Kansalliskielistrategian valmistelu ei ole tasapuolista

Suomessa kielilain ja siihen liittyvän lainsäädännön täytäntöönpanoa, soveltamista ja kielellisten olojen kehityksen seurantaa varten on oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasiain neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Ruotsin kieltä neuvottelukunnassa edustaa Svenska Finlands Folktinget. Neuvottelukunnassa ei ole suomenkielisen kansalaisjärjestön edustajaa. Suomalaisuuden Liitto on paneutunut suomenkielisten näkökulmaan perustamisestaan, vuodesta  1906 lähtien. Järjestöllä olisi näin tehtävään historiallinen oikeutus.

Liitto on 1980-luvulta alkaen vaatinut vapaaehtoista (ei pakollista) ruotsin kielen opiskelua kaikilla kouluasteilla. Liiton mielestä yksilönvapauksia kunnioittava valinnan mahdollisuus on parempi ja tasapuolisempi lähestymistapa kuin pakko, joka aiheuttaa haittoja ja jota moni pitää kohtuuttomana.

Suomalaisuuden Liitto saikin vuonna 2015 oikeuden osallistua kansalliskieliverkostoon, matalan kynnyksen yhteistyöelimeen, joka edistää yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa eri hallinnonalojen ja viranomaisten välillä kieliasioissa. Verkoston jäsenenä Liitto on myös osallistunut kieliasiain neuvottelukunnan järjestämään kieliasiain neuvottelupäivään. Liitto on kuitenkin jätetty viime vuosina kutsumatta neuvottelupäiville, mistä Liitto on kannellut oikeuskanslerinvirastolle. Tänä vuonna Liittoa ei nimitetty uuteen verkostoon, johon valittiin pääsääntöisesti viranomaisjäseniä. Näin suomenkielisiä edustaa vain valtion virasto (Kotus), eikä mikään kansalaisjärjestö.

Kieliryhmän edustajan vaihtaminen perusteluja esittämättä vie luottamuksen kieliasioiden valmistelun tasapuolisuuteen.