Alueellinen kielikokeilu – mahdollisuus kielivalikoiman laajentamiseen

Alueellisessa kielikokeilussa oppilaat vapautettaisiin toisen kotimaisen kielen opiskelusta ja lisättäisiin näin mahdollisuuksia kielivalikoiman laajentamiseen. Kokeilu antaisi tietoa kielivalintoihin liittyvistä tekijöistä, valinnaisuuden lisääntymisen vaikutuksesta kielitaidon laajentumiseen, oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja tarjontaan, sekä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Kokeilulle on olemassa selvä tarve. Peruskoululaisten kielitaito on typistynyt kahteen pakolliseen kieleen – ruotsiin ja englantiin. Vain joka viides oppilas opettelee vapaaehtoisia kieliä, esimerkiksi saksaa, ranskaa, venäjää tai espanjaa. Suomalaisten kielitaito on yksipuolistunut. (YLE 16.5.) Tiesitkö, että lukiolaisista saksaa opiskeli vuonna 2003 vielä lähes kolmannes (30,6 %), mutta vuonna 2013 enää runsas kymmenesosa (12,7 %)? Ranskan kielen lukijoiden osuus putosi samana aikana lukiossa noin kolmanneksen. (Tilastokeskus 2014)

Kiitokset Suomen hallitukselle kokeiluun ryhtymisestä!

Esitetyissä kokeilun säännöissä olisi kuitenkin vielä viilattavaa. On hyvä, että ammattikoulu- ja lukiotutkinto voitaisiin tehdä ilman ruotsin opintoja, mutta on huono asia, että vapautus ruotsin opinnoista ei ulottuisi korkeakoulu- (amk) ja yliopistotutkintoihin. Kokeiluun osallistuvat eivät siis voisi saada korkeakoulu- (amk) ja yliopistotutkintoa ilman pakollisia ruotsin opintoja.

Käytännössä ruotsin opiskelun työtaakka siirtyisi jatko-opintotasolle. Tämä saattaa aiheuttaa vanhemmissa epävarmuutta ajatellen lapsen jatko-opintoja, mikä voi vähentää osallistumishalukkuutta. Tämä taas voi uhata kokeilun onnistumista ja siitä saatavan tiedon laatua ja hyödyllisyyttä ajatellen valinnaisuuden lisääntymisen vaikutusta kielitaidon laajentumiseen. Asetelma saattaa myös lannistaa nuorta, jolla ei ole ruotsin opintoja, hakeutumasta jatko-opintoihin.

Tämä epäkohta kokeilun säännöissä tulisi korjata. Lisäksi, koska kokeilun onnistuminen riippuu koulutuksen järjestäjien (kuntien) aktiivisuudesta, kuntia tulisi kannustaa hakeutumaan kokeiluun. Kunnille tulisi osoittaa euromääräinen korvaus kustannuksista, joita kokeilu niille aiheuttaa.

Ilmari Rostila

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, YTT, eläkkeellä oleva sosiaalityön emeritusprofessori, perussuomalainen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu