Jussi Halla-ahon ajankohtainen uskottavuus eli karisma

Miksi Jussi Halla-aho olisi hyvä puheenjohtaja?

Pieni kertaus alkuun. 2015 kesästä lähtien kansalaisten luottamus Perussuomalaisiin on ollut koetteella. PS oli hallituksessa, kun Euroopan rajat avattiin ulkopuolisille. Tarkoitan tässä kokonaisuudessaan ilmiötä nimeltä hallitsematon maahanmuutto, eli maahanmuuttoa, jota mikään taho ei hallinnut, en yksittäisiä ihmisiä ja perheitä. Päävastuun tapahtumista kantoi EU ja erityisesti Saksan Merkel, joka toivotti (muilta mailta) kysymättä ja pyytämättä uuden väestön tervetulleeksi sanoen: ”Wir schaffen das”. Saksassa tulijat nimettiin median toimesta ”pakolaisiksi”. Nimitys jäi elämään eikä sitä korjattu, vaikka pakolaisen statukseen vihjaava termi oli ”fake news”. Läheskään kaikki tulijat eivät jääneet Saksaan, vaan Suomeenkin tuli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Täällä heille annettiin nimi ”maahanmuuttajat”. Suomeen saa edelleen ”muuttaa” jokainen vaikka Ruotsista tuleva EU:n ulkopuolisen maan kansalainen?

Saksan toiminnan ymmärtää, koska historiallisista syistä Saksassa ei ole kansaa, vaan valtion alueella asuvat ihmiset ovat vain ”väestöä”. Tapahtumille ei kuitenkaan ole mitään yhteistä tulkintaa, eikä kansalaisten poliittista hyväksyntää Euroopassa. Suomalaistenkin on ollut vaikea ymmärtää, miten kymmenien tuhansien ihmisten on mahdollista ”muuttaa maahan”, ilman että valtiovallalla on asiasta mitään ennakoivaa suunnitelmaa tai päätöstä. Kukaan ei kysy, haluammeko muuttaa paikallisyhteisöjen ja kansan koostumuksen. Sisältyykö tilanteeseen riskejä? Kuka otti riskin ja millä valtuuksilla?

Samalla kun maahanmuutto Suomeen alkoi, esitti hallitus säästöjä suomalaisten etuihin ja palveluihin, tarvetta pidentää työaikaa jne. Heräsi kysymys, tarvitaanko rahat uuden väestön yöpymiseen, ruokaan ja palveluihin? Onko tämä oikein? Mitä sanoi Timo Soini?

Jussi Halla-aho on varoittanut pitkään islamilaisen lähtökulttuurin omaavien vaikeuksista sijoittua ja sopeutua eurooppalaisiin yhteiskuntiin. Kun omaan, sitovaan dogmiin uskovat ihmiset, joilla ei ole koulutusyhteiskunnan vaatimia yksilöitymisen perinteitä ja välineitä, muuttavat joukkomittaisesti korkean sosiaaliturvan oloihin, syntyy ”rinnakkaisyhteiskuntia”. Huonosta kehityksestä on tehty havaintoja esimerkiksi Ruotsissa. Halla-aho, jolla on asiasta koeteltu kansalaiskunto ja sen takaama mediaa pelkäämätön uskottavuus, ei vaikene vaarasta.

Toiseksi, kansa tietää, että hallitsematon maahanmuutto on EU:n tekojen ja tekemättömyyden seuraus. EU:n demokratiavaje, suomeksi byrokraattinen ylimielisyys, tiivistyy hallitsemattomassa maahanmuutossa. Kuka päättää ja millä valtuuksilla?

Halla-ahoa on syytetty hallitsemattoman maahanmuuton vastustajana yhden asian mieheksi, joka ei sovi ”yleispuolueen” johtoon. Halla-ahon riippumattomuus ja realismi tekee hänestä kuitenkin uskottavasti kansallismielisen suhteessa Euroopan Unioniin. Halla-aho on Euroopan Unionin liittovaltiokehityksen luotettava vastustaja, joka ”ei lähde tanssiin tähtien kanssa”.

Kaksi edellä mainittua asiaa johtaa kolmanteen seikkaan, joka tekee Halla-ahosta sopivan johtajan kansallismieliselle yleispuolueelle. Nyt tullaan perussuomalaisuuden juurille, ”unohdettuun kansaan” uusissa oloissa. ”Unohdettu kansa” on entistä enemmän sitä, että kaikille ei ole töitä. Hallitsematon maahanmuutto edustaa globalisaatiota, jossa oman ja vieraan välille ei tehdä eroa. Kun taksia saa ajaa kuka vaan suomea osaamaton, kuka istuu katsomossa? Kenen naapuriksi, kenen lasten koululuokkaan suomea osaamattomat tulevat? ”EU:n kaltaiset instituutiot tulevat ja menevät, mutta suomalaiset toivon mukaan saavat elää Suomessa vielä satojen vuosien kuluttuakin”, totesi Halla-aho Iltalehdelle 12.1.

Vielä yksi asia karismasta. Jussi Halla-aho ei ole mikään värikäs ”sirkustirehtööri”, vaan enemmän asiajohtaja. Hän totesi Aamulehdelle 14.1.: ”En usko, että perussuomalaiset voi poliittisesti saavuttaa kovin paljon sillä, että lähtisimme hallituksesta ensi kesän jälkeen. Samaan aikaan olen sitä mieltä, että meidän pitää nykyistä voimakkaammin korostaa hallituskumppaneillemme hallitusohjelman henkeä. Kielivapauden lisäämiseen ja maahanmuuttoon liittyvillä kirjauksilla on mielestäni vähän pyyhitty paikkoja, tai hallituskumppanit ovat yrittäneet olla tekemättä niiden suhteen kovinkaan paljon.” (”Kielivapauden lisääminen” tarkoittaa alueellisia kielikokeiluja pakollisen ruotsin vaihtamiseksi johonkin toiseen vieraaseen kieleen.)

Halla-aho on korostanut myös puolueen toimintakulttuurin ja ohjelmatyön kehittämisen tärkeyttä. Karisma tarkoittaa (tässäkin?) henkilön ja tilanteen vaatimusten harvinaista yhteensopivuutta? Jos tilaa Halla-ahon, saa mitä tilaa.