KERTAUSKURSSI: "PAKKORUOTSIN HATARAT PERUSTEET"

Eduskunnan sivistysvaliokunta päätti 3.10. aloittaa ruotsi valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla –kansalaisaloitteen käsittelyn.

Ruotsin pakollisuutta koskevia perusteita toistetaan julkisuudessa ja yksityisesti ahkerasti. Perusteet ovat kuitenkin varsin hataria.  Tarkastelen useasti kuultuja  väitteitä ja vastaan niihin.  Vastauksetkin ovat varmaan lukijalle tuttuja, mutta päättäjät eivät ole niitä vielä oikein kuulleet ja ymmärtäneet. Siksi  kertaus on paikallaan. Kertaushan on opintojen äiti.

Peruste 1: Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita, kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi?

Vastaus: Pakollisia aineita pitää kouluissa olla, mutta pakollisen aineen hyöty on voitava osoittaa. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, niiden pakollisuudelle on selkeät perusteet.

Peruste 2: Suomi on kaksikielinen maa, ruotsi on toinen kansalliskieli.

Vastaus: Maan kaksikielisyys ei tarkoita kansalaisten kaksikielisyyttä, eikä kansalliskielten opiskelun tarvitse olla pakollista muun kuin äidinkielen osalta.

Peruste 3: Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme.

Vastaus: Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historian tunneilla. Kielten opetuksen pitää tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi esim. työllistyä.

Peruste 4: Ruotsin osaaminen edistää kansainvälisyyttä.

Vastaus: Keskittyminen maamme kansainvälisesti varsin pieniin kieliin (suomi, ruotsi) edistää enemmänkin nurkkakuntaisuutta kuin kansainvälisyyttä.

Peruste 5: Ruotsin osaaminen edistää kielellistä monimuotoisuutta.

Vastaus: Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä laajemman kielivalikoiman sijaan?

Peruste 6: Ruotsin kieli on sivistävää ja sitä vaaditaan jatko-opinnoissa.

Vastaus: Voisiko ranskan, saksan tai espanjan opiskelu olla yhtä sivistävää? Eikö jatko-opintoja koskevia säännöksiä voi muuttaa?

Peruste 7: Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä.

Vastaus: Parempi tapa oppia muita kieliä on varmaankin  lukea juuri näitä kieliä, eikä välissä ensin ruotsia.

Peruste 8: En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä.

Vastaus: Moni valittaa sitä, kun ei voinut käyttää ruotsin opiskeluun käyttämäänsä aikaa esimerkiksi jonkin suuren maailmankielen opiskeluun – tai englannin treenaamiseen…

Peruste 9: Ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen vaatii, että ruotsi on koulussa pakollinen oppiaine.

Vastaus: Onko tosiaan niin, että emme osaa järjestää ruotsinkielisten palveluja muuten kuin siten, että jokainen suomenkielinen opiskelee ruotsia? Eikö ongelmaan todellakaan ole muuta ratkaisua? Laskutaitoiset tietävät, että jokaisesta sadasta kansalliskielen puhujasta 95 on suomenkielisiä  ja ruotsinkielisiä on 5. Onko todella niin, että yhdeksäntoista (suomenkielisen) on opinnoissaan valmistauduttava palvelemaan yhtä (ruotsinkielistä)?  Eikö vaikkapa pari kolme riittäisi, kun tietysti myös ruotsinkieliset palvelevat ruotsinkielisiä?

Ilmari Rostila

Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja, YTT, eläkkeellä oleva sosiaalityön emeritusprofessori, perussuomalainen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu