaitoista henkilökuntaa. Toisaalta kansainvälinen kaupankäynti vaatii monipuolisempaa kielitaitoa, englannin, suomen ja ruotsin taitojen lisäksi.

Tuntuu siltä, että hallitus elää itse rakentamiensa strategioiden (vrt. ”kansalliskielistrategia”) haavemaailmassa ja katsoo peruutuspeiliin.Miten koululaiset Matti ja Maija saadaan käytännössä opiskelemaan venäjää tai muita maailmankieliä? Aikooko valtio maksaa koululaisille venäjän opiskelusta?

 

 

 

Ilmari Rostila

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, YTT, eläkkeellä oleva sosiaalityön emeritusprofessori, perussuomalainen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu